Green Card -arvonta houkuttelee miljoonia

Yhdysvaltojen hallitus pitää kerran vuodessa erikoiset arpajaiset, joissa jaetaan ulkomaalaisille mahdollisuuksia hakea pysyvää oleskelulupaa maahan. Green Card -arpajaisiin osallistuu miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Viralliselta nimeltään Yhdysvaltojen monimuotoisuusviisumilain mukainen arvonta on yksi keino saada mahdollisuus elää, työskennellä ja opiskella laillisesti Yhdysvalloissa, vaikkei olekaan Yhdysvaltain kansalainen. Green Cardin saa vuosittain arpajaisten kautta viitisenkymmentä tuhatta onnekasta.

Green Card -arvontaan voi osallistua, jos on syntynyt maassa, josta ei muuteta Yhdysvaltoihin erityisen ahkeraan. Käytännössä arvontaan kelpuutetaan maat, joista on tullut Yhdysvaltoihin alle 50 000 siirtolaista viimeisten viiden vuoden aikana. Hakukelpoisuus määräytyy siis synnyinmaan eikä kansalaisuuden perusteella. Ylivoimaisesti suurin osa hakemuksista saapuu Afrikasta ja Aasiasta. Noin viidesosa hakijoista on eurooppalaisia. Green Cardin voi saada arpajaisten kautta, jos on suorittanut peruskoulua ja lukiota vastaavan oppimäärän tai hankkinut vaadittavan määrän työkokemusta.

(Kuva: The American Dream / EPA)

Pysyvä oleskelulupa mahdollistaa muuton Yhdysvaltoihin ja työnteon siellä. Monelle tärkein Green Cardin tuoma etu onkin juuri se, että se oikeuttaa työskentelemään maassa laillisesti. Green Card on myös portti Yhdysvaltain kansalaisuuden hakemiseen. Laillinen asukas voi hakea kansalaisuutta asuttuaan maassa viisi vuotta.

Green Cardin tavoitteluun liittyy myös huijausbisnestä. Netistä löytyy lukuisia huijarifirmoja, jotka kertovat järjestävänsä Green Card -arvontoja ja perivät tietämättömiltä osallistumismaksuja. Ainoa oikea arvonta on kuitenkin Yhdysvaltain hallituksen järjestämä, ja siihen voi osallistua ilmaiseksi hallituksen arvontasivustolla.

Osa Green Card -bisneksessä mukana olevista firmoista tarjoaa apua hakuprosessissa. Käytännössä firmat veloittavat kovan hinnan yksinkertaisesta paperityöstä. Ilmoittautuminen on helppoa, ja se tapahtuu netissä täyttämällä yksinkertainen hakulomake.

Kuuntele Green Cardin vuoden 1990 arpajaisissa voittaneen italialaisnaisen haastattelu:


Blogihaastattelu - Watch more Funny Videos

Vapaaehtoistyöllä on Yhdysvalloissa suuri merkitys

Vapaaehtoistyön tekeminen on Yhdysvalloissa erittäin tavallista ja hyvin suosittua. Maan työministeriön mukaan useampi kuin joka neljäs amerikkalainen teki vapaaehtoistyötä viime vuoden aikana. Vapaaehtoisten panoksesta on hyötyä yhteiskunnalle, ja auttaminen on palkitsevaa myös tekijälle.

Innokkaimmin vapaaehtoistyöhön osallistuvat Yhdysvalloissa keski-ikäiset. Naimisissa olevat tekevät vapaaehtoistyötä naimattomia ja sinkkuja useammin. Kouluikäisten lasten vanhemmat ovat todennäköisemmin mukana vapaaehtoistyössä kuin ihmiset, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Yhdysvalloissa naiset osallistuvat vapaaehtoistyöhön miehiä useammin ja korkeasti koulutetut vähän koulutettuja ahkerammin. Vapaaehtoistyössä mukana olevien määrä on kasvanut taantuman myötä. Vapaaehtoisena toimiminen voikin olla esimerkiksi työttömälle mielekäs tapa käyttää vapaa-aikaa ja välttää samalla liiallinen eristäytyminen.

Oma suhtautumiseni vapaaehtoistyöhön on muuttunut Yhdysvalloissa asuessani. Ennen ajattelin vapaaehtoistyön olevan runsaasti aikaa vievää toimintaa, johon riittäisi resursseja korkeintaan eläkeiässä. Yhdysvalloissa keskivertovapaaehtoinen käyttää vapaaehtoistyöhön kuitenkin vain hieman yli 50 tuntia vuodessa. Tämä tekee alle tunnin per viikko. Aika ei siis ole monenkaan kohdalla este vapaaehtoistyöhön osallistumiselle, vaan kyse on ennemminkin suhtautumistavasta.

Yhdysvalloissa keskivertovapaaehtoinen tekee vapaaehtoistyötä yhteen tai korkeintaan kahteen paikkaan kerrallaan. Joka kolmas täkäläinen vapaaehtoinen omistaa suurimman osan vapaaehtoistyöhön käyttämästään ajasta jollekin uskonnolliselle järjestölle. Joka neljäs auttaa koulutukseen tai nuorisotyöhön liittyvässä toiminnassa. Joka seitsemäs vapaaehtoinen on mukana sosiaalityössä tai muussa paikallista yhteisöä palvelevassa toiminnassa.

Monien täkäläisten lapsiperheiden vanhemmat tekevät vapaaehtoistyötä lasten koulussa tai lasten vapaa-aikaan liittyvän järjestön hyväksi. Koulujen rahoitus on kärsinyt heikossa taloustilanteessa, ja vanhempien panos on usein välttämätön etenkin vapaa-ajan toiminnan ylläpitämiseksi. Vanhemmat toimivat kouluissa esimerkiksi erilaisten harrasteryhmien vetäjinä ja opettajan apuna tunneilla.

Yksi merkittävä Yhdysvalloissa vapaaehtoistyötä harjoittava taho on YMCA eli Nuorten miesten kristillinen yhdistys. Sanfranciscolainen, kustantamoalalla työskentelevä Bernadette Walter pitää YMCA:n Canon Barcus Community Housen iltapäiväkerhoon osallistuville lapsille joka toinen viikko lukuhetken. Lukutuokioihin osallistuvien lasten perheet ovat olleet aiemmin kodittomia. Kuuntele vapaaehtoistyötä tekevän Walterin haastattelu lukunäytteineen:


Vapaaehtoistyo haastattelu - Click here for the funniest movie of the week

Pyhää Patrikia juhlimassa

Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrikin päivää juhlitaan näyttävästi Irlannin lisäksi erityisesti Yhdysvalloissa. Irlantilaisia saapui maahan runsain joukoin etenkin 1800-luvun puolivälissä nälkää ja köyhyyttä pakoon. Irlantilaista sukua olevaa väestöä onkin Yhdysvalloissa enemmän kuin itse saarivaltakunnassa. Jopa presidentti Obaman suonissa virtaa tilkkanen irlantilaista verta. Yhdysvaltain irlantilaiset arvostavat kovasti sukujuuriaan ja ovat erityisen ylpeitä taustastaan juuri Pyhän Patrikin päivänä. Ja kuten sanonta kuuluu, Pyhän Patrikin päivänä jokainen on irlantilainen!

Ensimmäinen Yhdysvalloissa järjestetty Pyhän Patrikin päivän paraati marssittiin merkittävänä irlantilaiskeskuksena tunnetussa Chicagossa jo vuonna 1737. Perinne levisi sieltä vähitellen myös muualle maahan. Paraateista suurin järjestetään perinteisesti New Yorkissa. Vihreänsävyisen vaatetuksen lisäksi päivän perinteisiin tunnuksiin kuuluu Irlannin symbolina tunnettu apilanlehti. Pyhän Patrikin kerrotaan selittäneen apilanlehden avulla pyhää kolminaisuutta. 

Kuluvalla viikolla vihreää on näkynyt muuallakin kuin vain vaatetuksessa. Muun muassa Chicagossa ja Seattlessa jopa kaupunkien pääjoet on tapana värjätä juhlan kunniaksi vihreäksi. Harva maa saa vuosittain yhtä runsaasti ilmaista mainosta ympäri maailman! Irlannin matkailuelinkeino lienee asiasta enemmän kuin mielissään.

Pyhän Patrikin historiallisuudesta ei ole kuitenkaan varmoja takeita. Hänen uskotaan syntyneen Skotlannissa 400-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Patrikin elämänvaiheet ovat osittain hämärän peitossa, mutta oletetaan, että rosvot kaappasivat hänet orjaksi Pohjois-Irlantiin hänen ollessaan vain 15-vuotias. Patrikista tuli orjuudessa harras kristitty. Lopulta hän onnistui pakenemaan Ranskaan, missä hän seurasi kutsumustaan opiskella papiksi. Patrik palasi myöhemmin Irlantiin käännyttämään entisiä sortajiaan kristinuskoon. Patrikin kerrotaan lopettaneen kelttiläisen pakanakulttuurin ja vakiinnuttaneen kristinuskon Irlantiin 400-luvulla, minkä ansiosta hänestä tuli Irlannin kansallispyhimys. Patrik kuoli 17.3.460 ja päivää on vietetty Pyhän Patrikin päivänä jo ainakin 600-luvulta lähtien.

Pyhän Patrikin juhliminen on alkanut yleistyä Halloweenin tapaan vähitellen myös Suomessa. Ja mikäs siinä, sopiihan sisällöltään pitkälti suomalaista vappua ja saksalaisten oktoberfestiä muistuttava juhla hyvin pohjoiseurooppalaiseen menoon.

Katso New York Timesin Immigration Explorer -karttapalvelusta eri maahanmuuttajaryhmien maantieteellinen sijoittuminen Yhdysvalloissa.

Kunnon löylyt Pohjois-Kaliforniassa

San Franciscosta tunnin ajomatkan päässä sijaitsevasta Sonomasta löytyy aimo annos suomalaisuutta ja luultavasti alueen paras sauna. Riittävän kuumista löylyistä vastaa voittoa tavoittelemattoman Finnish American Heritage Associationin eli kotoisasti Fahan ylläpitämä Suomi-keskus.

Kiinnostuin Fahana tunnetusta paikasta kuultuani erinomaisesta saunasta ja suomalaisvanhusten asuntolasta. Kaliforniasta on nimittäin vaikea löytää kunnon saunaa. Esimerkiksi kuntosalien saunamaiset tilat muistuttavat yleensä lähinnä lämpimiä huoneita, joiden kiukaille ei saa edes heittää vettä. Lämpöhuoneita ei ole suunniteltu kestämään saunamaisen korkeita lämpötiloja.

Faha on näyte kaliforniansuomalaisten talkoohengen voimasta. Suomalaisia perinteitä vaalivan keskuksen rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla lahjoitusten ja lainarahan turvin. Myös suomalaisen lettivehnäsen myyminen on ollut alusta asti merkittävä tulonlähde. Kuluja katetaan nykyisin esimerkiksi vuokraamalla päärakennusta keittiöineen juhlakäyttöön ja vierastalon huoneita matkailijoille.

Fahan pihapiiriä (Sonoma, Pohjois-Kalifornia).

Olen tutustunut Fahassa mielenkiintoisiin vanhuksiin ja kuullut erikoisia elämäntarinoita. Moni Fahassa eläkepäiviä viettävä lähti Suomesta Amerikan mantereelle parikymppisenä, kaukokaipuun siivittämänä, ja on yhä sillä tiellä. Lähtöpäätös on vaatinut suurta uskallusta aikana, jolloin edes ulkomaille matkustaminen ei ollut tavallista.

Moni saapui uudelle mantereelle kielitaidottomana ja onnistui rakentamaan lähes tyhjästä hyvän elämän uudessa maassa. Jotkut suuntasivat ensin naapurimaahan Kanadaan, sillä Kanadan maahanmuuttopolitiikka oli jo tuolloin Yhdysvaltoja sallivampaa. Kanada otti sodan jälkeisinä vuosina siirtolaiset avosylin vastaan, kun taas Yhdysvaltoihin oli vaikeampi päästä.

Iän karttuessa oman kielen ja kulttuurin merkitys korostuu. Vanhemmiten vieraan kielen taito saattaa taantua äidinkielen säilyessä kauimmin. Fahan suomalaisvanhusten asuntola tarjoaa sinne pääseville hienon mahdollisuuden viettää eläkepäiviä tutunoloisessa ja turvallisessa ympäristössä, jossa asiat hoituvat tarvittaessa suomeksi.

Sonoman Fahassa jo kymmenkunta vuotta asunut Anja Rissanen suuntasi Atlantin toiselle puolelle miehensä kanssa 1950-luvun alun Kotkasta. Nuoripari astui Kööpenhaminassa New Yorkiin menevään laivaan ja jatkoi Yhdysvaltoihin saavuttuaan junalla Kanadan puolelle.

Rissanen on tyytyväinen saadessaan viettää eläkepäiviään Pohjois-Kalifornian suomalaisyhteisössä. Fahassa on hänen mukaansa hyvä henki ja runsaasti yhteistä tekemistä. Rissanen on kuitenkin huolissaan paikan tulevaisuudesta, sillä uudemmat kaliforniansuomalaiset eivät löydä Fahaan toivotulla tavalla.

Puhdasta energiaa kalifornialaistalojen katoilta

Kaliforniassa yhä useamman talon kattoa peittävät aurinkopaneelit. Valtion kädenojennukset ovat vauhdittaneet kattojen muuntamista aurinkovoimaloiksi. Jos piillä päällystetty katto tuottaa sähköä yli oman tarpeen, on ylijäämäsähkön voinut myydä vuoden alusta asti sähköyhtiölle.

Aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä on pidetty perinteisesti kalliina. Sähkön hinnan noustessa ja aurinkopaneelien hintojen laskiessa yhtälö käy kuitenkin yhä kannattavammaksi. Paneelien asentamiseen saa lisäksi huomattavaa osavaltion tukea ja tuntuvan verohelpotuksen liittovaltiolta.


Aurinkopaneelien hankkiminen omakotitalon katolle maksaa Kaliforniassa paneelien määrästä ja tyypistä riippuen yleensä vähintäänkin toistakymmentä tuhatta dollaria. Summa voi tuntua alkuinvestointina isolta, mutta sijoitus maksaa tavallisesti itsensä takaisin vajaassa kymmenessä vuodessa. Aurinkopaneelien ansiosta sähkölasku pienenee tai nollaantuu. Aurinkopaneelit voivat tuottaa jopa voittoa, jos aurinkosähköä syntyy yli oman tarpeen. Sähköyhtiöillä on ollut kuluvan vuoden alusta lähtien velvollisuus maksaa yksityistalouksien aurinkopaneeleilla tuottamasta ylijäämäsähköstä.

Aurinkopaneeleja San Franciscon alueella asentavan SESCO Electrical -yhtiön osakas Peitsa Hirvonen (kuvassa) pitää aurinkoenergian tulevaisuutta Kaliforniassa kirkkaana.

Tilanne on kalifornialaisten aurinkopaneelien omistajien kukkarolle edullisin silloin, kun ylijäämäsähköä syntyy kulutushuipun aikaan eli keskipäivällä. Aurinkoisina päivinä ylijäämäsähköä tuottavat kotitaloudet joutuvat nekin ostamaan sähköyhtiöltä energiaa hämärän aikaan ja pilvisinä päivinä. Päivisin huippukulutuksen tunteina syntyvästä ylimääräenergiasta saa kuitenkin moninkertaisen hinnan verrattuna siihen, mitä yösähkö maksaa.

Aurinkoenergian tulevaisuus näyttää Kaliforniassa valoisalta. Osavaltion laki velvoittaa sähköyhtiöt tuottamaan viidenneksen sähköstään uusiutuvista energianläheistä tästä vuodesta alkaen. Aurinkovoiman lisääminen on yksi keino, jolla Kalifornia pyrkii kunnianhimoiseen tavoitteeseensa.

Aurinkopaneelien suosion kasvusta huolimatta ne tuottavat toistaiseksi vain pienen osan koko Yhdysvaltojen käyttämästä sähköstä. Yksityistalouksille asennettavien aurinkopaneelien määrä kuitenkin yli tuplaantuu vuosittain. Kaliforniassa aurinkopaneelien määrän kasvu on ollut vieläkin kiivaampaa. Ehkä aurinkopaneelien tuottamilla energiamäärillä alkaa siis vähitellen olla myös todellista merkitystä.

Kuuntele sanfranciscolaisen aurinkopaneeleja asentavan SESCO Electrical -yhtiön osakkaan Peitsa Hirvosen haastattelu aurinkopaneelien käytöstä Kaliforniassa:


Kalifornian aurinkopaneelit - Watch more Funny Videos

Selviääkö vesijuoppo Kalifornia?

Ilmastoltaan kuuma ja kuiva Etelä-Kalifornia muistuttaa luonnonolosuhteiltaan lähinnä autiomaata. Tätä on vaikea kuvitella vihreiden huvila-alueiden läpi ajaessa, sillä näennäistä vehreyttä ylläpidetään massiivisella keinokastelulla. Ilman muualta tuotua vettä monessa paikassa näkyisi palmujen ja tropiikin kasvien sijaan kaktuksia. Maan vilja-aitan ja näennäisen vehreyden ylläpito vaatii vetensä.


Kroonisesta vesipulasta kärsivä osavaltio on Yhdysvaltain suurin vedenkuluttaja. Reilusti yli puolet Etelä-Kaliforniassa käytettävästä vedestä tuodaan muualta. Coloradojoki, Owens Valley ja Sacramento-San Joaquin -jokien suisto ovat olleet perinteisesti tärkeitä vedenottopaikkoja.


Suurin osa vedestä päätyy maatalouskäyttöön. Maanviljelyn kannalta on ongelmallista, että Kaliforniassa sataa lähinnä talvikuukausina, kun taas viljelyksiä on kasteltava kesällä. Ongelmaa pahentaa se, että valuma-alueesta suurin osa sijaitsee osavaltion pohjoisosissa, kun taas vedentarve keskittyy etelään. Epätasapainoa lisää sekin, että Kalifornian kasvava väestö pakkautuu lähinnä osavaltion eteläosiin.

(Kuva: California Department of Water Resources)

Kuluva talvi on onneksi ollut sademäärältään Kalifornian mittakaavassa hyvä. Useat peräkkäiset vähäsateiset talvet ovat kuitenkin kutistaneet vesivaroja huomattavasti. Vesipulaa pahentaa myös se, että vuoriston lumimäärä on vähentynyt ilmaston lämpenemisen takia ja jokiin virtaa entistä niukemmin sulamisvesiä. Vettä on jouduttu säännöstelemään ja peltoja on jätetty viljelemättä vesipulan takia. Käyttöveden pakkosäännöstelyltä on toistaiseksi vältytty, mutta sekin voi olla jossain vaiheessa edessä. 


Kalifornia on panostanut vesitekniikkaan vuosikymmenien kuluessa mielettömiä summia, eivätkä investoinnit ole suinkaan ohi. Toisaalta vesiteknologian kehitys on mahdollistanut etelän miljoonakaupunkien synnyn ja kehityksen. Myös ympäristöä on muokattu rankalla kädellä veden perässä juostessa. Osa alkuperäisistä eläin- ja kasvilajeista on joutunut samalla kärsimään.


Vesiuudistukset maksavat maltaita, mutta vielä kalliimmaksi tulisi veden loppuminen. Maatalous on Kaliforniassa kymmenien miljardien dollarien bisnestä ja osavaltion tärkein elinkeino. Jopa joka kuudes työpaikka liittyy tavalla tai toisella maataloustuotantoon. Puolet maan hedelmistä, pähkinöistä ja vihanneksista tuotetaan Kaliforniassa.


Käytetyn veden kierrätys voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan. Kierrätysvesi sopii moneen, mutta sen käytön lisäämiselle ei ole toistaiseksi löytynyt tarvittavaa tukea. Veden kuljettaminen pitkien matkojen päästä vaatii runsaasti energiaa, ja sen rinnalle olisi tulevaisuudessa löydyttävä kustannustehokkaampia vaihtoehtoja.

Kuuntele UC Berkeleyn California Climate Change Centerin johtajan Michael Hanemannin mietteitä osavaltion vesiongelmasta:

 

Matka kodittomaksi voi olla lyhyt

Jotkut heistä kerjäävät muki kädessä kadulla, toiset vaeltavat paikasta toiseen yrittäen löytää töitä. Koko omaisuuttaan mukanaan raahaavat kodittomat ovat tuttu näky Yhdysvaltain suurkaupungeissa.

Vaikka Yhdysvaltain talous osoittaa hitaita elpymisen merkkejä, ovat työttömyysluvut edelleen korkeat. Talouskriisi koettelee etenkin jo ennestään marginaaliryhmiin kuuluvia. Matka vakaasta elämäntilanteesta kodittomaksi voi olla yllättävän lyhyt.

Kodittomien todellista lukumäärää on vaikea arvioida. Kodittomiksi lasketaan yleensä kadulla tai tilapäisissä yömajoissa asuvat. Kodittomuuden uusi piirre on se, että nyt jo yli kolmasosa kodittomista on perheellisiä. Tämä tarkoittaa myös yhä suurempaa alaikäisten kodittomien määrää.

Los Angelesin suurkaupunkialueella asuu kenties jopa sata tuhatta koditonta. New Yorkissa kodittomia on kymmeniä tuhansia. Ongelma näkyy myös esimerkiksi asuinkaupungissani San Franciscossa, jonka kodittomien määrä lasketaan tuhansissa.

Kodittomia näkee päivittäin erityisesti puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla. Illalla ja yöllä heihin voi törmätä esimerkiksi vuorokauden ympäri auki olevissa itsepalvelupesuloissa, joista kodittomat etsivät lämmintä yösijaa. Kodittomia auttavat vapaaehtoisjärjestöt ja kirkot raportoivat leipäjonojen pidentyneen ja yömajojen tarpeen lisääntyneen entisestään. Ruoka-apua on huomattavasti helpompi saada kuin löytää sänkypaikka yöksi. Yömajapaikkoja ei yksinkertaisesti riitä läheskään kaikille tarvitseville.

(Kuva: EPA/ARLEEN NG)

Käytännössä Yhdysvalloissa ei ole kovinkaan vaikea päätyä kodittomaksi, jos asiat menevät kunnolla pieleen. Erityisesti työpaikan menettäminen voi suistaa ihmisen todelliseen noidankehään. Jos joudut työttömäksi, et pysty välttämättä enää maksamaan vuokraa tai asuntolainaa. Ja ilman asuntoa on pidemmän päälle lähes mahdotonta käydä töissä.

Työttömien lisäksi erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevillä on suuri riski joutua kodittomiksi. Ylimääräiset menot, esimerkiksi odottamattomat sairaalakulut, voivat romuttaa jo ennestään heikoissa kantimissa olevan talouden hyvinkin nopeasti. Tilannetta tietysti helpottaa, jos on edes jonkin verran säästöjä. Minimipalkasta on kuitenkin vaikea laittaa riittävästi sivuun pahan päivän varalle, ja moni elääkin käytännössä kädestä suuhun. Työttömien ja huonosti tienaavien lisäksi myös psyykkisistä tai päihdeongelmista kärsivät tippuvat helposti yhteiskunnan harvaksi rakennetun suojaverkon läpi.

Surkeimmassa asemassa ovat kotinsa menettäneet lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajat. Perheen talouden romahtaminen ja asunnon menetys heijastuu ennen kaikkea lapsiin. Ilman kotia on vaikea selvitä koulunkäynnistä, ja syrjäytymisen vaara ja todennäköisyys ajautua erilaisiin ongelmiin kasvaa. Kodittomuus on onneksi useimmiten väliaikaista. Tilapäinen kodittomuus kohtaa nykyisessä taloustilanteessa kuitenkin yhä useampaa amerikkalaista.

Will you be my Valentine?

Jos Valentinea eli sitä oikeaa ei ole löytynyt, voi ystävänpäivä amerikkalaisittain tuntua vastenmieliseltä ajatukselta. Kun Suomessa ystävänpäivänä muistetaan ennen kaikkea kavereita, on Valentinuksen päivä Yhdysvalloissa erityisesti rakastavaisten juhla. Kukat, kortit, suklaa, ravintolaillalliset ja kaikenlainen romantiikka on oleellinen osa amerikkalaista ystävänpäivän viettoa. Valentinuksen päivä on Yhdysvalloissa myös suosittu kihlautumis- ja hääpäivä. Ei liene suurempaa katastrofia, kuin joutua viettämään ystävänpäivää yksin!

Ystävänpäivän lähestymisen huomaamiselta on Yhdysvalloissa erittäin vaikea välttyä. Kortteja, lahjoja ja muuta päivään liittyvää krääsää tuputetaan joka tuutista jo viikkoja ennen varsinaista h-hetkeä. Punaisia ja vaaleanpunaisia sydämiä tuntuu suorastaan kasvavan puissa. Suklaan ja kukkien myyntiluvuissa on selvä piikki ystävänpäivän tienoilla. Odotettavissa on myös yksi kuohuviinin huippumyyntiviikonlopuista. Yhdysvaltain vähittäiskauppiaiden järjestön National Retail Federationin teettämän tutkimuksen mukaan amerikkalaiset käyttävät ystävänpäivään tänä vuonna keskimäärin 103 dollaria. Määrä on 50 senttiä viimevuotista suurempi. Amerikkalaismiehet sijoittavat päivään tänäkin vuonna lähes kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin naiset.

Ystävänpäivä ei ole kuitenkaan amerikkalaisten korttitehtailijoiden tekaisema juttu, vaan päivän juuret ovat eurooppalaisessa kansanperinteessä. Päivä rantautui Yhdysvaltoihin 1800-luvun puolivälin tienoilla. Ystävänpäivän tuomisesta Suomeen on syytetty ainakin Amerikan vaihto-oppilaita ja sarjakuvia.

Myös monenlaiset sinkkutapahtumat kuuluvat yhdysvaltalaiseen ystävänpäiväperinteeseen. Illallis- ja tanssikutsuja pidetään runsaasti, ja sitä oikeaa voi etsiä myös vaikkapa rusettiluisteluista. Jotkut koulut järjestävät ystävänpäivänä lasten laulu-, tanssi- ynnä muita esityksiä. Monet lapset antavat kavereilleen ja opettajilleen käsintehtyjä ystävänpäiväkortteja ja pieniä lahjoja.

Itse odotan suurella innolla etenkin ystävänpäivän jälkeistä päivää, jolloin yli jääneitä ystävänpäiväsuklaita myydään kunnon alennuksella. Ja onhan päivä kaikessa söpöstelyssäänkin hyödyllinen muistutus siitä, että sekä ystävyyttä että parisuhdetta on syytä hoitaa.

Ystävänpäiväsuunnitelmia voi olla monenlaisia. Katso ja kuuntele:

Älä vaan sairastu Jenkeissä

Sairastuminen on ikävää etenkin ulkomailla, eikä sairaana jaksaisi hoidella mitään ylimääräistä. Yhdysvalloissa sairaan on kuitenkin parasta olla napakka, jos haluaa päästä asianmukaiseen hoitoon maksamatta itseään kipeäksi.


Jenkeissä ei ensinnäkään mennä sairaana lähimmälle lääkärille, vaan sellaiselle, jolla on sopimus oman vakuutusyhtiösi kanssa. Lääkäriin mentäessä sinulta kysytään ensimmäiseksi, onko vakuutusta. Ja vakuutusyhtiöt haluavat tietää tulevasta lääkärikäynnistä usein jo etukäteen tarkistaakseen, meneekö käynti vakuutuksen piikkiin.

Lääkärin valitseminen voi olla kinkkistä, jos ei ole aiemmin tarvinnut paikkakunnan lääkäripalveluja eikä tunne tarjontaa. Palveluntarjoajissa on huomattavia eroja, ja vakuutusyhtiön valikoimaan kuuluvia vaihtoehtoja kannattaa tosiaankin verrata. Netistä löytyy hämmästyttävän paljon yksittäisistä lääkäreistä ja lääkäriasemista kirjoitettuja arvioita, ja moni tekeekin valintansa niiden perusteella. Itsekin olen käyttänyt lääkäriä valitessa monen muunkin asian valinnassa hyödyllistä yelp.com -sivustoa ja todennut sen toimivammaksi tavaksi kuin lääkärin valitsemisen summa mutikassa.

Vakuutusyhtiöt pyrkivät markkinatalouden logiikan mukaisesti hoitamaan vakuutetut mahdollisimman halvalla, ja välillä tutkimuksiin pääsystä saa suorastaan tapella. Itsensä kuntoon haluavan kannattaa olla henkisesti varautunut vakuutusyhtiön kanssa käytävään puhelin- ja sähköpostirumbaan. Potilas joutuu usein toimimaan eräänlaisena välikätenä vakuutusyhtiön ja lääkäriaseman välillä. Ensin lääkäri kertoo sinulle, millaista hoitoa tarvitsisit. Et voi varata aikaa samantien, vaan ensin on tsekattava vakuutusyhtiöstä, kuuluuko ehdotettu toimenpide vakuutuksen piiriin ja millä lääkäriasemalla sen voi tehdä. Kun lopulta kenties saat vakuutusyhtiön suostumuksen hoidolle, voit varata ajan ja käydä toimenpiteessä.

Vakuutusyhtiö haluaa usein tietoonsa testi- ja muut tulokset pysyäkseen kartalla terveydentilasi kehityksestä. Henkilökohtaisten terveystietojen jakaminen vakuutusyhtiön virkailijoiden kanssa ei välttämättä tunnu kivalta. Toisaalta vakuutusyhtiöiden toimintalogiikan ymmärtää, sillä jotkut lääkäriasemat tekisivät mielellään tarpeettomiakin tutkimuksia, jos vakuutus vaan korvaa ne.


Vaikka vakuutusyhtiösi maksaisikin kaikki lääkärikulusi, saat lääkäriaseman laskuja silti luultavasti kotiisi. Näin siitäkin huolimatta, että olet sopinut laskujen lähettämisestä suoraan vakuutusyhtiölle. Kannattaakin olla varovainen, ettei sama palvelu tule maksetuksi useampaan kertaan. Eri asia on sitten se, että vakuutusyhtiöt eivät aina maksa täysimääräisinä lääkäriasemien lähettämiä laskuja. Jotkut palveluntarjoajat laskuttavat tämän tietäessään vakuutusyhtiöitä jo alun perin yläkanttiin.

Kaikesta byrokratiasta huolimatta sairausvakuutus kannattaa ehdottomasti olla, sillä ilman sitä sairastaminen voi tulla tähtitieteellisen kalliiksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat joutuneet onnettomuuteen ilman sairausvakuutusta ja maksavat hoitokuluja vielä vuosikausia.

Itse olen onneksi osittain täkäläisen järjestelmän ulkopuolella, sillä oma sairausvakuutukseni on Suomesta otettu, ja sen suhteen sävelet ovat olleet yllättävän selvät. Jos tulisi jotain isompaa, muttei kuitenkaan akuuttia hoidettavaa, lentäisin luultavasti Eurooppaan ja menisin siellä lääkäriin. Pääsisin todennäköisesti halvemmalla.

Kyselin kalifornialaisten mielipiteitä terveydenhuollosta ja testasin samalla Ustream Broadcaster -sovellusta iPhone 3G:ssäni. 

En suosittele kyseistä sovellusta käytettäväksi iPhone 3G -mallissa.  

Apple järjesti uutuustuotteelleen mediasirkuksen

 
Tietotekniikkayhtiö Apple julkisti Suomen aikaa keskiviikkoiltana 27.1. San Franciscossa pitämässään lehdistötilaisuudessa uutuustuotteensa, iPad-nimisen kosketusnäytöllisen tablet-mallisen tietokoneen. Menin paikan päälle hieman ennen lehdistötilaisuuden alkua ja minua oli vastassa Applelle tyypillinen mediasirkus:
 

Paikalla oli runsaasti paitsi toimittajia, myös muita Applen tuotteista kiinnostuneita. Yksi heistä oli sanfranciscolainen IT-konsultti Sean Mulvaney:


Apple teki jälleen sen, minkä se on tehnyt jo monta kertaa aiemminkin uutuustuotteita lanseeratessaan. Ensin luotiin suunnaton julkinen kiinnostus ja uteliaisuus laittamalla liikkeelle huhuja, että jotain suurta ja mullistavaa on tulossa. Viidakkorumpu teki tehtävänsä, ja pian jo spekuloitiin mahdollisesta uutuustuotteen julkistamistilaisuudesta ja sen päivämäärästä.

Yhtiö vahvisti lopulta, medialle sopivalla aikataululla eli reilua viikkoa ennen tilaisuutta, että San Franciscossa todellakin paljastetaan 27.1. jotain uutta ja ihmeellistä. Lehdistölle lähetetty, visuaalisesti näyttävä mutta lyhytsanainen kutsu kasvatti mielenkiintoa entisestään. Kutsun sinänsä mitään sanomaton teksti “come see our latest creation” kehotti tulemaan tutustumaan yhtiön uusimpaan luomukseen.

Uutuustuote iPad on yhtiön merkittävin lanseeraus sitten iPhonen. iPad sijoittuu kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen välimaastoon, ja siinä on enemmän potentiaalia kuin yhtiön missään aiemmassa tuotteessa. Kyseisen laitteen julkistus ei ollut kuitenkaan sinänsä suuri yllätys, sillä Applelta on odotettu tablet-mallista konetta jo kauan.

Vähintään yhtä kiinnostavaa kuin itse uusi laite on se, miten taitavasti Apple pyörittää mediaa ja muita seuraajiaan. Yhtiö tietää, miten luodaan hype ja saadaan tuhottomasti ilmaista mainostilaa. Apple saa ihmiset janoamaan tuotteitaan jo ennen kuin ne ovat edes markkinoilla. Esimerkiksi Nokialla olisi paljon opittavaa Applen koukuttavasta mediastrategiasta. 

Kuvasin tämän blogipostauksen videot Applen 3G-mallisella iPhonella, ja puhelimen akku oli lähes loppu vajaan puolen tunnin kuvaamisen jälkeen. Myös iPhonen kosketusnäppäimistö on suoraan sanottuna surkea, ja puhelimesta löytyy monta muutakin teknistä heikkoutta. Applen tuotteet eivät siis ole lähellekään täydellisiä. Kyse onkin ennen kaikkea brändiin liitetyistä yltiöpositiivisista mielikuvista, joita juuri nähdyn kaltainen mediahypetys entisestään vahvistaa.


 Ennen Applen lehdistötilaisuuden alkua (San Francisco, 27.1.2010)

Sivut