Onnittele runolla!

Tuttu tunne lapsuudesta. Kirjoitat  runon lahjaksi. Sen saaja liikuttuu. Kiitosta tulee kömpelömmästäkin riimittelystä. Kannattaa kokeilla aikuisenakin!

Onnitteleminen on yksi runon tärkeitä tehtäviä. Syntymäpäivät on haastava hetki syntymän ja kuoleman välillä. Runo  on  aineeton lahja. Se voi nostattaa juhlan tunnelmaa ja sen avulla voi summata merkkipäiväänsä viettävän elämään, kysyä miten tähän on tultu ja mihin ollaan matkalla. 

Runoraati täyttää tänä vuonna 10. Sen kunniaksi haastoimme nykyrunoilijoita onnittelemaan muita merkkipäiväänsä viettäviä ihmisiä. Runoilijat ovat Jouni Tossavainen, Kirjoittajaryhmä Tapiiri, Riina Katajavuori, Juha Siro sekä runokone.com.

Runot löydät Yle Teeman sivulta. 

Tässä runoilijoiden ajatuksia onnittelemisesta:

JOUNI TOSSAVAINEN:

Kuopio

valitsi onniteltavaksi:

HELI LAAKSONEN – 40 vuotta

Kun kirjoitin tätä onnittelurunoa,
valmiina oli onnittelukukan muoto ja muutama säe, jotka muokkautuivat kohteensa eli onnitellun mukaan.

Onnittelurunoa kirjoittaessa,
sain palata taiteilijan tuotantoon ja ihmetellä, miten vähän siitä muistin. Lukijan sijasta television katsojan ajatteleminen toi kirjoittamisen vaikeuteen lisäkierrettä.

Runon muodossa onnitteleminen on
pitkä perinne, jonka sopivaisuuksien rikkomisessa tulevat vastaan samat ongelmat kuin nekrologissa tai kuolinilmoitusten värssyissä.

Lue lisää Jouni Tossavaisesta hänen blogistaan:

http://jounitossavainen.blogspot.fi/

KIRJOITTAJAPIIRI TAPIIRI

Salla Tuukkanen, Timo Harju, Veera Lehtola ja Jasmine Westerlund

Turku

valitsivat onniteltavaksi:

JUULIA KYYKKÄNEN -  18 vuotta

Tapiiri on erikoistunut tekemään yhdessä runomuotokuvia. Tässä ryhmän ajatuksia kootusti:

Kun kirjoitin tätä onnittelurunoa...

Halusin leikkiä Julian julkiseen mäkihyppääjän rooliin liittyvällä kielellä. Kiinnosti, voisiko mäkihyppytermejä kääntää jotenkin henkilökohtaisemmiksi. Tämä leikkiminen tuntui mielekkäältä, koska sehän on hauskaa ja ehkä sellaista, johon moni muukin kuin ammattirunoilija ryhtyisi ja josta toivottavasti moni jotain saa. Oli aika jännittävää kirjoittaa ihmiselle, jota ei tuntenut lainkaan. Kurotimme omiin nuoruuksiimme ja kokemuksiin nuorista läheltä. Ja sit kirjoitimme siitä. Ja yritimme olla väittämättä, että tuntisimme runon kohteen tai hänen elämänsä, kun emmehän me.
Kävin läpi tutun kirjoittamisen kaaren: naiivit innostukset jostain löydetystä kuvasta, epätoivo elementtien yhteensopivuuden takia ja yhteinen hidas ja antoisa loksahtelu.

Se oli haastavaa ja kiinnostavaa, koska jokaisen omista paloista piti saada koottua kokonaisuus, jossa osat sulautuvat yhteen.

Runomuotokuvaa/onnittelurunoa kirjoittaessa ...

on tärkeää olla tunteellisesti rohkea ja suora. (Koskee sekä runomuotokuvaa että onnittelurunoa) Se ei ole helppoa. Monesti sitä joko piiloutuu runon kuviin ja muihin keinoihin tai sitten valitsee toisen ääripään, latelee suuria positiivisia adjektiiveja, joita ei oikeasti pysty kokemaan. Kuinka kirjoittaa suorasti, vilpittömästi, siinäpä se!

Me neljä kirjoitimme assosiaatioitamme pienille lapuille ja työskentelimme palapelin tavoin. Ammensimme omasta nuoruuskokemuksestamme ennemminkin kuin koetimme arvailla tuntemattoman kokemusta. Oletimme että omakohtaisessa olisi jaettavaa. Olennaiselta tuntui pienten yksityiskohtien todentuntuisuus ja rohkeus kokeilla suuriakin sanoja.

Me lähdimme kukin liikkeelle omasta suunnastamme ja yritimme sieltä hapuilla kohti jotain yhteistä ja tunnistettavaa. Emme tunne henkilöä, jolle kirjoitimme, joten ammensimme kokemuksista, jotka ovat jollain tavoin yleisinhimillisiä. Silti yritimme sanoa jotain juuri tälle tietylle ihmiselle tiettynä hetkenä.

Runon muodossa onnitteleminen on....

aika samanlaista kuin juhlapuheen pitäminen. Mikä voi olla monenlaista. Silti jotenkin tuntuu, että runon muodossa on jotain sellaista intiimiyttä, mihin juhlapuheessa on vaikea päästä. Tuntuu tärkeältä saada jokainen sana tärkeäksi. 

Ylevöittävää kannustamista ja juhlavuudessaan hienoa, jännittävää ja haastavaa,

Ehkä paras tapa onnitella.

Kirjoittaryhmä Tapiiri tekee runomuotokuvia myös tilauksesta:

http://tapiiri.wordpress.com/

RIINA KATAJAVUORI:

Helsinki

valitsi onniteltavaksi:

VUOKKO HOVATTA 40 vuotta

Kun kirjoitin tätä onnittelurunoa, hyödynsin kollaasitekniikkaa.

Otin kolme teosta ("Grimmin sadut", suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen, "Elle Kari - Lapin tyttö", Anna Riwkin-Brick ja Elly Jannes sekä Robert Louis Stevensonin "Kävelemisestä") ja nappailin niistä hyviä lauseita ja sekoitin pakkaa ja koetin luoda draamallista kaarta ja jännitettä runoon, Vuokko etäisesti mielessäni.

Grimmin satuihin varmaankin päädyin siksi, koska Vuokko näyttelee tällä hetkellä kuningatarta Helsingin kaupunginteatterissa näytelmässä Kuninkaan puhe. Saduissa on kuningattaria ja muita ihmeellisiä olentoja.

Runomuotokuvaa/onnittelurunoakirjoittaessa kannattaa katsoa kohdettaan etäältä, kuin uutena. En tiennyt Vuokko Hovatasta kovin paljon, mutta tiesin että hän on äiti, tytär, vaimo, entinen lapsi, nykyinen aikuinen, pitkätukkainen. Näille teemoille löytyi kaikupohjaa mm. Grimmin saduista ja Elle Kari - Lapin tyttö -kirjan kuvauksessa pienestä tytöstä, jolla on paljon taitoja mutta vielä myös opittavaa.

Runon muodossa onnitteleminen on persoonallinen ja ikimuistoinen tapa kunnioittaa juhlakalua. Kukaan muu ei katso päivänsankaria ihan samalla tavalla kuin sinä. Ei ole syytä mennä kipsiin - onnittelurunon ei tarvitse olla ylistyslaulu eikä lista kohteen hyvistä ominaisuuksista. Voit myös napata jonkun detaljin päivänsankarin elämästä ja lähteä liikkeelle siitä, yksittäisestä kohtauksesta. Pieni siipale riittää, ei tarvitse kirjoittaa kokonaismuotokuvaa eikä runoelämäkertaa.

Riina Katajavuori on julkaissut teoksen Omakuvat (Tammi, 2011). Hän teki vuonna 2009 lähes päivittäin itsestään runomuodossa omakuvan. 

JUHA SIRO

Tampere

valitsi onniteltavaksi:

SIMO SALMINEN - 80 vuotta

kun kirjoitin tätä onnittelurunoa...

tutkin tarkkaan päivän sankari Simo Salmisen elämänvaiheet.
Tiesin hänet monipuoliseksi persoonaksi, mutta hämmästyin
miten monessa mies on ollut mukana. Koomikon ja pellehyppääjän
roolit kätkivät taakseen luovan ja herkän taiteilijan.
Harva meistä on aito renessanssi-ihminen ja kykenee olemaan
samassa persoonassa laulajana listaykkönen, suosittu koomikko,
näyttelijä, pellehyppääjä, lasitaiteilija, leipuri ja kuvanveistäjä…
Simon persoona toi mieleen sirkuksen maailman, jossa tehdään
”mahdottomia” ja ollaan yleisön armoilla joskus tragikoomisestikin.
Tein tekstistä tiukan ja rytmiltään ”vauhtiin kirjoitetun” tuntuisen.

runomuotokuvaa/onnittelurunoa kirjoittaessa:

haasteena on tehdä hyvin henkilökohtainen teksti, johon kasvaa myös laajempaa
merkitystä. Henkilölle omistetun runon pitäisi aina toimia myös
yleisempien asioiden peilinä. Tekstin pitäisi kyetä koskettamaan
kohdettaan myös suhteessa muihin ihmisiin.

runon muodossa onnitteleminen on:

Tilaustyö on aina kirjoittajan kannalta haastava. Tässä tapauksessa 
tuloksen pitäisi toimia korulauseiden sijaan ”oikeana runona”.
Tekstin pitäisi olla saajalleen useita lukukertoja kestävä, mutta 
myös suuremmalle yleisölle kerran kuultuna avautuva. Voi vain toivoa, että runo on saajalleen mieleen, persoonallisena lahjana se on ikuinen ja syntyy lukijan mielessä aina uudelleen.

Lisää Juha Siron ajatuksia ja hänen onnitteluun sopivia runojaan Siron blogissa:

http://www.juhasiro.fi/

RUNOKONE.COM

onnittelun kohde:

JARI HALONEN 50 vuotta

Jos runosuoni on tukossa, voit myös käyttää konetta, joka on alun perin opetustarkoituksiin kehitetty runogeneraattori netissä.

www.runokone.com

Runoraadin pyynnöstä 50 vuotta täyttävä Jari Halonen vastasi runokoneen kysymyksiin.

Millainen on hyvä aamu?

Mukava ääni luonnossa? 

Missä haluaisit viettää yllättävän vapaapäivän?  

Katso tarkkaan: Miten eläin liikkuu jyrkässä rinteessä? 

Merkittävä päivä, juhla tai arki? 

Kuka, tai mikä asuu siellä, missä ajatukset lepäävät? 

Missä on epämiellyttävää, tai jännittävää? 

Milloin lähdetään retkelle? 

Miten hyönteiset liikkuvat? 

Tunnustele tarkkaan: Millainen on löytämäsi oudon esineen pinta?  

Kuvaile: Millainen on liike avaruudessa? 

Mikä asia tuntuu mukavalta, mahtavalta, tai hienolta?

Millainen on mieli lauantaina? 

Kuka tai mikä liikkuu ulkona? 

Katso pitkään: Millainen on meri? 

Mitä hän tai se tekee mielellään? 

Taivaalla näkyvä: 

Mihin he menevät löytääkseen jotain? 

Missä haluaisit olla nyt? 

Kuuntele tarkkaan: Mitä ääniä luonnossa kuuluu? 

Vuorokaudenaika, vuodenaika, tai sääilmiö: 

Mikä tai kuka kulkee aamuhämärässä? 

Näet metsässä hahmon, kenties eläimen. Mitä se tekee? 

Mihin vesi virtaa? 

Runokone tuotti vastauksista tällaisen runon. Voit arvuutella, mikä sana oli vastaus, mihinkin kysymykseen. 

Tässä Luojan ääniä
  Hiljainen Kierto
Totuus Viisaasti Hymyilee
  Syli Isä-äiti Hiljaisuuteen
Valon säde Todistaa,
jokapäivä Hiljaisuudessa...

Aina
Hennosti Eteenpäin
  Hiljaisuus Harhassa - Kiinnostava Jatkuva Valo
Rauhallinen, odottava Ystävä!