Tartu hetkeen! Raadin kommentteja!

 

 

Radio Suomen Runoraati on kuukauden ajan kuunneltavissa Yle Areenassa. Raadissa siis Mikko Rimminen, Anna Eriksson ja Jukka Virtanen. Ja erityiskiitos mielipiteistä kuulijoille.

Lukekaa raadissa esitetyt runot osana kokonaisuutta eli runokokoelmista.

RUNO 1 (voittaja) 

Kristiina Wallin

METSÄN VARJOKOHTAAN KASVAA METSÄ…

Kaikki metrit ja puut,  Tammi

Runo koko elämästä, hetkestä ja siitä, miten hetkeen valmistaudutaan. 

raadin suosikkikohtia:

” Sinun ruumiissasi kiertää sirpaleiden lakkaamaton välke.”

”Katon läpi sataa kiirehtimätön, kirkas.”

KOKO RUNO: 

 

Metsän varjokohtaan kasvaa metsä, olet unohtanut itsesi sinne. Istut kynnyksellä kahden metsän rajalla ja odotat. Sinun ruumiissasi kiertää sirpaleiden lakkaamaton välke. Sillä tavalla tulet vanhaksi, vajoat kuusiin, vihreään veteen. Hitaasti sinun ympärillesi kasvaa huone: lakanoiden viileys, kehyksiin pujotetut kuvat, esineiden armoton muisti, niiden armoton hellyys. Istut sängynlaidalla, hartioiden kumara. Katon läpi sataa kiirehtimätön, kirkas.

 

J ä l k i k i r j o i t u s

 

Ensin istutetaan kuusentaimia, tuhansia vaaleanvihreitä ja vielä pehmeitä. Sitten odotetaan ja ollaan kärsivällisiä, se on vaikeinta: pitää odottaa oman olemassaolonsa yli ja luopua näkemisestä. Pitää löytää kivi, jonka päällä voi istua. Pitää houkutella odottaminen ruumiiseen, olla jäkäläruumis, puolukkaruumis. Viimein taimet hipovat tuulta, syntyy yö kuusikossa, kuusituuli, raskas humina.

 

RUNO 2

Markus Leikola

JOS TÄHÄN RYHMÄÄN LIITTYY 10 000 IHMISTÄ …

Naamakirja,  Schildts 2012

Sitku-ajattelua harrastava itsesäälissä rypevä mies herätti raadissa ärtymystä.

” jos tähän ryhmään liittyy 10 000 ihmistä
niin …"

Kuulijan suosikkikohta oli loppukäänne

"siinä mielessä voin luvata ihan rauhassa
itse asiassa yksikin riittäisi ja sillä on kyllä minun kännykkänumeroni”

 

 

RUNO 3

Hannu Mäkelä

YKSINKERTAISEN ONNI

Maansydämellä, omakustanne 2010

 

Rakastunut pari tervehtii metsän eläimiä.

Anna Erikssonia jäi mietittymään:

”Onko onni jotain näin selkeää ja yksinkertaista,

että juuri siksi on tehtävä ankarasti työtä,

koettava hahmottaa sen olemus

jokaisella muulla tavalla kuin tällä,

mikä eteemme muitta mutkitta vain tupsahtaa.”

 

RUNO 4

Mikko Myllylahti

SUMMA (FOR STRINGS)

Väylä, Savukeidas 2012

 

Runoilijaisän ajatuksia viattoman lapsen ja maailman tulevaisuudesta.

Anna Erikssonia liikutti elämän alun ja viattomuuden kuvaus:

”Olen kulkenut työpöydälläni pitkän matkan tänään. Sillä välin sinä olet nukkunut ikkunani alla, niellyt unista, pakkasenhiomaa ilmaa, leijunut äärettömyydessäsi; sisälläsi alati laajeneva kaikkeus, väylä joka läpäisee pimeän.”

 

RUNO 5

Anna-Liisa Alanko

KUUMUUTTAAN VÄRISEVÄT LEPÄT…

Leskenlehti, Maahenki 2008

 

Jukka Virtasesta runo oli kansallisromanttinen.

Mikko Rimminen kiitti rakennetta oikeaoppiseksi.

” Maisema kantaa kohtaloaan

hymyilee ladon harmaa nurkka

punainen mökki vilkuttaa silmää

polku ei kulkijoistaan kerro.”

 

Anna Erikssonista lopun olisi voinut rapätä.

 

”Rypsipelto. Lepikko.

Saraheinä. Savikko.

Keskikesä. Puolipäivä.

Lakipiste. Täyttymys.”

 

 

RUNO 6

 

Markku Into:

TÄLLÄ NOPEUDELLA ELÄMÄN …

On, Sammakko 2011

 

Hetkiä ja ajatuksia, joita ei tarvitse ymmärtää, mutta niistä voi nauttia.

 

Mikko Rimmisen suosikkikohdat

 

” Et saa niitä enää kokoon

runojesi lehdet survotut ”

 

”kädet huitovat sairaat linnut silmistäsi kaukaisuuteen”

 

RUNO 7

 

Miia Toivio ja Marko Niemi

PIDÄ MINUSTA KIINNI EDES PIKKIRIIKKISEN
Suut, Poesia 2012

 

Yltiöromanttinen kokeellinen runo,

jossa raati jäi maistelemaan sanoja heilimöi ja värjyä

” Taita heilimöivä heinä, joka silmissäni kasvaa. ”

”Taivas rosoinen on, linnut uupuneina meissä
Värjyy yön hellä kämmen, siihen kääriydymme. ”

 

0 kommenttia