Napit vastakkain digitelevision puolustaja, Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner ja digikriitikko, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

Astutaanko Suomessa TV:n digiaikaan oikealla hetkellä ja hyvässä järjestyksessä? Vai onko digitelevisio tuotu meille liian kovalla kiireellä? Kuunneltiinko tv-luvan maksajia digipäätöstä tehtäessä?

Pääseekö jokainen suomalainen digimaailmaan? Turvataanko vähemmistöjen palvelut? Tuleeko digitelevisiosta entistä parempia ohjelmia? Entä teräväpiirtotelevisio ja internet, miten ne tähän digiasiaan liittyvät?

Mitä tapahtuisi, jos kaikki työikäiset suomalaiset saisivat kerran kuussa valtiolta 440 euroa pankkitililleen? Kannustaisiko se ihmisiä työntekoon ja luovuuteen, vai suosisiko pummeja? Miten uudistus rahoitettaisiin?

Valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaaran mielestä perustulo innostaisi suomalaisia tarttumaan kaikenlaisiin töihin, vähentäisi hallinnointia ja maksaisi itse itsensä.

Oliko Jeesuksella isää? Mitä Jeesuksesta tiedetään historiallisten tutkimusten valossa? Miten Jeesus-tutkimuksiin pitäisi suhtautua? Kaksi Raamatuntutkijaa, teologian tohtorit Sakari Häkkinen ja Timo Eskola väittelevät Jeesuksen elämää kartoittavista tutkimussuuntauksista.

Sakari Häkkinen on perehtynyt Jeesuksen historialliseen taustaan muun muassa kansainvälisessä Jeesus-tutkimusryhmässä. Timo Eskola edustaa Uuden testamentin asiantuntijana perinteistä koulukuntaa.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Ovatko eläinkokeet tieteelle välttämättömiä? Vai voitaisiinko eläinkokeista luopua eläintensuojelun nimissä?

Helsingin yliopiston Viikin koe-eläinkeskuksen johtaja Tarja Kohila sanoo, että hyvä tutkimus tarvitsee välttämättä eläinkokeita, sillä tavalla turvataan tieteen kehitys. Hänen mielestään koe-eläimiä hoidetaan Suomessa hyvin, eettisiä periaatteita noudattaen.

Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli on havainnut runsaasti huolenaiheita koe-eläinten kohtelussa. Hänen mielestään eläinkokeista pitäisi vähän kerrallaan luopua. Koe-eläimet ovat samanlaisia tuntevia yksilöitä kuin lemmikkieläimetkin ovat, Kati Pulli toteaa.

Kärsivätkö erityisiä taitoja omaavat lapset olostaan suomalaisessa peruskoulussa? Pitäisikö Suomessakin lapsen päästä jo koulunkäynnin alkuvaiheessa erityiskouluun tai erityisluokalle, jos hän on esimerkiksi poikkeuksellisen hyvä matematiikassa?

Joensuun yliopiston matematiikan opetuksen dosentti George Malaty haluaisi perustaa Suomeen lahjakkaiden lasten kouluja ja erityisryhmiä.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä puolestaan on sitä mieltä, että tavallisessa peruskoulussa lahjakaskin lapsi saa hyvää opetusta.

Napit vastakkain –väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Kirjailija Pentti Holapan mielestä Helsingin Sanomilla on liikaa valtaa suomalaisessa kulttuurielämässä. Helsingin Sanomien kulttuuriosasto on kääntynyt sisäänpäin, unohtanut muut tiedotusvälineet ja Helsingin ulkopuolisen Suomen, sanoo Pentti Holappa.

Holappa on huolestunut myös WSOY:n ja Sanoma Osakeyhtiön taloudellisen liiton vaikutuksista kulttuurin kentillä.

Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Saska Snellman ihmettelee, miksi taiteilijat suhtautuvat nimenomaan Helsingin Sanomien kulttuurikritiikkiin kuin Jumalan sanaan. Suomessa ilmestyy paljon sanomalehtiä, miksi kulttuuri-ihmiset lukevat pelkästään Helsingin Sanomia, hän kysyy.

Yle radio 1:ssä keskiviikkona 4.10. klo 17.30 ja torstaina 5.10. klo 14.03

Kansanedustaja Tarja Cronbergin mielestä yleinen asevelvollisuus, sellaisena kuin se Suomessa on, on aikansa elänyt. Palkka-armeijakaan ei ole hänen mielestään hyvä, mutta paras vaihtoehto Suomelle olisi valikoiva asevelvollisuus Tanskan ja Ruotsin mallin mukaan.

Prikaatikenraali Arto Räty kannattaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä on tehokas, demokraattinen, kustannuksiltaan halpa, kestää kansainvälisen vertailun ja takaa Suomelle uskottavan puolustuksen.

Yle radio 1:ssä keskiviikkona 12.7. klo 17.30 ja torstaina 13.7. klo 14.03

Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan Heikki Talan näkemyksen mukaan Ahvenanmaa riistää taloudellisesti Suomea, sortaa suomenkielisiä asukkaitaan ja nauttii kohtuuttomista eduista, siksi itsehallintomaakunta kannattaisi erottaa Suomesta.

Ahvenanmaan maaherran Peter Lindbäckin mielestä Ahvenanmaan pitää tulevaisuudessakin kuulua Suomeen. Suomenkieliset muuttajat ovat Ahvenanmaalle tervetulleita ja Ahvenanmaa on Suomelle rikkaus, sanoo Peter Lindbäck.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Napit vastakkain -ohjelma on mahdollista myös tilata podcasting-vastaanottimille.

Kopioi linkki podcasting-vastaanottimeesi:
http://www.yle.fi/radiosoitin/podcast.php?channel=35&program=362
Napit vastakkain -tilausosoite podcast-vastaanottimille (XML) löytyy myös tästä.

Mikä podcasting on? Ohjeita.
YLE Radio 1:n muuta podcast-tarjontaa