Skip navigation.
Home

Keittiökemiaa

(YLE Radio 1 ke 2.7. klo 9.06-10.00)

Leipurin ja kokin sanotaan erottavan toisistaan se, ettei kokin välttämättä tarvitse ymmärtää kemiaa mutta leipurin tarvitsee.

Tämä ei pidä enää paikkaansa, toteaa Kirsi Virtanen.

Nykyään myös ruoanlaitto on kemiaa. Nyt voimme halutessamme syödä vasikanpaistimme vaikkapa vanukkaana.

Molekyyligastronomia on viimeisimpiä keittotaidon muoteja. Mutta sen lainalaisuudet koskevat kyllä ihan jokaista kokkia, kotikokista katalonialaiseen huippukokkiin.

Tässä ruoalla keksimisessä on kyllä jotain todella hienoa, toteaa Kirsi Virtanen. Enää ei nälkä ohjaa syömistämme, kun laboratoriokokit ovat tehneet ruoanlaitosta taidetta.

Kannattaa olla kuulolla loppuun asti, sillä Virtanen tarjoaa lopuksi kaksi molekyylireseptiä: kurkkugeelin ja lehtisalaattivaahdon. Kuulostaa ... epäilyttävältä.

Kehon kieli, jousen tie ja pyörä vie

(YLE Radio 1 ti 8.7. klo 9.06-10.00)

Markku Heikkinen matkaa tällä kertaa liikunnan moniin ulottuvuuksiin. Tämän leikillisen keskustelukilvoittelun lajit ovat pyöräily, jousiammunta ja tanssi.

Lapsi on terve, kun se leikkii. Niin se taitaa olla ihminenkin. Leikki on osa liikkuvaa ihmistä, ei vain kilvoittelu tai voittaminen.

Myös oman itseytensä ja olemassaolonsa kokeminen on osa liikuntaa kilvoittelun ja leikin lisäksi.Ihminen voi elää vain ruumiissaan, tässä ruumiissa tässä hetkessä.

Heikkisen seurassa etsitään joutavanpäiväistä turhuutta, tarpeettomuutta, liikunnan ja olemassaolon nautintoa.

Mukana keskustelemassa ovat pyöräilyn Suomen mestari Tuomas Turunen, kirjailija ja esseisti Markku Envall, filosofian dosentti Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu Kari.

Kuinka köyhä lomailee?

(YLE Radio 1 ti 1.7. klo 9.06 - 10.00)

Lomailun tavat ovat sosiaalisen muutoksen keskellä liikkeessä. Nykyään moni haluaa viettää lomansa rahojaan törsäämättä, köyhästi. Eikä aina oikein tiedä, koska kukakin on lomalla vai eikö ole.

Agraarikulttuurissa eläneet ihmiset eivät tuijottaneet viisareita. Kello tunki kansan elämään, kun väkeä siirtyi pelloilta tehtaisiin.

Yritykset tarvitsivat säntillistä ja ryhdikästä työväkeä, joka ei vaihda vapaalle milloin sattuu. Lomailu alkoi seurata kalenteria.

Maalta kaupunkiin muuttavassa yhteiskunnassa valtiovalta, tehtaiden patruunat, työväenliike ja ammattiyhdistysliike ohjasivat työläisperheitä sosiaaliseen lomatoimintaan.

Helsingin Vanhankaupunginlahdesta tuli 1900-luvun alussa köyhälistön lomalaidun, Pitkänsillan pohjoispuolen työväenyhdyskunnan virkistyspaikka.

Elintason myötä työläisistä on tullut palkansaajia ja toimihenkilöitä, jotka uskovat yksilöllisyyden ja vapauden nimeen.

Tämä näkyy lomanviettotapojen erilaistumisena. Työn ja vapaa-ajan suhde liikkuu yhä.

Informaatiotaloudessa ollaan välillä vapaalla ja töissä yhtä aikaa. Köyhästi, vähemmän kuluttavasti lomailu on nyt yksilön oma valinta.

Onko suurvallan isänmaallisuus pahempaa kuin pienen kansakunnan?

(YLE Radio 1 10.7. klo 9.06-10.00)

Kaikki kansakunnat tietysti ajavat omaa etuaan - kukapa muu sitä ajaisikaan.

Mutta onko toisen eduntavoittelu vaarallisempaa kuin toisen? Tänään Tuomas Enbuske kysyy, saako suurvalta olla isänmaallinen.

Isot kun saavat enemmän hyvää ja pahaa aikaan kuin pienet.

Monia on huolettanut Yhdysvaltojen isänmaallisuuden vaikutus maailmassa. Silti harva on tätä isänmaallisuutta analysoinut. Tätä monikulttuurisuudelle rakentuvaa kansallista identiteettiä, jota vahvistetaan lippuvalalla ja muilla riiteillä.

Yhdysvaltojen isänmaallisuudesta keskustelemassa ovat Suomen Amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, professori Jason Lavery ja dosentti Markku Ruotsila.

Miksi keski-ikäinen mies on ihan pihalla?

(YLE Radio 1 to 3.7.2008 klo 9.06 - 10.00)

Torstaina Tuomas Enbuske vieraineen kysyy, mistä syntyisi ryhtiliike keski-ikäiselle miehelle.

Tämä olentohan on eräiden mukaan suurin suomalainen kansansairaus, jonka torjumiseen koko yhteiskunta on viritetty.

Eikä ihme, juuri keski-ikäinen mies juo liikaa viinaa, on ylipainoinen ja verenpaino on koholla.

Viimeaikaiset tiedot kertovat, että nuoret pojat ovat jääneet vanhemmille miehille jälkeen jo kuolonkolareiden aiheuttajina.

Torstaiaamun suorassa keskustelussa pohditaan, ovatko liikennekäyttäytyminen ja elämäntavat miesten tapa haistattaa yhteiskunnalle siitä, että miehen valta-asema on murtunut.

Vai ovatko miehet vain passiivisia uhreja, jotka eivät kykene ottamaan elämää haltuunsa? Ja mihin on kirjoitettu, ettei nautiskelu tekisi ihmiselle hyvää?

Vieraina keskustelemassa ovat maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, toimittaja Aarno Laitinen ja professori Matti Rimpelä.

(Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2008. Osa kommenteista on kirjoitettu ensilähetyksen jälkeen.)

Elämmekö terveysfasismissa?

(YLE Radio 1 to 26.6. kl0 9.06 - 10.00)

Terveysfasistit ovat tehneet vallankaappauksen.

Televiosiossa laihdutettiin läskejä ja ihmisten eliniänodotteita laskettiin julkisesti.

Nuoret syyllistävät itseään televisionkatselusta, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Miksi pitäisi?

Tänään Tuomas Enbuske kysyy, mihin on kadonnut nautiskelu?

Eikö uhkana ole moralismin aikakausi, jossa elämää ohjaavat kaksoisstandardit, kun emme kuitenkaan osaa olla niin hyviä kuin pitäisi?

Mukana keskustelussa ovat ministeri Liisa Hyssälä ja promoottori Wallu Valpio.

Ohjelma on uusinta marraskuulta 2007.

Kenellä on viimeinen sana ympäristö-asioissa?

(YLE Radio 1 ti 24.6. klo 9.06-10.00)

Ympäristöjärjestöjen, kaupallisten toimijoiden ja lobbareiden välillä on pidempään kytenyt arvovaltakiista - kiista siitä, kuka se oikein on ympäristöasioissa oikeassa.

Ilmiliekkeihin keskustelu on roihahtanut europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan ja professori Atte Korholan Helsingin Sanomissa julkaistun kirjoituksen jälkeen.

Mutta mistä oikein keskustellaan - asioista vai asemista? Asiantuntijuus ympäristöasioissa tuntuu olevan kuuman keskustelun perusteella sukua oikeaoppisuudelle, kun eri osapuolet taittavat peistä vaikkapa ilmastonmuutoksesta.

Mutta hukataanko arvovaltakiistoissa kallisarvoista aikaa luonnon ja ihmisen tilan kohentamiseksi?

Markku Heikkisen seurassa suorassa keskustelussa ovat mukana Namura Finland Oy:n malminetsinnän johtaja Toni Eerola, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius, WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen ja Espoon ympäristölautakunnan jäsen Kari Kuusisto.

Eija-Riitta Korhola ja Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta ovat mukana lähetyksessä puhelinhaastattelussa Brysselistä ja Raumalta.

Oliko ennen kaikki paremmin?

(YLE Radio 1 ke 25.6. kello 9-06-10.00)

Ei tosiaankaan ollut, väittää Kirsi Virtanen. Nostalgia ei perustu tosiasioihin, sillä elintasomme on noussut ja me voimme entistä paremmin.

Ihminen, ei jumala on vastuussa nykyisestä hyvinvoinnista.

Menestyksen takana on kolme kovaa k:ta - kauppa, kapitalismi ja kulutus.

Pitäisikö polttoaineiden hintoja nostaa vai laskea?

(YLE Radio 1 to 19.6. klo 9.06-10.00)

Bensiinin ja dieselin hinnat jatkavat nousuaan. Nyt ennusteet puhuvat jo 2 euron litrahinnoista.

Joukko suomalaisia kuljetusyrittäjiä järjestää torstaina mielenosoitusmarssin vaatiakseen dieselin hintaa alas. Kallis polttoaine on kuristanut monen yrittäjän todella tiukille.

Silti valtiovarainministeri Katainen ei ole luvannut verohelpotusta yrittäjille.

Bensiinin ja dieselin hinnat eivät todella taidakaan olla meille kansalaisille niin kalliita kuin väitämme. Keskiluokalla tuntuu kuitenkin olevan varaa istua viikonlopusta toiseen mökkimatkoilla ruuhkissa ja arkiaamut ja -illat muuten vaan ruuhkissa.

Ekologiset järkisyyt taas puolustaisivat lisää hinnankorotuksia, kun kansa ei tunnu ymmärtävän luonnon ja itsensä parasta.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, pitäisikö polttoaineiden hintoja siis nostaa vai laskea.

Mukana keskustelussa ovat asiantuntija Seppo Pyrrö Motivasta, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen SKAL:ista, toimitusjohtaja Pasi Nieminen Autoliitosta sekä johtaja Arvo Ruotsalainen Neste Oilista.

Lisäksi Enbuske haastattelee puhelimella yhtä ruuhkaa suunnittelevaa kuljetusalan yrittäjää, Seppo Suomua Ilmajoelta.

Nainen on huono kuski

Akka ratissa!

Se on yksi vahvimpia kirosanan korvikkeita miesautoilijan suussa.

Naisvastaisuus on liikenteessä itsestäänselvä sääntö.

Mutta kuka on oikeasti hyvä ja kuka huono kuski?

Tutkimustieto kertoo, että naiset ovat todellisuudessa turvallisempia kuljettajia kuin miehet - mutta mitä saakaan tasa-arvokehitys aikaan?

Mitä mieltä Sinä olet?

Vanhaa hokemaa Nainen on huono kuski tutkivat Ennakkoluuloja -ohjelmassa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin ja toimittaja Jukka Arvassalo
YLE Radio Yhdessä ma 9.6. klo 11:40.

Ota kantaa!