(YLE Radio 1 ke 30.4. klo 9.06 - 10.00)

USA:ta on haukuttu Suomessa aina, väittää Kirsi Virtanen. Kaikki sieltä tuleva on yhtään älykkäänä itseään pitävän mielestä huonoa, pahasta, vaarallista, turhaa ja pinnallista.

Nyt Kirsi Virtanen antaa piut paut tälle mukakriittiselle älykkyydelle, ja kehuu estoitta Yhdysvaltoja.

Ilman jenkkejä tämä maailma olisikin tylsä paikka. Kaikki hyvä on lähtöisin
Amerikasta: äitienpäivä, Barbie, Hula-vanne ja Frisbee!

Tai entäpä rock ja elokuvat. Ja hampurilaiset ja uuniperunat. Ja auton varaosat!

Tuskin kukaan haluaisi elää maailmassa, jossa ei olisi jenkkejä!

Markku Heikkinen mittailee vieraidensa kanssa vasemmistopuolueiden ja nuoren vasemmistopolitiikan mahdollisuuksia Suomessa.

Tilanne ei ole kovin yksinkertainen, sillä poliittinen aloite on tällä hetkellä aivan toisaalla.

Kokoomus on brändännyt itsensä ajan biitin ytimeen. On ollut työväen presidenttiä, Korva-kahviloita ja nyt tehdään Toivon talkoita keräämällä mm. pari tuntia roskia.

Nuoret urhot, Katainen ja Stubb ovat poliittisen julkisuuden keskiössä.

Vasemmisto yrittää sitkeästi vastata mielikuvamainontaan asiallisella argumentoinnilla. Puhe kansainvälisen talouden uhista ja mahdollisuuksista johtaa tällä hetkellä n. 30 prosentin kannatukseen suomalaisessa politiikassa.

Itse puolueetkin ovat muuttuneet. Niistä on tullut vaaliorganisaatioita, jotka tähtäävät vaalivoittoihin. Politiikkaa tehdään Suomessa kerran neljässä vuodessa - hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Politiikka tapahtuu eduskuntaryhmissä ja valtion virkamiehet lyövät tahtia. Sailas ja kumppanit lyövät valtiontalouden kehykset pöytään - väliäkö sillä kuka vuorollaan hallituksessa istuu?

Vapun alla Markku Heikkisen seurassa kaksi vasemmiston nuorta politiikkoa, Vasemmistoliiton Laura Tuominen ja Sosiaalidemokraattien Lauri Holappa yrittävät ottaa mittaa Kokoomuksen nuoresta toivosta Tuomas Nurmelasta.

(YLE Radio 1 to 24.4. klo 9.06 - 10.00)

USA:ssa taloudellinen taantuma on tuloillaan subprime-kriisin seurauksena. Viro on talousvaikeuksissa. Iso-Britanniassa keskuspankki jakaa pankeille korotonta rahaa, jotteivät nämä joutuisi vaikeuksiin.

Nordea ilmoitti tiistaina 22.4. alentavansa selvästi ensi vuoden talousennusteita. Tuomas Enbuske kysyy torstaiaamuna, iskeekö lama seuraavaksi Suomeen.

Talouden asiantuntijat lohduttavat, että meille lienee tulossa pieni notkahdus Viimeistään ensi vuonna kasvu taas voimistuu.

Valtakunnassa ja maailmassa kaikki siis hyvin, kun maamme talous kasvaa ja tuottavuus on maailmanhuippua?

Mukana keskustelussa ovat Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen, johtaja Pertti Parmanne SAK:sta ja pääekonomisti Lauri Uotila Sampo Pankista.

(YLE Radio 1 ke 23.4. klo 9.06 - 10.00)

Suomalaiset tunnetaan, jollei muusta, niin ainakin viinapäästään. Ovat kovia juomaan eivätkä muusta puhu kuin siitä, millainen känni oli ja millainen on tulossa.

Kirsi Virtanen muistuttaa, että tämä tarina ei ole kovin tosi - siis siinä mielessä että me olisimme oikeasti ainoat jotka mölyävät ja reuhaavat humalassa. Katsokaapa nyt huviksenne vaikkapa noita vanhojen sivistysmaiden kansalaisia - ruotsalaisia tai brittejä. Kovempaahan ne huutavat juovuspäissään. Ja ne tosiaan ovat kännissä!

Tosiasia kuitenkin on, että me nykysuomalaiset juomme aivan älyttömät määrät alkoholia.

Kirsi Virtasella on asian syyksi selitys.

Suomen kansan juomatapoja on 1800-luvulta lähtien paimennettu kovalla kädellä. Kansa ryyppää liikaa, sanottiin jo Turmiolan Tommin tarinan syntyaikoihin.

Näin sanovat sailakset ja muut eliitin totuuden torvet yhä. Viesti on sama: alkoholi on vain vaaroja täynnä.

Kun meitä on vain haukuttu liian juopoiksi, ja kun kukaan ei ole kertonut, että sitä alkoholia voisi ihan maistella ja ottaa vähän seuran vuoksi, niin onko tuo sitten ihme, että juominen on riistäytynyt käsistä!

(YLE Radio 1 ti 22.4. klo 9.06 - 10.00)

Markku Heikkinen vieraineen kysyy mielialalääkkeiden laajenevan käytön yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Mukana keskustelussa ovat psykiatrian professori, ylilääkäri Erkki Isometsä, "Hoidossa vai heitteillä"- kirjan kirjoittaja Leena Vähäkylä sekä ruohonjuuritason mielenterveysjärjestön Helmin aktiivinen jäsen Olli Ståhlström.

Monella työpaikalla ja ystäväporukassa vitsaillaan tänään, että onko jonkun työkaverin tai kaveri lääkitys kohdallaan, kun toinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

400 000 suomalaista turvautuu tänäänkin mielialalääkkeisiin selviytyäkseen työ- ja perhe-elämästä ja olemassaolostaan.

Suomessa mielialalääkkeet ovat kaikkien ostetuin lääkeryhmä.

Jos puoli kansaa on pienessä pillerihumalassa, niin ei ole kai ihme, että suomalaiset ovat tutkimusten mukaan yksi Euroopan onnellisimmista kansoista. Eri asia on näytämmekö me siltä.

Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisteri paljastaa, että vuodesta 1990 mielialalääkkeiden kulutus on noin kahdeksankertaistunut.

Modernit mielialalääkkeet leikkaavat tunnerekisteriä niin, että paha olo ja ahdistus eivät tunnu enää niin pahalta. Myöskään suru ei tunnu enää niin suruisalta eikä vihan niin vaativalta.

Mitä mielialalääkkeiden popsiminen kertoo yhteiskunnastamme?

British Medical Journalissa käydään vilkasta mielipiteiden vaihtoa masennuslääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että lääkitys on melko tehotonta ja että maallikoille ja potilaille on annettu aivan väärä käsitys lääkityksen tehosta.

Yhdysvaltain psykiatriyhdistksen julkaisema lääkäreille tarkoitettu opaskirja Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders ei puolestaan mainitse masennuksen tai minkään muunkaan mielitaudin johtuvan serotoniinin puutteesta.

Kuitenkin meitä täällä Suomessakin manipuloidaan lääketeollisuuden talutusnuorassa olevien lääkäreiden taholta ajattelemaan, että mielenterveyden häiriöt johtuvat aivojen neurokemian epätasapainosta.

Esimerkiksi asperiini lievittää päänsärkyä, mutta päänsärky ei johdu aivojen aspiriinin puutteesta. Miksi masennus johtuisi serotoniinin puutteesta?

Kuka vetää linssiin ketä, kuka kerää voitot ja kuka kantaa vastuun ihmisten sisimmän elämän manipuloinnista?

(YLE Radio 1 ma 21.4. klo 9.06-10.00)

Viinan juonti se ei ole uusi ongelma tässä maassa. Eikä se johtunut kieltolaista, kuten joskus kuulee väitettävän. Tämän selvittää Markus Kajo, todisteena on Tauno Judinin 1967 tekemä haastattelu merikarvialaisesta Hanna Alhosta.

Alho muistelee toimintaansa valvojana raittiuslautakunnan leivissä kieltolain aikaan. Nämä Raittiuden valvojat, 'hengenhaistajat', kuten silloin sanottiin, tekivät tinkimätöntä työtä juoppouden nujertamiseksi Merikarvian synkeillä kaduilla.

Silloinkin varhaisnuoriso rällästi humalapäissään, oli ponunkeittäjiä salakuljettajia, syntinen juoppous kukoisti.

Tämänkertaisessa lähetyksessä tavataan myös yksi Suomen ensimmäisistä naispoliiseista, Wilhelmiina Toivanen. Viipurissa vaikuttanut Toivanen aloitti poliisiopintonsa tasan sata vuotta sitten. 1918 valmistunut nuori naispoliisi teki virka-uransa Viipurissa.

Lopuksi Kajo johdattaa kuulijat olympiakesään, jolloin radioon haastateltiin Suomessa vieraili nainen merkillisestä ja vaarallisesta Panamasta.

Vieras oli suomalaissyntyinen Hellin Shelton, joka Yleisradion haastattelussa kertoo mm. Panaman eksoottisista ruoista, keitetyistä sisiliskoista ja krokodiilin hännistä.

(YLE Radio 1 to 17.4. klo 9.06-10.00)

Olemme saaneet lukea uutisia, että tunnettuja toisinajattelijoita on pidätetty Kiinassa. Olympiatulta ympäri maailmaa kierrättävä soihtuviesti on ollut vaikeuksissa.

Kiinalaiset ovat olleet tiukkana, kasvot on säilytettävä, viestiä on jatkettava. Kisat ovat näyteikkuna nousevaan uuteen Kiinaan.

Näyteikkunan takana on iso joukko ratkaisemattomia, ehkä ratkaisemattomaksi jääviä idän jättiläisen ongelmia. Tiibetin kysymys on Kiinalle kysymys separatismista, ja uhka maan sisäiselle yhtenäisyydelle.

Vaikkei tulevia Pekingin olympialaisia ei silti boikotoitane, sopii silti kysyä, pitäisikö?

Sopii myös kysyä, miten nämä kisat eroavat vuoden 1936 Berliinin kisoista - joissa myös kansalaisiaan ja kansanryhmiään voimakeinoin kohteleva valtio kohotti statustaan?

Suomen poliitikot ovat pitäneet maan tavan mukaisesti linjan maltillisena - toisin kuin monet länsimaiden johtajat.

Pääministeri Vanhanen sanoi etteivät politiikka ja urheilu kuulu yhteen, eikä boikottia tarvita.

Urheilu ja politiikkako ovat eri asioita?! Höpö, höpö.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat kansanedustaja Antti Kalliomäki, asiantuntija Meri Mäkihannu Amnestystä ja Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen.

(YLE Radio 1 ti 15.4. klo 9.06-10.00)

Addiktio ymmärretään tavallisesti pakonomaiseksi riippuvuudeksi jostakin välittömästi palkitsevasta mutta pitemmällä tähtäimellä haittaa tuottavasta aineesta tai toiminnasta.

Eri addiktioiden luonteesta, syistä, vastuukysymyksistä ja toipumisen mahdollisuuksista esiintyy kuitenkin ristiriitaisia käsityksiä.

Markku Heikkinen kysyy tiistaiaamuna, ovatko addiktiot - huumeet, shoppailu, seksi, pelihimo, internet, läheisriippuvuus pohjimmiltaan samanlaisia pakkomielteitä?

Ainakin niitä kaikkia on kovaa vauhtia lääketieteellistetty. Onko siis addiktio vain yksilön aivojen ongelma?

Sanotaan, että ihminen valitsee riippuvuutensa tavoitellakseen lohtua, mielihyvää ja pakoa arjesta.

Silti addiktioilla on yhteiskunnallisia seurauksia. Se, että meistä monesta länsimaalaisesta tuli 1900-luvun lopulla riippuvaisia ties miestä, se kertoo yhteisöstämme, sosiaalisista suhteistamme. Kuka ei ole riippuvainen, heittäköön ensimmäisen kiven!

Markku Heikkisen seurassa etsitään addiktioiden takaa kadonnutta yhteisöä, sekä apua häiriökäyttäytymiseen.

Mukana keskustelussa ovat toiminnanjohtaja Helena Palojärvi Naistenkartano ry:ssä, professori Pekka Sulkunen ja Peliongelmissa auttavan Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkola.

Apua luvataan täältä:

www.naistenkartano.com
www.peluuri.fi
www.a-klinikka.fi
www.stumppi.fi
www.sexpo.fi

(YLE Radio 1 ke 16.4. klo 9.06-10.00)

Tällä kertaa Kirsi Virtanen katsastaa urheilun ja epärehellisyyden pitkään yhteiseen historiaan. Suomalaisilla on tässä historiassa näkyvä rooli.

Doping on likaista puuhaa. Se alentaa urheilijan valehtelijaksi.

Mutta kyllä puhtoisina pulmusina esiintyvät urheilijanuorukaiset ja -neitoset tekevät muutakin likaista. Naisurheilijat työntävät pissalla täytettyjä kondomeja emättimeen. Miesurheilijat taas hankkivat tekopeniksiä.

Doping on säälittävää mutta rahakasta puuhaa.

Kirsi Virtanen esittää ennakkoon yhden toiveen: anabolisia steroideja käyttävät, älkää kuunnelko tätä ohjelmaa.

(YLE RAdio 1 ma 14.4. klo 9.06-)

Opettaja Urho Jalkanen kertoo Niilo Ihamäen haastattelussa vallan uskomattomia tarinoita 1900-luvun alkuajoilta.

Lavialla jouluyönä silloin joskus paholainen oli tullut pyytämään kyytiä kestikievarin isännältä. Ja pakkohan tämän oli lähteä ylpeää ja komeaa miestä kyyditsemään yön selkään.

Markus Kajon johdattelemana selviää, keistä muista oudoista hahmoista Jalkanen kertoi haastattelijalleen.

Samoin tällä kertaa tulee selväksi 60-luvun lopun hippie-liikkeen kuolemaan johtaneet syyt. Näitä ehkä hieman ennenaikaisesti raportoi Pasi Rutanen suoraan Yhdysvalloista.

Entä muistatteko tai tiedättekö, mitä olivat puumerkit? Niiden ideaan ja käyttöön tulee selvyyttä Heikki Tuomikosken jutussa.

Ohjelman lopulla selviää myös se, että vanhaan aikaan kupparia kohdeltiin työssään kuin piispaa pappilassa.