Skip navigation.
Home

Mitä tehdä Itämerelle?

(YLE Radio 1 to 12.6. klo 9.06-10.00)

Itämeri on maailman saastunein meri. Tiedetään. Ja tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten.

Ja Kaikkihan nyt haluavat suojella Itämerta. Presidentti Halonenkin sanoi hiljattain, että 'jotain tarttis tehrä'.

Tieto ei kuitenkaan johda toimintaan, vaikka kotilaiturin edustalla kukkii hyvinvoipa sinilevä.

Lisäksi asiat ovat monimutkaisia. Kansalaisten on hankala tietää, mitä pitäisi tehdä, vaikka selvää on, että meidän kaikkien, ei vain ranta-asukkaiden toiminta vaikuttaa Itämeren tilaan.

Poliitikot ovat asiaan yrittäneet vaikuttaa. On hoidettu omia jätevesiä ja maatalouden päästöjä parempaan kuosiin.

Nyt Puolan fosforipäästöt ja Pietarin jätevedet ovat myös meidän huolenaiheitamme.

Merensuojelijoiden joukkoon ovat nyt liittyneet myös filantrokapitalistit, varakkaat hyväntekijät. Varmasti osin juuri siitä syystä, että poliittinen koneisto on osoittautunut voimattomaksi.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat ministeri Sirkka-Liisa Anttila, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja WWF:n meriasiantuntija Sampsa Vilhunen.

Kannibalismi ja ihmiskokeet

(YLE Radio 1 ke 18.6. klo 9.06-10.00)

Tekniikan ihmeet tekivät tepposen, ja lähetysjärjestelmämme omatoimisesti päätti uusia Kirsin viimeviikkoisen Sota-ohjelman. Pahoittelemme syvästi tapahtunutta. Kirsi pääsee ihmissyöntiasiaan juhannusviikon keskiviikkona.

Ihminen on tiedon- ja kokeilunhaluinen olento, joka on toteuttanut monia perversioitaan omien lajitoverien lihalla, väittää Kirsi Virtanen.

Ihmissyönti liittyy ääriolosuhteisiin, erityisesti sotiin.

Silti kannibalismi elää yhä edelleen riiteissämme, myyttisellä tasolla. 'Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri' kohdataan ehtoollisella.

Hiuksia nostattava on myös ihmiskokeiden historia. Kirsi Virtanen muistuttaa, ettei tämä historia suinkaan päättynyt natsitohtori Josef Mengeleen.

Kuinka tulla isäksi?

(YLE Radio 1 ti 10.6. klo 9.06-10.00)

Perheet moninaistuvat ja erilaistuvat, samoin tavat tulla isäksi.

Markku Heikkisen seurassa isyydestä keskustelemassa ovat isä-aktivisti ja 4 lapsen isä Ralf Sund, puolivuotiaan pojan tuore isä ja rakkaus-kolumnisti Sami Kuusela sekä tutkija, 10 vuotiaan tytön ja 7 vuotiaan pojan kaappi-isä Krister Karttunen.

Mies voi olla psykologisesti, biologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti isä. Mieskin voi potea lapsikuumetta, samoin pelkoa ja ennakkoluuloja siitä kykeneekö isän rooliin.

Sateenkaariperheessä ja uusio-perheissä lapsella voi olla useampia vanhempia, isiä ja äitejä, mikä tuo arkiseen elämään ja vanhemmuuden määrittelyyn haasteita.

Nykyään isät osallistuvat lasten hoivaan ja huoltoon enemmän kuin aiemmin. Mutta liitot eivät kestä. Suomessa hajoaa vuosittain viitisentoistatuhatta avio- ja avoliittoa.

Eron kivut ja säryt siis kokee läheltä noin 60000 aikuista ja lasta. Se vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia.

Kuitenkin avo-avioerotilanteessa tai lastensuojelutilanteessa on lasten mahdollisuus saada isä huoltajakseen on huonontunut koko ajan.

Isyys näyttää olevan oikeuslaitoksen ja sosiaaliviranomaisten mielestä äitiyttä huonompaa.

Miten isyys tapahtuu ja mikä sitä uhkaa? Miten isyyttä tuetaan yhteiskunnassa? Joka tapauksessa pieni vauva tuntuu ihmeelliseltä myös miehen käsivarsilla.

Vieraana Jarmo Korhonen

(YLE Radio 1 to 5.6., klo 9.06-10.00)

Tuomas Enbusken tentissä kohun keskellä kulkeva Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Asioina vaalirahoitus, puoluesihteerivaali ja politiikan pelisäännöt.

(Lähetys on poikkeuksellisesti nauhoitettu keskiviikkona 4.6. aamulla.)

Sotien syyt

(YLE Radio 1 ke 4.6. 2008, klo 9.06-10.00)

Ihminen osaa sotia, sehän tiedetään. Lisäksi hän osaa keksiä mitä kummallisimpia syitä sotimiselleen.

Jotkut näistä syistä ovat jollain tavalla järkevästi perusteltavissa.

Tällä kertaa Kirsi Virtanen pohtii sodan syitä, causa belli, ja sotain oikeutusta, casus belli.

Hän tarjoaa mm. oman ehdotuksensa siihen, millä perusteilla me suomalaiset halutessamme voisimme julistaa sodan Ruotsille - tarkoituksena saada Volvon tehtaat suomalaisten omistukseen.

Miten kansan ääni kuuluviin vaaleissa?

(YLE Radio 1 to 29.5. klo 9.06-10.00)

Pitäisikö Suomessa siirtyä listavaaleihin, jotta henkilökeskeinen karnevaali epäilyttävine vaalirahoituksineen saisi lopun ja puhuttaisiin enemmän asiasta?

Vai onko nykyinen henkilövaali parempi, kun maakuntien miehet pääsevät - paikallisten yrittäjien vilpittömällä tuella - sanomaan sanansa Helsingin herroille? Kenen äänellä kansanedustajat puhuvat?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat entinen kansanedustaja Susanna Rahkonen, hallintoneuvos Lauri Tarasti ja dosentti Pertti Timonen.

Onko meidän uskonto parempi kuin teidän?

(YLE Radio 1 ti 27.5.2008 klo 9.06-10.00)

Suorassa lähetyksessä esiintyi ongelma, minkä vuoksi osa Pekka Yrjänä Hiltusen haastattelusta jäi valitettavasti kuulumatta. Oheisessa nettiaudiossa tämäkin osuus on mukana.

Markku Heikkinen kysyy tällä kertaa, kuinka eri uskonnot käyvät vuoropuhelua Suomessa.

Rauhan ja yhteiskuntasovun kannalta olisi tärkeää, että eri uskontojen ja kirkkojen kesken toimisi rauhanomainen dialogi ja rinnakkaiselo moniarvoistuvassa Suomessa ja Euroopassa.

Viimeistään 11.9.2001 traagiset tapahtumat New Yorkissa panivat ajattelemaan uskontojen välisiä valtasuheita, vaikka kysymys politikan, vallan ja uskonnon suhteista on silti ikiaikainen.

Mitäpä sitten isojen poikien sotaretkiin ja hegemoniataisteluihin on sanomista tänään ruohonjuuritason ihmisillä - heidän jotka kohtaavat elämässään monien kulttuureiden ja uskontojen edustajia naapureina, työkavereina, rakastettuina?

On valittavissa rakkauden tai vihan tie.

On mahdollisuus kunnioittaa erilaisuutta ja moninaisuutta, tai rakentaa esteitä ja rajamuureja, vahvistaa vastakkainasettelua ja varustelua.

Markku Heikkinen on valinnut keskustelukumppaneikseen suoraan lähetykseen kolme kansalaista, jotka haluavat edistää eri uskontojen välistä vuoropuhelua, dialogia meillä ja maailmassa.

Anas Hajjar toimii Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry: n hallituksen puheenjohtajana, Marja-Liisa Laihia on Kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri ja Heidi Rautionmaa, joka luo arjen vuoropuhelua eri uskontojen välille.

Kansakunnan nuoret toivot

(YLE Radio 1 ke 28.5. klo 9.06-10.00)

Nuoriso pukeutuu huonosti. On vaikeaa jopa kuvitella, miten heistä saisi kasvatettua kunnollisia ja vastuuntuntoisia kansalaisia.

Näin sanottiin tuosta turmeltuneesta ja saamattomasta kansanosasta 50 vuotta sitten, siitä joka ei osaa tehdä muuta kuin kulkea lökäpöksyissään ja pitkät tukat rasvaa tihkuen.

Samaan sävyyn nuorisosta tietysti puhutaan nytkin. Nyt nuoria haukkuvat ovat suurta ikäluokkaa.

Tällä kertaa Kirsi Virtanen väittää, että suuret ikäluokat pönkittävät omaa asemaansa nuorisoa haukkumalla.

Muilta nuorisoa haukkuvilta Kirsi Virtanen taas kysyy, miksi nuorison sopimaton käytös oikein kiristää vannetta pään ympärillä?

Kuten nyt vaikka se, että uusavuttomat nuorethan osaa tehdä edes lihapullia. Miksi
pitäisikään osata – niitähän saa valmiina kaupasta!

Nuoret eivät osaa sitä taikka tätä, siksi että - arvaattekin jo varmaan! - kun ei tarvitse osata.

Pitäskö niitten aikuisten siis vähä relata, häh?

"Lujitetaan yhtä rintaa maamme rajapintaa"

(YLE Radio 1 ma 26.5. klo 9.06-10.00)

Markus Kajo tarjoilee kevään viimeisessä lähetyksessään lisää äänimatkoja Karjalaan.

Nyt vieraillaan linnoitustöissä Kannaksella kesällä 1939. Linnoitustöissä vapaaehtoisina on niin professori, pappismies, säveltäjäksi opiskeleva kuin tavallinen työmieskin.

Iltahartaudessa pappi pauhaa vapaaehtoisille länsimaisen turmeluksen leviämisestä meillekin. Muutamaa viikkoa ennen maailmanpalon alkua hän kohottaa sotahuudon: "Mereen menköön moraalinen mätä".

Lisäksi Kajo tarjoaa kuultavaksi Alexis af Enehjelmin jutun 1930-luvulta kellosepän verstaasta. Samoin hän tutustuttaa kuulijat amiraali Togon vankina olleeseen, Laatokkaa seilanneeseen merikapteeniin Olli Tampioon.

Mihin unohtui Afrikka?

(YLE Radio 1, to 22.5.2008, klo 9.06-10.00)

Aasia ja Etelä-Amerikka ovat saaneet länsimaisen tartunnan ja noudattavat kasvun politiikkaa.

Afrikasta taasen kuulemme, jos ylipäätään mitään kuulemme, pelkästään negatiivisia uutisia. Nälkää, köyhyyttä, ihmisten alistamista.

Tai sitten uutisia siitä, kuinka länsimaisten hyväntahtoinen apu ei ole muuttanut maanosan poliittisia järjestelmiä.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, pitäisikö Afrikankin rikastua. Toisiko se mukanaan ihmisoikeuksia ja vakautta?

Vai olisiko juuri Afrikassa toisenlainen ideologia mahdollinen?

Mukana keskustelemassa ovat toimittaja Linus Atarah, tekniikan tohtori Eero Paloheimo ja osastopäällikkö Teemu Tanner Ulkoministeriöstä.

Lisäksi Enbuske on suorassa puhelinyhteydessä kirjailija Esa Salmiseen, joka asuu tällä hetkellä Mosambikissa.