(YLE Radio 1 tiistaina 19.2. klo 9.06 - 10.00.)

Perhe ja vallan draama. Markku Heikkinen vieraineen kysyy tiistaiaamuna, kuinka seuraava sukupolvi kohtaa vanhempiensa salaisuudet.

Nelikymppisten "terapiasukupolvi" selvittää suhdettaan perheeseen, edellisiin sukupolviin, menneisyyden salattuun elämiin erilaisten ryhmien ja metodien kautta.

Miten hahmoterapia, perhekonstellaatio sekä psykodraama toimivat? Mitä se hyödyttää taiteilijaa? Mihin perheen salaisuuksien ruotiminen johtaa terapia-asiakkaan ja hänen läheisensä? Miten vanhempamme ja heidän vanhempansa oikein selviytyivät ilman terapiaa?

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa ovat näyttelijä ja hahmoterapeutti Jukka Keinonen, Perhekonstellaatio-ohjaaja Amita Lehti sekä perheterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sanna Aavaluoma.

Hiipiminen ja ryömiminen voivat olla tanssia, jos koreografi niin päättää, sanoo Tanssi -lehden päätoimittaja Minna Tawast toimittaja Liisa Vihmasen haastattelussa.

Nykytanssiin kiteytyykin koko modernin taiteen määrittelyn ongelma: miksi vessanpönttö on taidetta kun se tuodaan galleriaan - miksi ryömiminen mustalla matolla on tanssia?

Nykytanssi ei aina edes näytä tanssilta, varsinkaan jos sitä vertaa kilpatanssiin, kansantanssiin tai balettiin.

Useat nykytanssiteokset eivät kerro tarinaa, joten niiden katsominen vaatii todellista harrastuneisuutta - paitsi että vain harvat tanssin harrastajat käyvät katsomassa tanssiesityksiä.

Katsotteko te nykytanssia?

Ohjelmasarja Flyygelin mutkassa perehtyy liedmusiikin saloihin sana sanalta, nuotti nuotilta ja tunnelma tunnelmalta. Ohjelmassa liedin asiantuntijat perehtyvät yhteen liediin ja vertailevat siitä tehtyjä tulkintoja.

Ohjelmasarjan tarkoitus on paljastaa liedin syvin olemus kaikkine yllätyksineen. Liedmusiikin ja taidelaulun sanoma vaatii lähilukua ja mietiskelyä eivätkä viestit avaudu yhdellä kuulemalla.

Ohjelmassa käsiteltyjen laulujen pitäisi tulla niin tutuiksi, että konsertissa seuraavan kerran pärjää ilman ohjelmalehtisen rapistelua.

Vuoden alussa asiantuntijoina esiintyvät Gustav Djupsjöbacka ja Petteri Salomaa. Asiantuntijat tulevat vuoden kuluessa vaihtumaan, joten liediä pääsevät tässä ohjelmassa analysoimaan monet laulumusiikin esittäjät ja tuntijat.

YLE:n musiikkituotannossa ei tiettävästi aikaisemmin ole keskitytty liedmusiikkiin näin laajan ohjelmasarjan puitteissa. Sarja jatkuu viikoittain koko vuoden ajan ja jokainen jakso lähetetään saman viikon aikana uusintana.

Sarjan vieraskielisten laulujen suomenkieliset tekstit on löydettävissä Sibelius-Akatemian nettisivuilta Laura-tietokannasta.

Markus Kajo studioon ja YLE:n kellareihin majoittuneine apulaisineen vie kuulijat tällä kertaa Singaporeen ja 1880-luvulle.

Kajo esittelee 1960-luvun muisteloita edellisen vuosisadan maalaiselämästä. Vaikka mukautuminen luonnon koviin realiteetteihin oli silloin erilaista ja torakoillakin oli ennen kovemmat oltavat, yksi asia pysyi samana. Pakkanen on aina pakkasta.

Singaporessa oppaana on tuttu radioääni, Pekka Tiilikainen. Pekan matkassa Aasian eksoottisessa suurkaupungissa kohdataan käärmeenlumooja, ruma mies, kidnappareita ja oopiuminpolttoa.

Ensilähetys oli ma 18.2.2008.

Suomeen on ilmestynyt romanialaisia kerjäläisiä. Ensi kesäksi heitä on odotettavissa muuallekin kuin pääkaupungin kaduille. Onko vapaan liikkuvuuden Euroopassa turha valittaa 'lieveilmiöistä', siitä että vapaus liikkua koskee kaikkia EU-kansalaisia?

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, keitä ovat nämä kansalaisia paljon puhuttaneet kerjäläiset sekä millaisista oloista ja mistä he tulevat?

"Bussirahan" pyytäjiä on toki ollut ennenkin. Viime vuosikymmeninä Suomessa on katsottu, että valtio hoitaa bussirahat ja elintärkeät asiat vähäosaisille.

Monissa Euroopan maissa köyhyyden tiet ja kohtalot ovat kuitenkin erilaiset. Samoin tapa ratkoa ja lievittää köyhyyden ongelmaa. Kerjääminen ja lahjoittaminen ovat esim. Välimeren maissa osa kansalaisen hyväntekeväisyyttä.

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat kaupunginvaltuutettu Jouni J. Särkijärvi Espoosta, sekä tutkijat Meri Larivaara Stakesista ja Mikko Niemelä Kelasta.

Suora lähetys oli torstaina 14.2.

Kajo tarjoaa tällä kertaa matkan Pakistaniin. Oppaana toimii Pekka Tiilikainen.

Tiilikaisen hämmentävät matkan aikana erityisesti Sam Sihvon tutut sävelet Karachissa. Mistä ne ovat tutut pakistanilaisille muusikoille?

Ohjelmassa myös saadaan Markus Similän ja Juhani Haapasen toimittamaa dataa kansalaisten luontotietämyksestä.

Tätä ennen Samuli Paulaharju muistelee vuoden 1940 äänitteessä.

Ohjelman ensilähetys oli 11.2. kello 9.06.

Supertiistai ei lopullisesti selventänyt republikaanien eikä demokraattien ehdokastilannetta maailman mahtavimman valtion johtajanpaikan kilvassa. Millaisin asetelmin lähdetään tästä eteenpäin kohti marraskuun vaaleja?

Keskustelemassa ovat mielenkiintoiset USA-tuntijat - projektipäällikkö Kimmo Ahonen Turun yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen.

Lisäksi suorassa puhelinhaastattelussa ohjelmassa on mukana kapellimestari David Searle Washingtonista.

Ah, se rakkaus on niin ihana asia. Se on automaattisesti ja ainoastaan hyvä ja positiivinen asia.

Mutta onko se ranskalaisnainen sittenkin oikeassa? Se, joka ei halunnut erota rakastajatarta pitävästä miehestään, ei vaikka mies halusi. Kyllä, oikeassa oli nainen - kukapa sitä nyt rakkauden vuoksi haluaisi luopua kauniista kodista, ystävistä ja leipä- ja lihakauppiaasta.

Rakkaus ja avioliitto taitavat olevan eri asioita, pyörittää Kirsi Virtanen. Miksi muuten naiset rakastuisivat renttuihin?

Kotona kuitenkin on se tuttu ja turvallinen, suomalainen perusmies. Se, joka jo on tai on kovaa vauhtia tulossa tylsäksi sohvaperunaksi. Siitä ovat niin eros, libido kuin cupidokin kaukana.

Rakkaudesta puhe oli 6.2.2008.

Sanotaan, että 1970-80 -luvuilla Suomeen saatiin rakennettua edistyksellinen terveyskeskusjärjestelmä. Miten se pääsi rapautumaan nykyiseen jamaan, jossa rikkaat eivät sitä enää tarvitse vaan saavat apunsa työterveyshuollon yrittäjiltä?

Miten nyt käy kuntien vastuulla olevan terveydenhoitojärjestelmän? Kuka enää puolustaa yhteisen hyvän periaatetta terveydenhuollossa?

Oliko Tehyn työtaistelun takana jälkeen jääneen palkkauksen lisäksi myös vakava huoli perusterveydenhuoltomme vallanneesta syvästä turhautumisesta, rikotusta lupauksista ja väsymyksestä?

Vastikään Vantaa siirsi Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen vetovastuun MedOnelle. Espoo on ostanut helmikuun alusta lähtien Jorvin terveyskeskuspäivystyksen kaiken lääkärityövoiman Mediverkolta. Helsinki sinnittelee vielä pitkälti oman työvoiman varassa.

Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan viime vuonna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli ostopalveluina täytetty 75 terveyskeskuslääkärin virkaa. Miksi näin tehdään, jos julkinen terveydenhuolto on sekä laadukasta että edullista?

OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on 7,4 %. Tämä on alle OECD-maiden 8,8 prosentin keskiarvon ja selvästi pienempi kuin muiden pohjoismaiden keskiarvo 9,8. Yhdysvalloissa vastaava prosenttiluku on 15,0.

Mikä meillä mättää? Kuinka terveyspalveluja kilpailutetaan oikein? Miksi todellisen tehokkuuden arvioiminen terveydenhuollossa on näin monimutkaista? Entäpä laadun ja vaikuttavuuden?

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa tiistaina 5.2. olivat ylilääkäri Kati Myllymäki, joka vastaa Sosiaali ja terveysministeriössä perusterveydenhuollon kehittämisestä, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi Hus:ista, tutkimuspäällikkö Tarja Honkalampi Tehyn toimistosta sekä Suomen yleislääkäreitten puheenjohtaja, Itäkeskuksen terveysaseman ylilääkäri Mikko Valkonen.

Markus Kajo vie kuulijat tällä kertaa Suomen Savoon ja Amerikan Yhdysvaltoihin.

Siellä Pekka Tiilikainen tapasi räätälin joka oli tehnyt takkeja niin keisarille Pietarissa kuin kuvernöörillekin Kaliforniassa.

Ohjelmassa kohdataan myös Kajon 'assistentit', ukki ja harjoittelija. He suhtautuvat kovin eri tavoin presidentti Kekkosen lapsuudenmuistoihin Lepikon torpasta.

Ohjelma lähetettiin 4.2.2008.