(YLE Radio 1 maanantaina 31.3.2008 klo 9.06 - 10.00)

Tällä kertaa Markus Kajo tarjoaa kuulijoille taas tuoreita tarinoita menneiltä ajoilta.

Ensimmäisessä jutussa tutustutaan yhteen Helsingin ensimmäisistä pirssiautoilijoista. Värikäs ja eloisa pappa Johan Leonard Uxèn kertoo 1960-luvulla tehdyssä haastatttelussa, kuinka asiakkaita kyydittiin 35-hevosvoimaisella NAG:llä.

Vapaa-aikana samaisella NAG:llä sitten kuinkas ollakaan hurjasteltiin, kun jo heti 1900-luvun alkuvuosina ryhdyttiin ajamaan kilpaa.

Sitten matkataan merille niihin aikoihin, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta.

Lopuksi Kajo tarjoaa Harri Kaasalaisen toimittaman ohjelman sodan jaloista Karjalasta pakoon lähteneiden ihmisten selviytymisestä.

"Kaik' män, mut konstit jäi". Yksi näistä selviytymisen konsteista oli huumori. Evakkohuumorin lastut lentelivät, vaikka pohjimmaisina tunteina olivat suru ja kodittomuus.

(YLE Radio 1 27.3.2008 klo 9.06 - 10.00)

Avioero on miehelle kovempi paikka kuin naiselle. Usein menee koti, lapset, vaimo, terveys, talous - kaikki.

'Helppokin' ero on kahdelle aikuisille totuuden paikka. On yritettävä sysätä omat tunteet syrjään, ja ajettava parhaansa mukaan lasten etua.

Eroa miehelle eivät ainakaan helpommaksi viranomaiset. On lukuisa joukko erotilanteita, joissa viranomaiset eivät ole kuulleet miestä tai ottaneet hänen kantaansa huomioon.

Niinpä tunteistaan vaikenemaan oppineella suomalaismiehellä on avioerossa opin ja kasvun paikka. On myös pidettävä huoli oikeuksiensa toteutumisesta.

Moni mies selviääkin loistavasti erosta, pysyy väleissä lasten äitiin ja on vahvasti mukana lasten elämässä.

Torstaiaamuna 27.3. Tuomas Enbuske kysyy, mikä on miehen hyvän erotarinan salaisuus?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat ohjaaja Lauri Törhönen sekä miesaktiivi ja miesohjaaja Jarmo Lindholm.

Keskiviikkona pääsiäisen jälkeen Kirsi Virtanen kaivaa pääsiäisen historiallisten tapahtumien juuria - pahuutta ja ilkeyttä.

Ihminen on julmin eläimistä. Mutta ihminen ei kiinnostu pahuudesta, ennen kuin se tulee riittävän lähelle.

Kuka sitten on paha? Voiko kenessä hyvänsä meistä asua sadisti?

Virtanen kysyy keskiviikkona 26.3., onko sadismi perimmiltään vain auktoriteetin pelkoa, halu totella käskyjä?

Savitaipalelainen Aatami Laari oli sitkeä mies. Kolmenkymmenen vuoden ajan hän yritti kehittää ikiliikkujaa.

Markus Kajon sanoin hän oli kuin sarjakuvan Kelju K. Kojootti, joka jaksaa aina toiveikkaana jahdata maantiekiitäjiä, vaikka järjestelmällisesti epäonnistuikin jahdissa.

Aluetoimittaja Heikki Hietamies kävi tutustumassa 60-luvun lopulla Laarin maailmaan.

Helppohan tällaisille on naureskella, niin, kylähulluille. Mutta kuka tietää, kuten Kajo muistuttaa, ettei ikiliikkujan kanssa olisi vähän sama kuin nykyfysiikan kanssa. Tyhjästähän se Suuri Pamauskin nyhjäisee!

Tällä kertaa Kajo johdattaa kuulijat myös Kuopioon, tai ainakin Kallaveden rannalle. Adolf Turakainen oli yhyttänyt haastateltavaksi savolaisten toisen kansallislaulun, Kallavesj, Kallavesj, sanoittajan Kaarlo Juho Jalkasen.

Jalkanenkin oli kiertänyt muuta kuin tahkoa.

Ohjelma lähetettiin 24.3.2008.

Maanantaina 17.3. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n sopimuksen Ideaparkin sijoituspaikasta Huhmarin alueelle.

Sopimusta pidettiiin onnenpotkuna ja se saateltiin kohti lainvoimaa vahvan kiitoksen hengessä.

Pääkaupunkiseudulle on tarjolla 15 hehtaaria lisää lämmitettyä tilaa shoppaamiseen. Syntyy lisää jätteitä ja yksityisautoilua - onko tämä kestävää kehitystä?

Markku Heikkinen vieraineen paneutuu 2000-luvun kauppakeskusten rakentamiseen. Kiinnostavien vieraiden kanssa hän pohtii maa-alueiden lunastamista, työllistämistä, erikoiskauppiaiden kohtaloa, ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia sekä tietysti elämyksien tuottamista. Kuinka kestävä idea Ideapark oikein on?

Mukana keskustelussa tiistaina 25.3.2008 ovat Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkönen, vihreiden kunnanvaltuutettu Sikke Leinikki, kaupunkitutkija Kaarin Taipale ja
kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Italiassa pidetään ennenaikaiset parlamenttivaalit huhtikuun alkupuolella Romano Prodin vasemmistohallituksen kaaduttua.

Rikas EU-maa oli Prodin aikana poliittisesti kuilun partaalla, keskustavasemmiston heikko enemmistö kaatui pikkupuolueiden tuen menetykseen.

Ennusteiden mukaan entinen pääministeri Silvio Berlusconi on voittamassa vaalit ennen uutta keskustavasemmiston johtajaa, Walter Veltronia.

Muutenkin saapasmaa on ennennäkemättömän huonossa kunnossa. Talous on ollut alamäessä, Euroopan keskuspankki ojentaa maan huojuvaa julkistaloutta vähän väliä ruotuun.

Vanhan sivistysmaan miljoonakaupungin Napolin jäteongelma on edelleen ratkaisematta. Kaikki tietävät, että järjestäytynyt rikollisuus on jätebisneksen takana. Mitään ei silti tapahdu.

Tuomas Enbuske kysyy torstaiaamuna 20.3.2008, miksi ihmeessä tämä kauneusleikkauksissa käynyt, usein laittomuuksista epäilty 7-kymppinen upporikas pikkumies vetoaa italialaisiin äänestäjiin ja onko Berlusconi ratkaisu nyky-Italian ongelmiin?

Enbusken seurassa keskustelemassa ovat kiinnostavat vieraat - toimittaja Liisa Liimatainen, taiteilija Paco Nucci ja yrittäjä Petri Viglione. Lisäksi suorassa puhelinhaastattelussa raportoi Firenzen kuulumisia Sirkku Salovaara.

Keskiviikkona 19.3. Kirsi Virtanen harrastaa sotaleikkejä, tosin vain puheen ja ajatuksen keinoin.

Nykyajan sodat ovat kaukana vanhoista sodista, jolloin vastakkain olivat kaksi armeijaa. Modernin sodan tärkeä piirre on se, että tämä asetelma puuttuu. Nykysota on asymmetristä.

Ja sotaa ei käydä enää tarkkaan rajattuna aikana eikä rajatussa paikassa. Nyt lähes koko maailma on sodassa vaikkei se oikein missään näykään. Läntinen maailma on itse asiassa ollut ankarassa sodassa jo seitsemän vuotta. Käynnissä on mittava terrosrisminvastainen sota.

Mikään ei ole niin kuin ennen, sotien laitkin ovat muuttuneet. Joudummeko elämään loppuelämämme sotatilassa?

Markku Heikkisen kokoaman seurueen pohdinnassa on hiljaisen viikon tiistaiaamuna uskon, tiedon ja toiminnan kolmiyhteys.

Suomesta katsottaessa järjen hylkäävä hurmoksellisuus voi tuntua etäiseltä asialta. Mutta hengellisyys ei ole aina sisäsiistiä.

"Lada vaihtui Opel Kadettiin - kiitos Jumalalle", totesi mies karismaattisessa kirkossa Tampereella.

Maallistuneesta kansalaisesta tai monesta valtionkirkon piirissä toimivasta tällainen uskonkortilla pelaaminen tuntuu vieraalta, ei ollenkaan järkevältä.

Mutta mistä tiedämme että jumala toimii järkevästi kirkon hallinnoiman uskonkäsityksen sisällä, eikä sen ulkopuolella? Ja millä sen tiedämme, järjellä vai ilmoituksella?

Ja eihän edes taloudellinen järkevyyskään tyhjiössä toimi, kirjoitti jo Max Weber protestantismin etiikasta.

Toinen asia on toiminnan ja sosiaalisen vastuun näkökulma. Vapautuksen teologia on ottanut vahvan sosiaalisen eetoksen roolin.

Myös Suomessa 90-luvulla luterilainen kirkko puolusti köyhiä diakoniatyössään ja auttoi laman uhreja.

Nyt ihmiset jättävät kirkon.

Pääsiäisviikon tiistaina 18.3.2008 Markku Heikkisen seurassa olivat tutkija Mika Vähäkangas, pastori Jukka Raunu ja saarnaaja Seppo Pehkonen.

Pääsiäisviikon alkuun ma 17.3.2008 Markus Kajo tarjoilee kyydin Havaijille, toisen ajassa taaksepäin sekä pyytämättä saadun ohjelma-avustajan oman pikku ohjelman.

Ikuisen kesän lämmössä, karkeitten laavavuorten juurella vierailivat Pekka Tiilikainen ja Enzio Sevon vuonna 1957.

He tutustuvat suomalaisen johtaja Järvisen opastuksella mm. hotelli Waikikiin, sokerituotantoon, maistelevat eksoottisia ananaksia ja havaijilaisten suurta herkkua, kaloista tehtyä mämmimössöä.

Lyhyen välikyydin tarjoilee mopolla liikkuva pohjoiskarjalalainen ohjelma-avustaja - se ties kuinka vanha ikiteini.

Sitten matkalle menneeseen johdattaa opettaja Sauli Koivukoski, ihan niin pitkälle menneeseen jolloin palvelusväellä oli kokonainen viikko lomaa.

Vaikka työ oli kovaa ja sitä oli paljon, piikojen ja renkien ilot elämässä olivat samat kuin nykynuorilla, tanssit ja riiustelu.

Markku Heikkinen vieraineen puhuu tiistaiaamuna 11.3. sairaasti asiaa. Keskustellaan sairaudesta, sairastamisesta, sairauden leimaavuudesta, kanssaihmisistä ja yksilönvapaudesta.

Sairaana eläminen toisten ihmisten kanssa ei ole samanlaista kuin terveenä. Sairaus on paitsi diagnosoitu tapaus myös leima, ja erityisesti kroonisesti sairastavan ja hänen läheistensä on mietittävä sairautta roolina.

Sairas on myös vallankäytön kohde. Häneltä voi mennä itsemääräämisoikeus, vaikka kokeekin olevansa työkuntoinen ja yhteiskuntakelpoinen.

Markku Heikkisen tiistaisessa ohjelmassa ääneen pääsevät epileptikot ja hiv-positiiviset.

Mukana keskustelussa ovat neurologian erikoislääkäri Reetta Kälviäinen Positiiviset ry:n järjestöpäällikkö Sini Pasanen, terveydenhoitaja Marjukka Koivisto Turun Aids-tukikeskuksesta ja yrittäjä Mika Lokkila, joka on nelikymppisenä aivoleikkauksen jälkeen terveempi kuin koskaan.

Linkkejä ohjelmaan:
www.epilepsia.fi/
www.positiiviset.fi/
www.miestenkesken.fi/mkt
www.aidstukikeskus.fi/sivut/