Aloitetaanko syömisen seuranta ihan tosissaan?

Höh. Luulin ettet muistaisi. Ajattelin, että kun toitotan lahja-pdf:ää, et muista kysellä sunnuntaipunnituksen perään.

69,5. Nousua edellisestä 1,1kg. Tiedän kyllä miksi.

Oltiin perjantaina ihanasti saunomassa ja syömässä muutaman ystävän kanssa. Saunomisen lomassa oli tarjolla naposteltavaa, mm. juustoja ja suolakeksejä ja hedelmäviipaleita. Kuohuviiniä nautittiin. Ravintolassa söin sitten vielä erinomaisen tuhdin lämpimän kanavoileivän runsailla lisukkeilla. Tuli ihan hirveä ähky, pahempi kuin naismuistiin.

Viikonloppuna jatkoin herkuttelua ja ylensyömistä. Vanha tapa jäi päälle.

Jotain on kuitenkin muuttunut, sillä oli ilo palata maanantaiaamuun ja keveään keittolounaaseen.

Olen valmis aloittamaan ruokapäiväkirjan. Haluan saada tarkkaa dataa syömisistäni. Ruokapäiväkirjoihin tottunut ystäväni kertoi, että syöminen vähenee jonkin verran jo pelkän kirjaamisen takia. Mieliteon iskiessä hän muistaa kirjaamispakon ja ajattelee - äh, en mä jaksa, en viitsi pilata "hyvännäköistä" päivää.

Tässä siis kesälahjana Maatuskan mitoissa -ruokapäiväkirja.

Huomaat, että kaloreille ei ole saraketta. Huomaat, että fiiliksille on varattu paljon tilaa. Tämä nousee siitä, että mä haluan kunnolla purkaa syömiseni syitä. Miksi söin voi olla yllättävän kiusallinen kysymys. Yritetään vastata siihen rehellisesti.