Onko lähiössä hyvä asua?

Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä. Suurimmalla osalla heistä koti on kerrostalossa.

Lähiökerrostalon asunto ei ole se, joka tulee ensimmäisenä vastaan kun avaa kiiltäväkantisen sisustuslehden tai lifestyle-kanavan televisiossa. Voiko unelmakoti olla lähiössä? 

Mikä on Tehtävä lähiössä -sarja?

Tehtävä lähiössä -sarja näyttää, että unelmakoti voi olla lähiössä. Sarja ei ole vain sisustusohjelma, vaan se esittelee suomalaista lähiöasumista ja -rakentamista ja herättää lähiöasukkaat myös vaatimaan peruskorjauksia taloihinsa.

Tehtävä lähiössä ei ole vain hyvän mielen ohjelma. Toimittaja Anna Laine vierailee kyllä leppoisasti kerrostalokodeissa ihmettelemässä niiden sisältöä, mutta tunnelma muuttuu kun muotoilija Mikko Paakkanen laitetaan arkkitehtien kimppuun. Kuullaan vähän häpeileviä lähiöiden rakennustarinoita, ja lopulta sarja iskee aika monia päin naamaa: vanhat lähiöt ovat rapistumassa. Kolmasosa Suomen rakennuskannasta on niin heikkoa laatua, etenkin 1960 - 1970-lukujen ja osittain vielä 1980-luvunkin talot, että niiden korjaaminen tulee maksamaan pahimmassa tapauksessa omistajlleen asunnon tuplahinnan. Tieto ei näiden aikakausien elementtitaloissa asuville ole mukava uutinen. Moni "lättäkattoisessa" omakoti- tai rivitalossa asuva on jo joutunut uudistamaan vähintäänkin talonsa katon - mutta jos asunto-osakeyhtiössä asuva on uskonut olevansa hyvissä käsissä, on hän väärässä.

Toivoa voi, että ne perheet, jotka muuttivat näihin aikanaan moderneihin 70-luvun elementtilähiöihin toiveikkaina ja maksoivat kunniallisesti tiukan asuntolainan kymmenessä vuodessa pois, ovat jo ehtineet muuttaa muualle, uusien korjauskulujen jaloista.

Ohjelman ensimmäinen osa siis päättyy huonoon uutiseen. Onkohan seuraavassa jaksossa yhtään enempää toivoa?  Miksi lähiötaloja ei ole korjattu hyvissä ajoin, miksi joidenkin talojen tai asuinalueiden annetaan rapistua ja lähiöityä huonolla tavalla?

Minulle jäi myös epäselväksi, mikä on suomalainen lähiö. Miten lähiö määritellään - onko se alue kanta-kaupungin laidalla vai onko se tiettynä aikakautena rakennettu, tiettyä rakennuskantaa edustava alue - vai vain kerrostaloja?

Olen itse asunut lapsuudessani ja nuoruudessani kai kolmessa lähiössä, mutta kokenut vain yhden näistä alueista lähiöksi 70-luvun elementtitalojen takia. En entisenä espoolaisena myöskään laskisi esimerkisi Tapiolaa lähiöksi enkä Helsingissä näe 50 - 60-luvun taloja täynnä olevaa Käpylää lähiönä. Missä siis menee lähiön raja? Ja mistä tulee joidenkin alueiden huono maine tai mieliimme pinttynyt kuva tietyn tyyppisistä lähiöistä? Miksi monet haluavat asua mielummin puutalossa tai jugendissa, kuin betonissa? Miksi minä asun nyt mielummin pitkän matkan päässä maalla kuin lähiössä?

Sarja herättää monia kysymyksiä ja varmasti nostattaa myös hyvää keskustelua. Minäkin yritän siis nyt viihtyä lähiössä, ainakin tämän sarjan parissa.

Entä mikä on Minun kotini?

TV1 aloitti nykyasumista esittelevän teeman Tehtävä lähiössä -sarjalla. Tähän liittyen me Olotilassa keräämme yhteistyössä Yle Kulttuurin kanssa kuvia ihmisten kodeista ja tärkeistä paikoista Minun kotini -valokuvanäyttelyyn sekä julkaisemme juttusarjan asumisesta.

Miksi haluamme kerätä ajankuvaa? Siksi, että 1950 - 90-luvut ovat jo monin tavoin kirjattu ja kuvattu. Ja siksi, että 2000-luvulla on tapahtunut paljon: Suomen ovat vallanneet sisustusbuumi ja talopaketit, ja valtava määrä perheitä sisustaa tai rakentaa unelmiensa kotiaan tälläkin hetkellä.

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

olotila

Tervetuloa Olotila-blogin oivalluksiin ja huomioihin.

Olotila-toimituksen blogissa huomioita ja oivalluksia meiltä ja muualta.

linkit

Katso ainakin 19.12. jakso! Tehtävä lähiössä vierailee Olotilan risaineri Aija Rouhiaisen ja perheen huikeassa kierrätyskodissa Roihuvuoressa.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä