Olin au-pair tyttönä Englannissa, kun koulukaverini perheineen emigroitui Australiaan ja yöpyi Lontoossa. Lähdin tapaamaan heitä Heathrown lentokenttähotelliin ja odotellessani terminaalin alakerrassa bussia kuulin jonkun kiroavan suomeksi. Vilkaisin pylvään taakse ja näin Irwinin. Huusin: Saiskos nimikirjoituksen!
Irwin pysähtyi, mutta oli jatkamassa matkaa, kun kiljaisin uudelleen: No, saisko sen nimikirjoituksen! Irwin pysähtyi ja katsoi epäuskoisena minuun. Lähti kuitenkin sateesta luokseni laiturille kysyen; mitäs täällä teet? Sanoin odotelleeni häntä, mutta kerroin kuitenkin miksi siellä olin ja kysyin mitä hän Lontoossa tekee. Irwin kertoi tulleensa katsomaan mitä Lontoossa tapahtuu samalla kaivaen kynää, joka sitten löytyi hänen matkakumppaniltaan ja sain nimikirjoituksen käteeni.
Toivottelimme hyvät jatkot toisillemme ja sain siitä puhtia mennä soittamaan hotelliin, josta sitten laitettiin bussi minua noutamaan.
Ylpeänä esittelin kaverilleni kättäni jossa komeili Irwinin nimmari. En mennyt koskaan katsomaan Irwiniä 'livenä' vaikka vuosia myöhemmin mieleni olisi tehnyt kysyä muistaako hän tapauksen. Halusin pitää muistikuvani mukavasta miehestä jollainen hän oli tavatessamme Heathrown kentällä 16.11.1970.
Annukka
Kommentit (0)
Ei kommentteja.