Karnevaali Karnevaalia (il carnevale) vietetään Italiassa loppiaisesta (l’epifania) laskiaistiistaihin, jonka jälkeen katolisen kirkon piirissä alkaa pääsiäiseen kestävä paastoaika (la quaresima). Erityisesti viimeinen viikko ennen paastoa on omistettu naamiohuveille ja juhlille, ja silloin on tapana syödä ’rasvapapuja’ (fagioli grassi). Itse perinne juontaa juurensa jo antiikin Rooman Saturnalia-juhlista, joiden aikana maailmanjärjestys oli hetken aikaa nurinpäin: naamion ansiosta isäntä saattoi esiintyä orjana tai päinvastoin. Renessanssiajan Firenzessä ja barokkipaavien Roomassa järjestetyt loisteliaat vuodenaikajuhlat olivat myös karnevaalin edeltäjiä. Medicien hallitsemassa Firenzessä 1400-1500-luvuilla kirjoitettiin ja sävellettiin erityisiä runoelmia (canti carniascialeschi) juhlissa esitettäviksi. Johann Wolfgang Goethe kuvaa 1700-luvun lopulla kirjoitetussa päiväkirjassaan Italian matkaa karnevaalia elämän vertauskuvana. Roomassa kadut olivat tuolloin täynnä kirjavia vaunuja, ja kaikkialla tanssittiin, laulettiin ja näyteltiin. Hän hämmästeli hullun riehunnan keskellä vallitsevaa vapautta ja tasa-arvoa.

Nykyisin Italian hienoimmat karnevaalit järjestetään Venetsiassa (Veneton regionessa), Viareggiossa (Toskanassa) ja Ivreassa (Piemontessa). Venetsian perinteinen, 1900-luvun lopulla uuteen kukoistukseen herännyt karnevaali liitetään ennen muuta hienoihin naamioihin (le maschere), jotka kuvastavat tekijänsä tai kantajansa yksilöllisiä piirteitä. Juhlintaan kuuluu myös teatteriesityksiä ja loisteliaita historiallisia pukuja Venetsian tasavallan suuruudenajalta. Viareggion karnevaali sen sijaan keskittyy myös nykyajan julkisiin, poliittisen tai kulttuurielämän hahmoihin, jotka paperimassasta rakennettuina hahmoina esiintyvät valtavassa kulkueessa pitkin kaupungin rantakatua. Allegorisissa kulkueissa (i cortei allegorici) voi nähdä myös keskiaikaisten hirviöiden tai tieteiskirjallisuuden hahmojen toisintoja. Ivreassa painopiste on hurjassa appelsiinitaistossa (la battaglia delle arance): eri kaupunginosien nuorista koostuvat joukkueet käyttävät hedelmiä ammuksina kiivaassa yhteenotossa. Antiikinaikaisen Saturnalian perinnettä jatketaan Sardiniassa: Bosan kylässä (Nuoron provinciassa) kyläläiset kiertävät naamioituneina paikallisten mahtimiesten luona laulaen satiirisia – poliittisia tai henkilökohtaisia piirteitä irvailevia – lauluja musiikin säestyksellä. Kiitokseksi ’kunnianosoituksesta’ laulajille tarjotaan makkaroita, viiniä ja leivoksia!