Hienoa, kun Raisa Lehtomäki uskaltaa tuoda tätä ilmi. Olen kokenut niin paljon sellaista, jota ei virallisesti pitäisi olla. Isältä lopetettii sairaalassa ruoka ja juoma hänen kyllästyneen nuoremman 2. vaimonsa pyynnöstä, vaikka avustettuna söi hyvällä ruokahalulla ja oli vahvassa kunnosssa, vain antibioottikuurilla infektiosta - sekin lopetettiin. Muille omaisille kerrottiin vasta, kun oli myöhäistä, Ylilääkäri myönsi virheen. Äitini kuoli hoitajan väärään paikkaan pistämän verenohennuslääkkeen vuoksi ja kärsi kovissa tuskissa ja kuoli vatsakalvon alaiseen verenvuotoon. Mitään ei tehty, ennenkuin omaisen voimakkaasta pyynnöstä siirrettiin ensiapusairaalaan, jossa vain makuutettiin kylmissä odotustiloissa tuntikausia (odotettiin muka veriryhmän määritystä!!), kunnes vietiin muka teho-osastolle siinä vaiheessa kun verenpainetta ei ollut juuri lainkaan - ja sitten pahoiteltiin menehtymistä. Jälkeenpäin mitään hoitovirhettä ei myönnetty. Tehtyäni senaikaseen TEO:n valituksen - sieltä vain lähetettiin kirje sairaalaan ja kysyttiin onko ollut hoitovirhettä - ja he tietenkin vastasivat, että ei ole. Siispä TEO vastasi, että mitään virhettä ei ollut - tutkimatta. Ei ole siis oikeusturvaakaan. Ruumiinavauslääkäri vain oli niin rehellinen, että kertoi kuolinsyyn puhelimessa. Kai sitten myöhemmin taipui yleiseen linjaan. Tädilläni oli koteloitunut aivokasvain ja oli muuten hyvävointisena sairaalassa - annettiin niin paljon särkylääkettä - vaikka mitään kipuja ja särkyjä ei ollut, että kuoli sisäiseen verenvuotoon. Samalla osastolla annettiin unilääkkeet kaikille niin aikaisin, että päästiin helpolla, vaikka univaikeuksia ei olisi ollutkaan. Viimeiseen vierailuaikaan oli jo kovassa tökkyrässä. Toinen tätini sai terveyskeskuksesta vatsaongelmiin (hapoton maha ja divertikkeleitä) aivan jatkuvan haponestolääkityksen - ja kuoli siis suoliston infektioon. Sitä ennen hän oli terveyskeskuksesta saanut sellaisen jatkuvan verenpainelääkityksen, että sydämeen oli tullut reikä ( klinikka tutkimuksissaan totesi väärän lääkkeen syyksi). Usein oli myös lääkäri, joka ei ymmärtänyt juuri lainkaan suomen kieltä. Sisareni oli mielenterveysongelmainen, jolla oli jo itsemurhayrityksiä takana - hän ei saanut koskaan aikaa lääkärille, vain hoitajalle, joka hommasi lääkereseptit - vähintään 100 kpl kerralla ainakin 3 eri lääkettä. No hän päätti niillä päivänsä. Veljeni ei päässyt katkaisuhoitoon, koska ei ollut tarpeeksi huonossa kunnossa - vaikka vihdoin epätoivoisena terveyskeskuksen kautta sitä yritti (vaikka oli juonut vuosikausia suuria määriä ja lisäksi masentuntu) - hän sitten hirtti itsensä masennuksessa humalassa.
Olen ollut itse ensiapuasemalla, jossa olen kuunnellut, miten terveydenhoitohenkilökunta puhuu mt-potilaista - (ei tarvitse mahahuuhtelua tms - nehän syö pamia kuin perunaa. Muutenkin halveksivaa puhetyyliä kuolevistakin kuin koneista - kannattaako tehdä mitään - on kiikun kaakun - sanokaa omaisille, että...)
Appiukko sai aivotukoksen ja menetti puhe- ja nielemiskyvyn - ensiapu oli odotella meilahden kellaritiloissa osastolle pääsyä pari päivää aivan ohuen peitteen alla viileässä - ei mitään kuvauksia tms. Sitten tietysti tuli keuhkokuume ja Laaksoon kuolemaan - vaikka muuten oli tajuissaan ja perusterveydeltään hyvin vahva.
Mielenterveyskuntoutujat pääsevät usein vain noin kerran vuodessa lääkäriin ryhmävastaanotolle - ei puhettakaan vahvojen lääkkeiden vähentämisestä ja kuntoutumisesta - lisäksi käytetään lääkkeitä, jotka vaaralllisten sivuvaikutusten kautta kielletty - muuta kuin erikoistapauksissa - hulvattomasti.

Eivätkä nämä tähän lopu ollenkaan omankin piirin kokemukset. Uskon täysin esitetyt epäkohdat. Suomen terveydenhoidossa ei ole ihmisellä enää arvoa - ei ainakaan tasa-arvoa.
Luultavasti jo opiskeluvaiheessa luodaan kyyninen asenne ja annetaan ymmärtää, ketä kannatta hoitaa, ketä ei. Lisäksi ainakin pienemmissä kunnissa sekä päättäjät ja lääkärit olvat samaa kermaa ja olen selvästi havainnut, että vain ne arvokkaammat lähetetään jatkotutkimuksiin - muista sanotaan,, että kyllä me täällä osataan ja kokeillaan kaikenlaista aivan ääripisteeseen saakka, kunnes sitten nuori sijainen lähettää vasta eteenpäin suurempaan yksikköön - jos oikein hyvin käy. Syrjäytyneelle riittää kerran vuodessa verensokeriseuranta ja resepi, joka vain lihottaa, vaikka olisi selvästi kaikki oireet korkeina , verenpaine, korkea sokeri jne. - ja lääke ei vaikuta. Ei tutkita, katsotaan sitten myöhemmin ja lykätään reseptiä tai kipulääkereseptiä. Varmaan on samaa sairaiden lastenkin ja vammaisten kohdalla enenevästi.

Jos tähän vielä tulee eutanasia laki, niin sitten ei ole enää millään väliä, kun nyt jo ihmisarvo lähentelee nollaa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Älkääpä sekoilko, ihmiset. Väärinkäsitykset ovat yleisiä sekavassa mielentilassa olevien omaisten ja työtään liian raskaan kuorman alla tekevien hoitoammattilaisten välillä.

Tämän vuoksi on kehitetty hoitotahto, jolla itse kukin voi kertoa paitsi omaisilleen myös hoitajilleen, mitä oikeastaan toivoo ja tahtoo omalta hoidoltaan siinä tilanteessa, kun ei sitä itse pysty kertomaan.

Aggressiivinen hyökkäily lääkäreitä, hoitajia ja psykiatreja kohtaan on omaisilta naurettavaa, sillä kaikki asiat kyetään kyllä neuvottelemaan ihan kauniisti käyttäytyen. Hoitoihmiset kuitenkin ymmärtävät riehujia liiankin pitkälle, sillä se on vain yksi tapa reagoida suruun ja järkytykseen. Melkoisen alkeellinen sellainen.

Lääketieteen opiskelijaa ei potkaista pihalle koulutuksesta yksittäisen erimielisyyden vuoksi. Täytyy olla toistuvia väärinkäytöksiä, plagiointeja, ohjeiden vastaista toimintaa ym, jotta opinto-oikeus menee katkolle. Keskustelijan (nimimerkki Anonyymi) kohdalla epäilen myös vakavia henkisiä ongelmia, jotka eivät sovi lääkärille ollenkaan.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Kyllä lääkäreiden asennepuolella on todella suuria ongelmia. Ainakin osa lääkäreistä on halunnut ammattiin sen statuksen vuoksi, ei siksi että heillä olisi aitoa tahtoa auttaa ihmisiä. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia tästä, mutta en osaa arvioida kuinka suuresta ongelmasta on kokonaisuudessaan kysymys.
Oma äitini olisi todennäköisesti vielä hengissä, jos lääkäri olisi viitsinyt tutkia mikä vaivaa eikä olisi vetänyt diagnooseja hatusta.

– Mika (ei varmistettu)

Aivan upea dokumentti! Tähän on tultu kun raha määrää ketä hoidetaan tai autetaan. Kuitenkaan elämän arvoa ei voi rahassa mitata. Tuon ihanan suloisen ja viisaan pojan elämä on yhtä arvokas kuin kenen tahansa toisen.
Minusta yhteiskunnassamme on arvotasolla jotain erityisen pahasti vialla, kun vanhukset ja lapset hoidetaan huonosti. Omakohtaista kokemusta huonosta hoidosta on ja siitäkin, että hoidetaanko ylipäätään vaikka ennuste on huono. Saadakseen hyvää hoitoa joutuu olemaan ns. vaativa potilas/omainen ja se on väärin, sillä kaikki eivät jaksa vaatia tai hankkia toista mielipidettä hoitolinjauksesta ja näin syntyy epätasa-arvoa.
Tämä on tärkeä aihe ja tämä oli hieno keskustelun avaus.

– takecare (ei varmistettu)

Lohdullista, jos edes jokunen terveydenhuollon työntekijä on havainnut millaista lastensuojelun toiminta on. Sen käsiin on turha sysätä perheitä, ellei ole aivan välttämätön pakko. Moni kuvittelee, että lastensuojelulla on laaja palveluvalikoima, mutta käytännössä vaikuttaa olevan vain täysin epäkäytännöllistä perhetyötä (joka siis ei ole lasten- tai kodinhoitoapua) sekä sijoitus ja huostaanotto. Useimmille mikään näistä ei ole sopiva vaihtoehto.

– T.L. (ei varmistettu)

Loistava dokumentti, kiitos Arvolle ja Raisalle avautumisesta sekä järjestelmämme muutaman törkeän epäkohdan esille tuomisesta!

– Myös Leijonaemo (ei varmistettu)

Dokumentissa esiintyneille kiitokseni sekä tietysti koko työryhmälle.

Itse olin 8/2.2012 Silminnäkijät dokumentissa "Huostaan otettu bisnes" / Matts Dumell.

Omakohtaisiin kokemuksiin perustuen olen laatinut ohjeita lastensuojelun asiakkaille, jotka kokevat, ettei omalla kohdalla ole noudatettu lastensuojelulakia. Hyvät heille, joiden kokemukset sosiaalihuollosta ovat hyviä. Mutta tämä eritoten teille, jotka koette toisin.

"tekijä: face Hol Huostaan Otetut Lainvastaisesti / Ani Leikonniemi 13. lokakuuta 2012

- suosittelen hankkimaan omat ja perhettä koskevat kaikki tiedot, jotta selviää mitä viranomaiset ovat kirjanneet eli asiakaskirjaukset; opastan ottamaan oikeuden omiin lapsiin!
--> HOL (huostaan otetut lainvastaisesti) facesivuilla tietoa ja mallilomake, lakipykälineen, jollaisella tietoja voi pyytää

- muistutan lukemaan kirjaukset lause lauseelta

- pyydä vaatimaan niihin muutoskorjaukset kirjallisesti

- pyydä selvittämään onko tehty lastensuojelulain 27 §:n tarkoittama lastensuojelutarpeen selvitys
- pyydä edellisestä kopio
- pyydä selvitys mikäli ko selvitystä ei ole tehty

- pyydä selvittämään onko tehty lastensuojelulain 30§:n mukainen asiakassuunnitelma/t
- pyydä edellisestä kopio/t
- pyydä selvitys mikäli ko selvitystä ei ole tehty
--> nimenomaan lainmukaisesti tehty. Tutustu siis vaikkapa sosiaaliportin sivuilla asiakassuunnitelmaan

- pyydä selvittämään mitä lastensuojelulain 7 luvun tarkoittamia avohuollon tukitoimiaperheellesi on kohdennettu
- oletko samaa mieltä saamistasi avohuollon tukitoimista eli selvitä itsellesi mitä esimerkiksi ”saanut kodinhoitoapua” tarkoittaa (joissakin tapauksissa perhetyöntekijän on kirjattu siivonneen tai laittaneen ruokaa vaikka näin ei olisikaan tapahtunut)
--> yksi huostaanoton kriteereistä on "avohuollon tukitoimien riittämättömyys", joten tämä kohta on todella tärkeä. Älkää antako viranomaisille itselleen mahdollisuutta arvioida onko tukitoimet olleet riittäviä varsinkaan, jos ette ole lainkaan niitä saaneet!

- tuo julki, ettet koe sinua kohdellun lastensuojelulain 2 ja 30 §:n mukaisesti viranomaisten taholta eli asiakaslähtöisesti ja mahdollisimman suuressa määrin yhteistyössä kanssasi.
--> Muistuta, ettei toiminta saa perustua viranomaismielikuviin perheestä

- muistuta, että viranhaltijalla on velvollisuus toimia lastensuojelulain 4 §:n mukaisesti mahdollisimman hienovaraisesti – älä alistu nöyryytetyksi, ilmaise mielipiteesi hermostumatta, ettei sitä käytetä sinua vastaan

- tuo julki, mikäli koet viranhaltijan laiminlyöneen asianmukaisen selvittämisen siitä onko lastensuojeluviranomaisilla lastensuojelullisista syistä ollut oikeus tai velvollisuus puuttua sinun tai perheesi autonomiaan ja yksityiseen ja missä määrin
--> Onko lapsi ollut todellisessa välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa esim. kiireellisen sijoitusta tehtäessä vai onko kiireellinen sijoitus perustunut vanhoihin aiemmin tapahtuneisiin lastensuojeluilmoituksiin. Onko nämä mahdolliset aiemman lastensuoejluilmoitukset käyty asianosaisten kanssa läpi? Eli onko perhe ollut tietoinen aiemmista lastensuojeluilmoituksista?
--> Älä hyväksy pelkkää fraasia "lapsen etu" vaan vaadi kirjallinen selvitys siitä mitä viranomaistaho tämän sanaparin taakse piilottaa

- tuo julki mikäli et koe lastensuojelulain 20 §:n mukaisen lapsen mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen toteutuneen

- tuo julki mikäli et koe lastensuojelulain 29 §:n mukaisesti viranomaisen tavanneen lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Mainitse, ettet hyväksy sitä, että perhetyöntekijä ei ole maininnut huoltaan sinulle sinun hoitaessasi lastasi hänen läsnäollessaan. Mikäli viranomaiset vetoavat perhetyöntekijän mielipiteisiin – muistuta yhteistyön merkityksestä lapsen etuun. Huoli lapsesta tulee aina käydä perusteellisesti läpi perheen kanssa. Vaadi todisteellisia selvityksiä mitä viranomainen tarkoitaa mikäli hän käyttää lauseparia "huoli lapsesta"

- pyydä selvittämään montako lastensuojelulain 31 §:n mukaista asiakkaan asiassa pidettävää neuvottelua on pidetty lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi
--> Muistuta, että viranomaista sitoo yhteistoimintavelvoite eli velvoite toimia perheen kanssa yhteistyössä pitäen riittävästi neuvotteluja lapsen asioissa (31§). Tällä säännöksellä korostetaan lastensuojeluasioiden huolellista ja perinpojaista valmiselua, joissa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huomioitava asian osallisten mielipiteet ja käsitykset sekä asiassa saatavat tai saadut mahdolliset viranomaisten tai muiden yhteistyötahojen lausunnot ja selvitykset.

- pyydä selvittämään lastensuojelulain 32 §:n mukaisen läheisverkoston kartoittaminen: miten se tapahtui ja mikäli sitä ei ole tehty niin miksi se on jätetty tekemättä. Älä suoralta kädeltä hyväksy viranomaisten selvitystä esim. ”ei tehty, koska asiakkuuden aikana tutustuttu lähisukuun” tai ”ei tehty, koska lähiomaisilla kaikilla jonkin asteisia mielenterveyden ongelmia” tms

- pidä huolti siitä, että viranomaiset ovat noudattaneet 33 §:n mukaisten asioiden kirjaamisen asiakirjoihin ”……kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seuraamisen kannalta tarpeelliset tiedot”.
--> Tämä siksi, että ethän muuten voi tietää mitä sinun tulee tehdä ja miten toimia heidän mieleisesti
--> Vaadi siis kaikki asiakirjat itsellesi

- onko kiireelliseen sijoitukseen päätynyt tilanne hoidettu 39 a § mukaisesti eli onko asiaan osallisten mielipiteitä selvitytty

- onko huostaanoton kuulemistilaisuus järjestetty lastensuojelulain 42 §:n mukaisesti eli oletko/oletteko saaneet oikeasti kertoa mielipiteenne ja kuulleet viranomaisten aikomuksista ja kuulleet selvityksen siitä miksi he päätyvät huostaanottohakemuksen tekemiseen! (Hallintolain 34 §:n 1 momentissa säädetään:
--> ”Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava TOSIASIALLINEN tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asianosaiselle tulee varata TOSIASIALLINEN mahdollisuus läpikäydä kaikki asiaan vaikuttavat asiakirjat ja palata asiaan ennen kuin asia ratkaistaan, mikäli hänellä on asiaan eriävä mielipide”
--> Älä siis hyväksy huostaanoton kuulemistilaisuudessa sitä, että sinulta vain vaaditaan nimi paperiin, "hyväksyn huostaanoton/vastustan huostaanottoa"!!!!! TÄMÄ EI OLE LAINMUKAISESTI JÄRJESTETTY HUOSTAANOTON KUULEMISTILAISUUS

==> NÄILLÄ TOIMILLA PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN ONKO JA MITEN PAHASTI OIKEUKSIANNE ON MAHDOLLISESTI LOUKATTU JA NIISTÄ SELVIÄÄ MENETTELYVIRHEET, JOITA OLET SAATTANUT JOUTUA KOHTAAMAA"

– Ani Leikonniemi Hol ry (ei varmistettu)