Maratoonarin syrävvika

Se on kuulkaa ihmeellistä tuo terveys. Kun se pettää, pettää moni muukin asia. Se miksi nykyihminen saa yleisimmin infarktin, johtuu siitä, että on yleisesti hyväksyttävää laittaa ittensä liian ahtahalle. Infarktilla on monia syitä. Perinnöllisyys on aika tärkeä syy, mutta elintavoista on syytä pitää huolta. Koutsien viesti, että maratoonarin pitää olla balanssisa koskee meitä jokaista.
Maraton -projektin aikana tullut pumppuvaurio varmaan pysäytti monia katsojiakin miettimään omaa elämäänsä. Toivon ainakin niin.Enhän minä mikään poiekkava ihminen ole siinä suhteessa. Hyvin tavallista hektistä hja työntäyteistä maalaiselämää viettävä hullu. Kun minua laitettiin ambulanssiin, tilanne ei ollut lavastettu. Olin sitä mieltä, että autenttinen tilanne hätkähdyttää. Halusin oman esimerkkini voimalla herätellä muitakin. On kauheata huomata että on saamassa sydänkohtausta. Kun pumppu vaurioituu, on kuin koko maailma romahtaisi radaltaan.
Kuntoilu, eikä maratonikaan ole poissuljettu asia kun pumppu vaurioituu. Mutta asian kanssa on elettävä toisella tavalla. Minulle vaurio oli sikäli positiivinen juttu, etä se oli vasta varoitus. Monen elämä on katkennut vastaavaan pysäykseen.Saan kiittää lääkäriäni Jussi Jouppilaa viisaudesta, jonka ansiosta teimme kliinisen rasitustestin.
Sydänvika on minun tapauksessani häiriö, johon on itsellä mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi Tanjan miehen Pacificion tilanne oli toinen. Syövän pysäyttäessä, ei voi muuta kuin toivoa että ei olisi liian myöhäistä.
Ettei vain kukaan luule, että sain terveyshaittaa maratonharjoittelusta, voin vakuuttaa että säilyin hengissä lähinnä parantuneen fyysisen suorituskyvyn ansiosta. Treeni jatkuu edelleen liki päivittäin. Olen hyvin motivoitunut. Olen kiitollinen. Mennyt vuosi on ollut opettavainen. Tästä on hyvä jatkaa edelleen. Solmin lenkkitossut liki joka päivä. Viikossa pyrin kuuden seitsemän tunnin harjoitusmääriin.
Mitä huonompi jätkä, sen kovempi reeni.

Hannu - Tähtäimessä Maraton