Pakkoruotsi - Suomen marxismi-leninismi

Pakkoruotsin perustelut viittaavat siihen, että itse kielen oppiminen ei suinkaan ole pääasia.
Pääasia on ideologiakasvatus: Kaksikielisyysoppi valtiondoktriinin mukaisesti.
Pakkoruotsi on siis väärässä paikassa tuntijaossa.

Olen aikoinani opiskellut venäjää Neuvostoliitossa.
Siellä ja esim. DDR:ssä opiskeltiin valtiondoktriinin
mukaisesti jokaiselle absoluuttisen pakollista
oppiainetta, marxismi-leninismiä.
Opinnot alkoivat peruskoulun yläasteelta ja
jatkuivat koko opintopolun yliopistoihin asti.
Tavallisen kansalaisen arkielämän kanssa marxismi-leninismillä oli hyvin
vähän yhtymäkohtia, mutta ideologisen kansalaiskelpoisuuden todistaakseen
jokaisen syntyperäisen neuvostokansalaisen oli
pakko marxismi-leninisminsä suorittaa ja paperilla osoittaa, että ideologiaopinnot oli suoritettu.
Näin ylläpidettiin harvalukuisen (noin 5 %) eliitin erityisasemaa ja privilegioita.

Suomessa pakko-opetettava ”toinen kotimainen kieli” ja erityisesti ns. virkamiesruotsi on häkellyttävän samanlainen oppiaine:

Kyseisellä aineella on yhtä vähän tekemistä kieltenopiskelun ja vielä
vähemmän kielen oppimisen kanssa, kuin marxismi-leninismillä.
Tärkeintä on se paperi, jossa lukee, että virkamiesruotsi on suoritettu.
Pakkoruotsi onkin täysin marxismi-leninismiin verrattava,
valtiondoktriinin mukainen poliittinen, ideologisilla motiiveilla perusteltu
yhteiskunnallinen oppiaine.

Jokainen voi asian itse todeta lukemalla
pakkoruotsin pakollisuuden perusteluja:
Pelkkää politiikkaa ja ideologiaa höystettynä historialla ja kulttuurilla;
itse kielen oppiminen on sivuseikka.

Meillä on myös ruotsin kieli –niminen aine, joka todellakin kuuluu
kieliopintoihin. Valinnaista A-ruotsia opiskellee noin 20 % oppilaista ja he
käyvät kielenopetukseksi miellettävän aineen tunneilla.

Pakollisen poliittis-ideologisen ruotsin tarkoituksena ei ole
kielen opettaminen, vaan oppilaiden pakkoistuttaminen ideologiakasvatuksen
tunneilla, marxismi-leninismin tapaan.

Oppimistulokset sen osoittavat,
samoin eliitin esimerkki: Pakkoruotsitettavat eivät oikeutetun passiivisen
vastarintansa ansiosta kieltä opi, mutta kaiken huippu on se, että edes
opetusministeri itse ei puhu ruotsia, vaikka poliitikkona vaatii
poliittisen ruotsin tuntien lisäämistä.

Ja vielä yksi yhtäläisyys: Ulkomaalaiset opiskelijat vapautettiin marxismi-leninismistä.
Samalla kaavalla ulkomaalaiset opiskelijat vapautetaan virkamiesruotsista.
Kumpikaan ei siis kuulu todelliseen kompetenssiin, vaan on ideologinen aine,
joka kohdistuu vain syntyperäisiin kansalaisiin.

– Dejavu (ei varmistettu)

Eikö valtakunnassa ole todellakaan muita asioita, joista keskustella kuin tästä? Tympii koko "pakkoruotsi"keskustelu. Ensinnäkin termi on väärä, toisekseen aika moni oppiaine on pakkoaine; yhtä tympii yksi oppiaine, toista toinen. Ruotsi nyt vaan on Suomen toinen virallinen kieli ja kieleen kajoaminen vaatisi perustuslain muuttamisen. Populistista keskustelua!

– Marjo (ei varmistettu)

Sinä Anu Koivunen, mitä sinä tiedät oikeastaan ruotsinsuomalaisista!? Et mitään. Puhut puuta heinää. Olet vain ollut viisi vuotta Tukholmassa. Mitä olet sen aikana oppinut? Et himpunkaan vertaa. Se tulee julki "höpinästäsi" kun väität että "trendigästä, suomenkieli ja suomalaiset ovat in ja esillä ".

Se ei pidä paikkaansa ei nyt ja ei ennenkään. Itse asun Ruotsin toiseksi suuremmassa kaupungissa. Olen opettajana ruotsalaisessa peruskoulussa ja asunut maassa yli 40 vuotta. Minun kyllä pitäisi tietää jos suomalaisuus/+ kieli olisi trendigästä.
Minusta se on tyhmää mennä TV:ssä puhumaan asiaa josta ei tiedä yhtään mitään.

– GBG (ei varmistettu)

Yhdyn Anu Koivusen mielipiteeseen. Suomi on kaksikielinen maa ja on jo yleissivistävällä tasolla tärkeää hallita Ruotsin kieli. Ruotsin kielellä pärjää hyvin Pohjoismaissa. Pidän tärkeänä, että Ruotsinkielen opetuksen tulisi kouluissamme jatkua. Minua hävettää, että meillä täällä Suomessa puhutaan pakkoruotsista. Sittenhän on pakkomatematiikka, pakkoenglanti, pakkoäidinkiei... Kyllähän noita pakko-aineita riittää. Hävettää, että jo noinkin korkealla tasolla puhutaan pakkoruotsista.

– Viivi (ei varmistettu)

Milloin ihmiset oikein tajuavat, että nuo muut aineet ovat yleissivistäviä eikä niitä siten voi verrata täysin turhaan ruotsiin? Ja Viivi, onko Suomen kaksikielisyydelle riittävästi perusteita, kun suomenruotsalaisia on vain noin 5 % väestöstä, joista suurin osa osaa suomeakin täysin sujuvasti? Ja eikö Pohjoismaissa muka pärjää englannillakin?

– Lauri (ei varmistettu)

Ruotsin kieltä puolustavat kommentit on totta vain vähemmistölle.Tekniikan eri ammateissa (joita on paljon) ei ruosinkieltä tarvita.Suurin osa heistä työskentelee maan rajojen sisäpuolella.He sekä kansainvälisesti toimivat henkilöt tarvitsevat lähes ainoastaan englantia joka on tekniikan yleismailmallinen kieli.Pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika menee heiltä täysin hukkaan vieden voimavaroja opiskella jokin merkittävistä kielistä jota saattaisi hyödyntää tekniskaupallisissa tehtävissä.Ruotsinkielistä kouluista tulee tekniikan opiskelijoita sen verran,mitä tarvitaan vieraskoreuden ylläpitämiseksi ruotsin suuntaan,ja änkyrä suomenruotsalaisten(joita ei teknisillä aloilla juuri ole) palvelemiseksi.

– Mutteri (ei varmistettu)