Aamusydämellä: Autisti ja ylioppilas

Julkaistu torstaina 03.10.2013 6 47

Rasmus Nätti, toimittaja Hilla Blomberg ja Rasmuksen äiti Leena Hurri puhuvat autistisen nuoren arjesta.

TV1 sunnuntai 6.10.2013 klo 9.05 - 9.45, uusinta keskiviikkona 9.10. klo 11.35

Yle Areenassa vuoden

Rasmus Nätillä todettiin lapsuusiän autismi kaksivuotiaana. Poika ei puhunut mitään ja viihtyi omissa oloissaan.

Rasmuksen äiti Leena Hurri taisteli diagnoosin jälkeen pojalleen puheterapiaa, toimintaterapiaa ja ratsastusterapiaa.

Lisäksi Rasmus laitettiin suositusten mukaisesti päiväkotiin, jotta sosiaaliset taidot kehittyisivät.

 

Välitunnilla kiusattiin

Rasmus alkoi puhua 6-vuotiaana ja hän aloitti koulun vuotta myöhemmin erityisluokassa. Oppitunnit sujuivat hyvin, mutta välitunnilla poikaa kiusattiin jopa hengenvaarallisesti.

Leenan anomuksista huolimatta Rasmukselle ei myönnetty avustajaa, koska hän oli erityisluokalla.

Koulun vaihto, yleisopetusluokka, ymmärtäväinen opettaja ja henkilökohtainen avustaja katkaisivat kiusaamiskierteen. Sen jälkeen alakoulu sujui hyvin.

 

Lukiossa rauha opiskella

Yläasteella Rasmusta kiusattiin henkisesti ja se aiheutti hänelle pahoja traumoja, vaikka muuten opiskelumotivaatio oli hyvä. Lukiossa Rasmuksella oli mahdollisuus opiskella rauhallisemmassa ympäristössä ja hän kirjoitti itsensä ylioppilaaksi.

Tällä hetkellä Rasmus opiskelee laborantiksi ammattiopistossa. Leenalle raskainta poikansa rinnalla on ollut se, että terapian ja tuen tarvetta on tarvinnut jatkuvasti perustella.

 

Rasmuksella erityistaitoja

Antoisia hetkiä erityispojan rinnalla on ollut paljon.

Rasmuksella on autisteille tyypillisesti erityisiä taitoja. Hän piirtää sarjakuvia ja tekee animaatioita, hänellä on absoluuttinen sävelkorva, erinomainen muisti ja draaman tajua.

Rasmuksen kehittämä sketsihahmo Reksa Ruosteriiva parodioi lauluissaan mm. junayhteyksien toimimattomuutta ja Kelan byrokratian koukeroita.

Ohjelman toimittaa Hilla Blomberg.

Ohjelmaan on saatavilla suomenkielinen tekstitys.

 

Muualla verkossa

Aamusydämellä

Nuorille. Nyt!

 

Suosittele47 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 04.10.2013

"Rasmuksella on autisteille tyypillisesti erityisiä taitoja. Hän piirtää sarjakuvia ja tekee animaatioita, hänellä on absoluuttinen sävelkorva, erinomainen muisti ja draaman tajua."

Ei kaikilla ole erityistaitoja, ei ainakaan meidän kehitysvammaisella 7-vuotiaalla, joka ei osaa edes puhua eikä käydä vessassa. Ärsyttävää että Yle ylläpitää tällaista harhaluuloa, että kaikki autistit olisivat idiot savanteja.

perjantaina 04.10.2013

Ei, kaikilla autisteilla ei ole erityistaitoja. Tai ne eivät välttämättä pääse esiin. Mutta myös tällaiset ohjelmat auttavat ymmärtämään autismin kirjon ihmisten elämää, ja sitä myötä ehkä myös ennakkoluuloja. Oma autistilapseni on jo yli 20, nuori mies.

sunnuntaina 06.10.2013

Kyllä -jokaisella ihmisellä on jotain erityistaitoja, ja me löydämme vain sen mitä etsimme. Autistisen lapsen äitinä tunnistan myös hetket, jolloin löydöt ovat kiven alla -ei, vaan vuorten takana. Useimmat tällaiset hetket liittyvät perheeni ulkopuolisten ihmisten katseisiin, kommentteihin tai viranomaispäätösten jälkeisiin hetkiin. Jos normaalina pidetyn henkilön on oltava vahva selviytyäkseen sosiaalisen ympäristön luomista vaatimuksista, autistisen lapsen on oltava ihmemies selviytyäkseen samasta itseään rikkomatta. Tämä on yksi tärkeimpiä syitä miksi näitä ohjelmia on oltava.

sunnuntaina 06.10.2013

Ihana kirjoitus! (Ja tärkeä aihe)

6-vuotiaan autistipojan äiti

keskiviikkona 09.10.2013

Hyvä aihe ja hyvä juttu kaikkineen! Suuret Kiitokset Rasmukselle ja hänen äidilleen osallistumisesta ohjelmaan sekä toimittaja HB:lle asiallisen jutun tekemisestä. Rasmukselle toivotamme mitä parhainta menestystä jatkossakin!

Avun hakeminen ja sen saaminen voi olla työlästä ( jopa täydellisesti epäonnistua), niin koulussa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Jos apua ylipäätään saa, se ei välttämättä ole sitä, mitä lapsi tai nuori tarvitsee ja hakee.

Pienikin vaikeus koulussa voi pahimmillaan suistaa lapsen lukuisiin koulunvaihtoihin ja lopulta masennukseen ja traumatisoitumiseen. Opettajan ennakkoluulot ja/tai asenne oppilasta kohtaan ratkaisevat pitkälti pärjääkö oppilas oppimis- ja kaverisuhteissa vai ei.

Erityisluokka ei aina ole paras mahdollinen paikka lapselle/nuorelle. Pienessäkin luokassa voi olla yksi kiusaaja liikaa, kun kiusa jatkuu loputtomasti, eikä kiusaamiseen koulussa puututa.

Oikea apu, oikeassa kohdassa vähentäisi lasten/nuortekasvavaa pahoinvointia ja säästäisi roimasti yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä.

sunnuntaina 20.10.2013

Kiitokset Rasmukselle ja äidille esilletulosta.Rasmus puhuu asioista niinkuin ne ovat.Esim. kun sanoi alkupuolella "Totta h********ä",hän puhui suoraan.Kuitenkin esim. toimittajalle varmaan kävi selväksi hiljalleen,että kyseessä ei ollut huonostikasvatettu henkilö tai tapakiroilija,vaan kyse on tuntemuksien maksimaalisesta kuvailemisesta.Tsemppiä Rasmukselle.Itse olen asperger-henkilö,joten osaan kuvailla näiden "itsestäänselvien" asioiden ongelmia.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä