Aamusydämellä: Lapsuuden väkivalta

Julkaistu torstaina 28.11.2013 5 8

Pelon ilmapiiri varjosti Taivi Toikan ja Paavo Riihitammelan lapsuutta. Keskellä toimittaja Hilla Blomberg.

TV1 sunnuntaina 1.12.2013 klo 9.05 - 9.45, keskiviikkona 4.12. klo 11.35

Yle Areenassa vuoden ajan

Lapsuuden kaltoinkohtelu on jättänyt jälkensä Taivi Toikan ja Paavo Riihitammelan elämään. Heille on ollut tärkeää käsitellä avoimesti lapsuutensa tapahtumia ja katkaista väkivallan kierre.

Omia lapsiaan he kasvattavat ilman väkivaltaa ja kertovat joka päivä, miten paljon he lapsiaan rakastavat.

 

Sama painajainen

”Näen usein saman painajaisunen, jossa lapsuuden väkivallan tekijä opettaa minua sukeltamaan painamalla päätäni pitkään veden alle. En vieläkään uskalla uida”, toteaa 25-vuotias Taivi.

Paavon tyypillisimmässä painajaisessa hän seisoo pienenä poikana paljain jaloin pakkasessa, talon portailla. Kukaan ei tule avaamaan hänelle ovea.

 

Syyllisyyden tunteita

Taivi Toikka koki lapsena syyllisyyttä siitä, miten häntä kohdeltiin. Hän vahingoitti itseään tahallaan jo hyvin pienenä rangaistukseksi siitä, että koki olevansa rasittava, kiero, ärsyttävä ja tiellä.

Murrosikäisenä itsensä viiltely oli ainoa keino purkaa pahaa oloa. Aikuisuuden opettelua sävytti rajattomuus, jolloin hän salli itselleen tehtävän myös paljon pahaa.

Paavo Riihitammela, 57, rankaisi hänkin lapsena itseään olemalla syömättä ja yrittämällä palelluttaa itseään lumihangessa. Paavo ajatteli, että hän on huonompi kuin muut sisarukset.

Paavo oli viettänyt ensimmäisen elinvuotensa Oulun joulumerkkikodissa äitinsä vakavan sairauden vuoksi. Sen jälkeen äiti väitti vuosien ajan, ettei Paavo ole hänen oma lapsensa. Paavoa kuritettiin kovakouraisesti ja hänellä oli eri säännöt kuin perheen muilla lapsilla.

 

Irti menneisyydestä

Taivi on purkanut kokemuksiaan musiikin, videoiden ja kirjoittamisen avulla. Teksteistään hän huomaa itsekin, että kehitystä eheytymisen suuntaan tapahtuu.

Pienempänä Paavo kirjoitti ja väritti paperille erivärisiä raitoja tunnelmistaan ja nyt hän on valmistelemassa omaelämäkertaansa. Hän on tyytyväinen, että sai puhutuksi asiat selviksi vanhempiensa kanssa ennen näiden kuolemaa.

Anteeksiantaminen on tuonut Paavolle armollisuutta myös itseään kohtaan.

Ohjelman toimittaa Hilla Blomberg ja taustatoimittajana on Raimo Vakkuri.

 

Muualla verkossa

Aamusydämellä

 

Suosittele8 Suosittelee

Kommentit

sunnuntaina 01.12.2013

Kiitos hyvästä ohjelmasta. Tämä jakso toi mieleen oman lapsuuden, vaikken enää kolmantena lapsena sitä pahinta kohtelua saanutkaan. Mutta muistan sen pelon ilmapiirin ja kaipauksen toisen ihmisen lähelle.
Tämä ohjelman aikana olen itkenyt monta kyyneltä, koska monet asiat omasta lapsuudesta nousivat mieleen. Hyvää jatkoa teille Paavo ja Taivi.

sunnuntaina 01.12.2013

Kiitos ohjelmasta. Itse kasvoin myös pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Omasta mielestään uskovaiset lestadiolaisvanhemmat olivat erinomaisia, mutta meille lapsille liikeni usein vainnimittely ja hakkaaminen.Perhessääme oli parempia ja huonompia lapsia. Veljeni joka ei ollut täysin terve ruummillisesti koki karmeimman väkivallan. Olen antanut anteeksi kuolleille vanhemmilleni, mutta en hyväksynyt. Käyn haudalla tavan ja inhimillisyyden nimissä.

torstaina 05.12.2013

Pääsin vasta uusintakierroksella näkemään tämän tv-ohjelman. Vieraat hoitivat hyvin tyylikkäästi koko homman ja parasta on, että draaman kaari johti hyvään lopputulemaan! Rohkea teko, joka toivottavasti toimii esimerkkinä muille vastaavia kokeneille. Harvinaisen luontevaa jutustelua koskettavasta aiheesta. Paavo,Taivi ja haastattelija-Hilla: olitte jotenkin lämpöisesti läsnä sekä toisillenne että meille katsojille. Kiitos!

tiistaina 17.12.2013

kun katsoin aamusydämmellä ohjelmän.jähmetyin kuuntelemaan,ja koin kuin minun suulla puhuitte.oli järkytys kuitenkin kuulemani,niin liikutuin kyyneliin.kun nyt asiaa olen selvitellyt mitä joulumerkkikodin lapsien lapsuus ollut muidenkin kertomana.olen syvästi syvästi kuin shokissa.että juur tästäkö perheessänikin on ollut kyse.oletin jotta muuten vaan minussa ollut syy miksen ole ollut rakastettu,hyväksytty.nyt tajuan että noin minulle on käynyt ja niin ei edelleenkään minua hyväksytä muiden sisarusten elämään,ei kutsuta perhejuhliin,ei kysellä edelleenkään kuulumisia...oon edelleenkin kuin muukalainen.tämä ohjelma herätti niin minut tajuamaan voimakkaasti vääryyden jota koin,koen.mutta on lohduttanut jotta muiden kertomukset on niin kuin minusta puhuttais.miehenikin niin meni totiseksi kun luki kertomuksia ja sanoi että on kuin minun kertomat.tästä voimaa eheytymiseeni jotta ei minun vika olekkaan.kiitos teille rohkeasta esille tuomisesta.näitä asioita ei saa piilottaa,enään.

keskiviikkona 29.01.2014

Hieno ohjelma !

Aihe, niin koskettava ja vuodesta vuoteen aina, yhtä ajankohtainen. Kiitos Taiville ja Paavolle rohkeudesta tulla avoimestia tuomaan esille oman tarinansa. Lastensuojelutyötä pitkään tehneenä, tiedän kuinka tämä ikävä aihe on vahvasti mukana osan lasten elämää. Väkivallan tuomia haavoja ei voi minkäänlainen laastari parantaa, mutta tuskaa voi lieventää... puhuminen, kirjoittaminen, laulaminen, maalaaminen jne.. on hienoja keinoja lievittää sitä kipua mitä väkivaltaa kokenut kantaa kokoikänsä mukanaan. Hienoa Taivi ja Paavo sekä tietenkin Hilla... te toitte ja annoitte ohjelman myötä tuhansille väkivaltaa kokeneille, jotain hyvin tärkeää, nimittäin toivoa ja rohkeutta selviytyä. -Seppo-

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä