Kansalaisten luottamus on YLE Uutisten tulevankin menestyksen perusta

Julkaistu maanantaina 31.08.2009 1 111

Internet on tehnyt tiedosta kaikkien yhteistä ilmaista omaisuutta. Uutisia on tarjolla salamannopeasti ja lähes rajattomasti, eri puolilta maailmaa. Vieläkö kansa kymmenen vuoden päästä, YLE Uutisten juhliessa 60-vuotispäiväänsä, kokoontuu sadoin tuhansin seuraamaan puoli yhdeksältä tulevaa päälähetystä TV1:ltä?

Lähdetäänpä pohtimaan.

Uutismaisemaa räjähtävästi muuttava voima on tiedon tarjonnan valtava kasvu ja uutisten atomisoituminen, irtautuminen välineistä ja lähetyksistä. Se muuttaa ihmisten arjen rutiineja ja uutiskulutusta.

Tietoa on kymmenessä vuodessa tullut saataville paljon enemmän, vanhoilla ja uusilla kanavilla, myös televisiossa. Mutta uutiset kilpailevat ihmisten huomiosta myös kasvaneen muun tarjonnan kanssa: ennenkokematon määrä sarjoja, elokuvia, draamaa, urheilua.

Perinteisen journalismin sijalle internetissä on tarjolla tutkijoiden syvällisiä kirjoituksia, yksityisiä pöytälaatikkohuomioita ja kasapäin mielipiteitä. ”Tiedotusvälineiden” tuottamaa aineistoa verkossa olevasta ”tiedosta” on vain häviävän pieni osa.

Sitten on vielä tämä sosiaalinen media. Amerikkalaiset ovat laskeneet: Perinteisen median osuus on vain 21 prosenttia netissä mediapalveluihin käytetystä ajasta ja 15 prosenttia sivulatauksista. Loppu on You Tubea, Facebookia, Twitteriä ja muita itsensäilmaisu- ja yhdessäolopalveluita.

Näin siis muuttuu kansalaisten näkökulma tiedonvälitykseen. Mutta oikeastaan vielä suurempi muutos on tapahtunut tiedon tuottamisen kaupallisessa logiikassa.

Toisen maailmansodan jälkeen yksityinen media kasvoi kaikkien aikojen mahtiinsa, ja kasvu perustui mainosrahoitukseen. Sekä kaupalliset sanomalehdet että tv ovat rahoittaneet journalisminsa myymällä yleisökontakteja mainostajille. Markkina-asema oli hyvä ja taloudellinen tulos niin vahva, että oli varaa olla riippumaton rahoittajista, siis ilmoittajista.

Nyt yleisö sirpaloituu lukuisille kanaville. Lisäksi mainostajat ovat alkaneet löytää verkon avulla suoran yhteyden kuluttajiin. Samalla muutos nakertaa myös perinteisen mainonnan hintaa: Kilpailu tekee tehtävänsä.

Puhtaasti markkinoiden näkökulmasta journalistisen työn vaatima raha on vain ylimääräinen lisäkustannus. Jos internet tai vaikkapa hakukone Google tarjoaa mainostilaa ilman toimittamisen kustannuksia, se voi tarjota kontakteja paljon halvemmalla kuin laatujournalismia tuottava talo.

Hakukoneiden raakamateriaaliksi kelpaa journalismin lisäksi mikä tahansa sisältö. Itse asiassa: Uutiset ovat verkossa vaikeimmin kaupallistettavia sisältöjä.

Näkyvimmin tämä näkyy nyt Yhdysvalloissa sanomalehdistön ja perinteisten tv-kanavien kriisinä, jota ei parhainkaan kaupallinen menestys verkossa näytä pystyvän korvaamaan. Tilannetta pahentaa maailmanlaajuinen lama, joka näkyy voimalla ja heti mainostajien ostoissa.

Lopputulos on julma: Toimittajien määrä vähenee ennenkokemattomalla vauhdilla ja maailman tunnetuimpia sanomalehtiä on konkurssin partaalla. Jäljelle jäävät toimittajat käyttävät yhä suuremman osan ajasta saman tiedon edestakaisin pyörittelyyn, versiointiin eri kanaviin. Itse asian selvittämiseen ja pohtimiseen on käytettävissä uutisvälineissä vain hetki, jos sitäkään.

YLE:n tv-uutisten vahvuutena on ollut huolellinen journalistinen työ. Sadattuhannet suomalaiset hakeutuvat edelleen varta vasten kanavalle nähdäkseen YLE:n päälähetyksen - sen tulkinnan maailmasta.

He odottavat näkevänsä paitsi huolellisesti tehtyjä uutisia, myös huolellisen lähetyskokonaisuuden. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät asiat ovat päälähetyksessä.

Tässä on tv-uutisten suurin vahvuus mutta samalla sen suurin haaste: Ihmisten käsitykset asioiden tärkeydestä poikkeavat toisistaan. Toisille hallituksen budjettiriihi on tärkeä asia, mutta monia se ei kiinnosta lainkaan. Tarjonnan monipuolistuminen tarjoaa loputtomat mahdollisuudet keskittyä vain itseä kiinnostaviin asioihin.

Kansalaisen omat valinnat ovat alkaneet ohjata yhä voimakkaammin myös sitä mitä toimitukset heille tarjoavat. Klikatuimman sisällön joukkoon verkossa pääsee oikeanlaisilla vihjailevilla otsikoilla, ja nyt niitä todellakin löytyy.

Rumasti sanoen: Kansalaisen käyttäytymiseen liittyvät kaupalliset voimat ovat vieneet toimituksilta suuren osan niiden itsenäisyydestä.

Tulevaisuuden YLE:n tv-uutisten on sopeuduttava tällaiseen ympäristöön. Päävaihtoehtoja on kaksi: Muuttua muiden mukana tai erottua joukosta.
Päälähetyksen - ja muiden illan pitkien uutislähetysten - on tulevaisuudessakin kyettävä tiivistämään olennaisin päivän tärkeimmistä aiheista. Lähetysten on tarjottava olennaista uutta myös niille, joiden silmien ohi otsikko vilahti jo päivällä. Television on oltava edelleen väline paitsi tietää, myös nähdä ja kokea. Television on vietävä katsoja paikan päälle. Liikkkuvan kuvan tarjoama kokemus on ainutlaatuinen.

YLE Uutisten tehtävänä on valikoida loputtomasta tiedon tulvasta suomalaisille olennainen, samalla kuitenkin tiedostaen että käsityksiä olennaisesta on yhtä monta kuin suomalaisia. Tässä tehtävässä meitä auttavat uudet teknologiat ja internetin mahdollisuudet. Verkko voi tulevaisuudessa on väline katsoa sekä kansakuntaa että itseä koskettavat asiat.

Kaupallisten voimien puserruksessa julkisen palvelun uutisille on tärkeätä kirkastaa arvopohjansa, siis erottua raaistuvassa maailmassa. Oikeutus olemassaoloomme tulee kansalaisilta. Tästä lähtee perustehtävämme, suomalaisen kulttuurin ja demokratian vahvistaminen, ja siihen tulee myös journalististen valintojemme perustua.

Miten erilaistuvat odotukset ja pysyvät arvot yhdistetään menestykseksi?

Toimituksella pitää olla todella syvällinen ymmärrys suomalaisten arjesta, ajatuksista ja elämästä. Suora kontakti yleisöön nousee yhä tärkeämmäksi. Verkosta tulee väline, jonka avulla tieto, mielipiteet ja näkökulmat kulkevat myös katsojilta toimitukseen ja elävöittävät ajatteluamme ja siten lähetyksiämmekin.

Kaikkien suomalaisten kokoaminen samaan aikaan sohvalle on jo nyt mahdoton tehtävä. Emme aina pysty kilpailemaan viihdyttävän draaman tai lämpimän kesäillan kanssa. Mutta meidän on tarjottava kokonainen kuva maailmasta niin, että oikean hetken koittaessa se on jokaisen saatavilla - televisiossa, radiossa tai netissä. Päälähetys voi hyvin kymmenen vuoden kuluttuakin, mutta sen rinnalle on jo nyt noussut suuri joukko muita tapoja joko katsoa, kuunnella tai lukea uutisia. Kansalainen valitsee itse.

Kaupallisen median kriisiytyminen oli odotettavissa, mutta muutoksen nopeus yllätti. Erityisen kova on juuri nyt mainosrahoitteisen median tilanne - toki poikkeuksellisen lihavien vuosien jälkeen.

YLE:n tarjonnan merkittävä heikentäminen tuskin ratkaisisi tätä kriisiä. Sanomalehdistön murheet ovat erityisen suuret Yhdysvalloissa, jossa yleisradiotoiminta on ohutta. Euroopassa merkit viittaavat pikemminkin siihen, että vahva lupamaksurahoitteinen yleisradioyhtiö ja vahva sanomalehdistö asuvat samassa maassa.

Kaupallisen median kriisin takana ovat suuremmat voimat, markkinavoimat, joiden tuki nykyisille liiketoimintamalleille heikkenee. Tälle kehitykselle YLE ei mahda mitään.

Sen sijaan laatujournalismin ja perinteisten journalististen arvojen puolustamisessa yleisradioyhtiöillä voi juuri tässä tilanteessa olla merkittävä rooli - jos siihen annetaan mahdollisuudet. Tätä vastuuta YLE Uutiset on valmis kantamaan.

Atte Jääskeläinen
Vastaava päätoimittaja
YLE Uutiset

Lue myös: Puoli vuosisataa YLEn uutisia