Se päivä muutti Suomen: Avioliittolaki

Julkaistu tiistaina 07.12.2010 1 162

Ensin etsittiin syyllisiä, ja sitten avioeroissa riidan kohteiksi tulivat lapset.

TV1 sunnuntaisin 12.12. – 16.1. klo 18.15

Salapoliiseja, tarkkoja kuvauksia pettämisen ajankohdasta, tekaistuja todistuksia erillään asumisesta.

Miltä tuntuisi, jos avioeron saadakseen pitäisi jompikumpi aviopuolisoista nimetä oikeudessa syylliseksi avioeroon? Tämä oli todellisuutta Suomessa vielä parikymmentä vuotta sitten.

Yksityisetsivä Pentti Lintunen ehti tehdä lähemmäs 400 "kyttäyskeikkaa" eli vakoilla asiakkaan puolesta uskottomuustapauksissa. Pentti kävi todistamassa oikeudessa, kuka oli pettänyt ja ketä. Yritettiinpä Penttiä lahjoakin antamaan vääriä todistuksia: syyllisyys kun vaikutti avioerossa rahanjakoon.

Se päivä muutti Suomen -sarjan ensimmäinen osa Avioliittolaki katsoo muutoksen hetkeä yksityisetsivän, asianajajan, tuomarin, toimittajan ja lapsipsykologin silmin.

 

Lapset riidan kohteeksi

1960-luku toi mukanaan e-pillerit, ja viimeistään 80-luvulla naiset olivat ravintoloissa yhtä aktiivisia kuin miehet. Avioliittolaki oli kuitenkin 1920-luvulta.

Avioero-oikeudenkäynneistä oli tullut osittain koomista teatteria. 80-luvulla kielenkäyttöön vakiintui termi viikonloppuisä, osa lehdistöstä epäili avoliittoa vain hetkelliseksi muoti-ilmiöksi ja sukunimilaista kiisteltiin.

Kun asianajaja Salme Sandström ja tuomari Nanny Granfelt aloittivat uraansa 1970-luvun alussa, avioeroja oli vuodessa 8000. Nykyään määrä on noin 13 500.

Molemmilla naisilla on kokemusta siitä, miltä tuntuu käyttää lakia, josta aika on jo ajanut ohi. Huvittaviltakaan tilanteilta ei voinut välttyä.

Moni nyt niin kovin itsestään selvä asia on vain kaksikymmentä vuotta vanhaa käytäntöä. Miten Suomi muuttui, kun avioliittolaki vuoden 1988 alussa muuttui? Ainakin yksityisetsivät hävisivät oikeussaleista, ja riidan kohteeksi tulivat lapset.

Ohjelman on toimittanut Riika Nikkarinen. Tuottaja: Ilona Ikonen. Tuotanto: YLE Tiede ja Oppiminen.

 

Kännykkä, itäraja, pitsa

Se päivä muutti Suomen -sarja palaa päiviin, jotka ovat muuttaneet suomalaista elämänmenoa.

Miten tavalliset arkiset tapahtumat ovat kasvaneet suomalaisten työhön ja toimiin vaikuttaviksi ilmiöiksi – pieniksi tai suuriksi?

Tarkoitus ei ole kuvata vain niitä päiviä, jolloin Suomen historia on mullistunut kertaheitolla. Pikemminkin ohjelmasarja tuo esiin päiviä ja tapahtumia, joiden merkitys jää huomaamatta, ellei niitä erikseen kaiveta esiin.

Sarja kuvaa vuorollaan kuinka avioliittolaki, kännykkä, itärajan aukeaminen, Charme Asserdal, pitsa ja valmispakettitalo ovat jättäneet jälkensä meikäläiseen elämänmenoon.

 

Jaksot on katsottavissa tv-esityksen jälkeen YLE Areenassa.

 

Lisää sarjasta Se päivä muutti Suomen

 

 

Suosittele162 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 24.02.2012

Se päivä muutti Suomen, mutta valitettavasti myös lasten oikeuden isään ja isän oikeuden lapsiin muuttuivat.

Ajat ovat muuttuneet, kun isät nousivat kapinaan mielivaltaa vastaan.

Tasa-arvovaltuutetun tiedote 17.2.2011.
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
-------------

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä