TV1:n ohjelmat | Asia
- Aamusydämellä
- Akuutti
- Antiikkia, antiikkia
- Arto Nyberg
- Hartausohjelmat
- Iloa puutarhasta
- Inhimillinen tekijä
- Jaakko ja maailmanvalloittajat
- Kartanopuutarhojen aatelia
- Kuningaskuluttaja
- Maailman kauneimmat puutarhat
- Pohjoismaisia puutarhoja
- Prisma Studio
- Puoli seitsemän
- Puutarhaunelmia
- Ranskan puutarhahelmet
- Seniori työssä
- Toisenlaiset frendit
Ohjelmakortti
Se päivä muutti Suomen
Miten kännykkä on muuttanut elämäämme? Milloin söit ensimmäisen kerran pitsaa?
Se päivä muutti Suomen palaa päiviin, jotka ovat muuttaneet suomalaista elämänmenoa.
Kuusiosainen sarja kuvaa, miten tavalliset arkiset tapahtumat ovat kasvaneet suomalaisten työhön ja toimiin vaikuttaviksi pieniksi tai suuriksi ilmiöiksi.
Yksityisetsivä Pentti Lintunen kävi todistamassa oikeudessa, kuka oli pettänyt ja ketä.
12.12. Avioliittolaki
Salapoliiseja, tarkkoja kuvauksia pettämisen ajankohdasta, tekaistuja todistuksia erillään asumisesta.
Miltä tuntuisi, jos avioeron saadakseen pitäisi jompikumpi aviopuolisoista nimetä oikeudessa syylliseksi avioeroon? Tämä oli todellisuutta Suomessa vielä parikymmentä vuotta sitten.
Yksityisetsivä Pentti Lintunen ehti tehdä lähemmäs 400 "kyttäyskeikkaa" eli vakoilla asiakkaan puolesta uskottomuustapauksissa. Pentti kävi todistamassa oikeudessa, kuka oli pettänyt ja ketä. Yritettiinpä Penttiä lahjoakin antamaan vääriä todistuksia: syyllisyys kun vaikutti avioerossa rahanjakoon.
Se päivä muutti Suomen -sarjan ensimmäinen osa Avioliittolaki katsoo muutoksen hetkeä yksityisetsivän, asianajajan, tuomarin, toimittajan ja lapsipsykologin silmin.
Lapset kiistan kohteiksi
1960-luku toi mukanaan e-pillerit, ja viimeistään 80-luvulla naiset olivat ravintoloissa yhtä aktiivisia kuin miehet. Avioliittolaki oli kuitenkin 1920-luvulta.
Avioero-oikeudenkäynneistä oli tullut osittain koomista teatteria. 80-luvulla kielenkäyttöön vakiintui termi viikonloppuisä, osa lehdistöstä epäili avoliittoa vain hetkelliseksi muoti-ilmiöksi ja sukunimilaista kiisteltiin.
Kun asianajaja Salme Sandström ja tuomari Nanny Granfelt aloittivat uraansa 1970-luvun alussa, avioeroja oli vuodessa 8000. Nykyään määrä on noin 13 500.
Molemmilla naisilla on kokemusta siitä, miltä tuntuu käyttää lakia, josta aika on jo ajanut ohi. Huvittaviltakaan tilanteilta ei voinut välttyä.
Mutta kun laki muuttuu, muuttuu myös yhteiskunta. Ovatko kaikki muutokset pelkästään hyväksi?
Moni nyt niin kovin itsestään selvä asia on vain kaksikymmentä vuotta vanhaa käytäntöä. Miten Suomi muuttui, kun laki vuoden 1988 alussa muuttui? Ainakin yksityisetsivät hävisivät oikeussaleista, ja riidan kohteeksi tulivat lapset.
Ohjelman on toimittanut Riika Nikkarinen.
Mobira Cityman 900 maksoi 24 000 markkaa tullessaan markkinoille vuonna 1987.
19.12. Kännykkä
"Mistä sää tiesit että mää olen Siltalas", sanoo mies, kun vastaa upouuteen kännykkäänsä 1990-luvun vaihteessa. Tämä ja monta muuta tarinaa siivittää kännykän kiinnostavaa historiaa.
Neuvostoliiton presidentti Gorbatshov soitti 26.10.1989 Nokian kännykällä Suomesta Moskovaan maailman ensimmäisen kännykkäpuhelun. Diplomi-insinööri Matti Makkonen oli yhtenä monista kulisseissa takaamassa, että verkko todella toimi.
Kyseisen puhelun matkapuhelin oli Mobiran Cityman 900, joka se sai lempinimekseen "Gorba". Uutena siitä sai pulittaa 24 000 markkaa eli 4000 euroa. Ei ihme, että kännykkä miellettiin aluksi vain juppien ja liikemiesten leluksi. Miten siitä kuitenkin tuli jokaisen tarve-esine?
Suomi oli eturintamassa kännykän kehittelyssä ja maailmanvalloituksessa. Nyt maailmassa on viisi miljardia kännykkäliittymää, ja elämää on mahdotonta kuvitella ilman matkapuhelinta. Miten se on mahdollista? Ketkä olivat kännykän voittokulun takana, kuka keksi tekstiviestin? Miten kännykkä muutti elämäämme?
Suomalaiset insinöörit, suunnittelijat, markkinoijat ja puhelimeen puhujat kertovat.
Ohjelman on toimittanut Leena Häkkinen.
Ralina Matilainen saapui Suomeen hetkeä ennen Neuvostoliiton romahdusta.
26.12. Itäraja aukeaa
Matkat Neuvostoliitosta Suomeen sujuivat Intouristin ja toverin valvovan silmän alla. Suomalaiset ostivat turisteilta halpaa votkaa ja ihmettelivät neuvostokansalaisten pukeutumista.
Neuvostoliittolaiset puolestaan ihmettelivät kauppojen notkuvia hyllyjä. Kun raja idässä avautui Neuvostoliiton romahtamisen myötä 90-luvun alussa, varsinkin Etelä-Karjalassa koettiin ensimmäinen vapaan itäturismin aalto. Ensikohtaaminen ei ollut kaikilta osin suotuisa: kuinka naapureihin tulisi suhtautua?
Kauppojen ovelle ilmestyi venäjäksi kirjoitettuja lappuja, joissa pyydettiin kauppaan kerrallaan vain yksi venäläinen, venäläisen mafian rantautumista Suomeen pelättiin, ilotyttöbisnestä ja Hietalahden Punaista toria kauhistuttiin.
Tänä päivänä suhtautuminen on toinen. Viime vuoden aikana venäläisten tekemien kiinteistökauppojen arvo oli yli 95 miljoonaa. Uudeksi vuodeksi tänne odotetaan yli 100 000 turistia idästä. Venäläiset turistit ovat muuttuneet jobbareista sijoittajiksi, myyjistä ostajiksi.
Miten meidän suhtautumisemme heihin on muuttunut? Suomalaiset ja venäläiset kertovat turismin eri puolista.
Ohjelman on toimittanut Marko Pulkkinen.
Charme Asserdal ravaa Heikki Korven ohjastamana voittoon Copenhagen Cupissa 1979.
2.1. Charme Asserdal
Elokuussa -77 Helsingin lentokentällä koettiin erikoislaatuinen mediatapahtuma: ravihevonen Charme Asserdal oli lähdössä kilpailemaan Ranskaan Finnairin lentokoneella.
Kari Suomalainenkin huomioi pilapiirroksessaan, miten Charme matkusti komeasti ensimmäisessä luokassa. Tästä tapahtumasta alkoi suomalaisen raviurheilun kansainvälistyminen.
Parin seuraavan vuoden aikana Charme voitti merkittäviä kansainvälisiä ravikilpailuja mm. Haagissa, Göteborgissa, Münchenissä, Milanossa, Hampurissa ja Kööpenhaminassa.
Charme voitti Euroopan ykköshevoset, se oli huippu-urheilija Suomesta. Tiedotusvälineet ja Suomen kansa seurasivat Charmen uraa suurella mielenkiinnolla. Suomessa alkoi ennennäkemätön ravibuumi ja hevosharrastus, ja myös ravipelien liikevaihto kasvoi kohisten.
Kuinka Charmen huippu-ura oli mahdollinen? Millä tavalla Charme oli poikkeuksellinen hevonen? Mitä sitten tapahtui - Charmelle ja raviurheilulle?
Dokumentti etenee sekä mukana olleiden kertomana että käyttäen runsaasti autenttista kuvamateriaalia Charmen uralta: mm. Suomessa ennennäkemättömät pätkät Charmen voitoista Solvallassa ja Göteborgissa. Kertojina ovat mm. Charmen omistaja Timo Eve ja hoitaja Irmeli Lehtioksa.
Ohjelman on toimittanut Seppo Heikkinen.
Omistaja Timo Eve ja hoitaja-valmentaja Irmeli Lehtioksa muistelevat Charmea
Suomen toisen pitserian Adrianon baarin avajaiset 1964. Kuvassa omistajat Adriano Vinciguerra ja Kietsu Kietäväinen. Pitseria tarjosi jo tuolloin kuulua Pizza Napolitanaa.
9.1. Pitsa
Pitsa rantautui Suomeen 1960-luvun alussa. Haminalaisessa Giovannissa tätä eksoottista herkkua tarjottiin jo vuonna 1961, mutta varsinainen pitsabuumi sai alkunsa 24. tammikuuta 1964, jolloin Lappeenrannan Kauppakadulla avattiin Adriano Bar -niminen ravintola.
Italialaissyntyisen Adriano Winciguerrakin yhdessä Raimo Kietäväisen kanssa perustamassa ravintolassa tarjottiin italialaisia herkkuja liharuuista spagettiin ja pizzaan.
Omistajakaksikon yhdessä kehittämää pizza Napoletanaa mainostettiin ruokalistalla "Italian kansallispiirakaksi".
Tämän jälkeen pitseriat ovat levittäytyneet Hangosta Petsamoon, ja roiskeläppien vanavedessä Suomeen ovat rantautuneet myös muut pikaruokaa tarjoavat ravintolat kuten hampurilaisbaarit ja kebab-ravintolat.
Pitsat olivat tienraivaajia muille enemmän tai vähemmän eksoottisille ruuille ja uusille mausteille. Pitsat olivat myös einesten eturintamassa, sillä kansa halusi nauttia herkkuja myös kotonaan.
Niinpä jauheliha-einespitsa on yksi Suomen eniten myydyimmistä eineksistä vuodesta toiseen.
Ohjelmassa kuljetaan Raimo Kietäväisen matkassa Lappeenrannassa etsimässä paikkaa, jossa ensimmäinen pitseria sijaitsi. Tavataan myös Suomen ensimmäisen pitsaketjun perustaja pitsakeisari Rabbe Grönblom.
Mikä Suomessa muuttui, kun eksotiikka saapui ravintolaan ja katkarapu lautaselle? Kertojina ensimmäisten pizzerioiden perustajat, asiakkaat ja työntekijät, muun muassa Martti Suosalo.
Ohjelman on toimittanut Marko Pulkkinen.
Valmistalojen syntyhistoriaa muistelee muun muassa Kannus-talojen toimitusjohtaja Mika Uusimäki.
16.1. Talopakettibuumi
Vähällä rahalla kiinni suureen unelmaan - omaan taloon ja pihapiiriin!
Kun kesällä 1994 Pietarsaaren asuntomessuilla valittiin messujen suosituimmaksi taloksi perinnetalo Ainola, alkoi puutalojen ja ennen kaikkea perinnetalojen rakentamisbuumi.
Vaikka elettiin syvää lamaa, ihmiset halusivat rakentaa. Perinteinen ja turvallinen, myös sisustamisessa, oli in. Talotehtaat tyydyttivät ihmisten unelmia innolla.
Toimitusjohtaja Mika Uusitalo oli mukana buumissa.
"Meidän asiakkaat eivät halunneet enää vain taloja vaan koteja", hän tiivistää.
Suomalaiset haluavat asua omassa kodissa. Talopaketti mahdollistaa pääsyn vähällä rahalla kiinni unelmaan, omaan kotiin. Vai mahdollistaako?
Tänä päivänä eletään taas lamaa, ja ihmiset rakentavat. Nyt yhä kurinalaisemmin, sillä kuntien kaavoittajat ohjaavat entistä tarkemmin minne ja miten saa rakentaa. Silti valmistaloparatiiseja nousee tällä hetkellä Suomen joka kolkkaan.
Valmistalobuumi onkin ratkaisevasti vaikuttanut sekä kuntien kaavoitukseen että rakennettuun ympäristöömme. Täyttyikö perheiden unelma? Millaista on elämä pientaloparatiisissa? Mitä sanovat rakentajat, sisustajat ja taloissa asujat?
Ohjelman on toimittanut Leena Häkkinen.
Sunnuntaisin 12.12. - 16.1. klo 18.15
Muuttuiko mikään?
Kommentoi!
Ohjelma YLE Areenassa
Tuottaja: Ilona Ikonen. Tuotanto: YLE Tiede ja Oppiminen
Lisätietoja ohjelmista
TV1 tiedottaa
Pe 28.03.2014
To 13.02.2014
Ke 12.02.2014
Ma 03.02.2014
To 23.01.2014
Ma 20.01.2014
To 16.01.2014
Ke 18.12.2013
Ti 03.12.2013
Ke 16.10.2013
To 10.10.2013
To 03.10.2013
Ti 01.10.2013
Ti 03.09.2013
Pe 30.08.2013
Ma 10.06.2013
Ma 10.06.2013
Ma 06.05.2013
Ma 22.04.2013
To 11.04.2013
Pe 08.03.2013
Pe 08.02.2013
Ke 06.02.2013
Ma 04.02.2013
Ke 23.01.2013
Ma 21.01.2013
To 17.01.2013
Pe 07.12.2012
Ke 14.11.2012
Ke 31.10.2012
Ma 29.10.2012
Ti 16.10.2012
Ma 15.10.2012
Ke 03.10.2012
Ti 02.10.2012
Ke 25.07.2012
Ma 16.07.2012
Pe 15.06.2012
Pe 23.03.2012
Ti 20.03.2012
Pe 09.03.2012
Pe 02.03.2012
Ma 20.02.2012
To 16.02.2012
Ma 06.02.2012
To 02.02.2012
Ma 30.01.2012
Ma 30.01.2012
Ma 16.01.2012
Ke 11.01.2012
Ke 04.01.2012
Ke 07.12.2011
Ke 07.12.2011
Pe 18.11.2011
Ma 14.11.2011
Pe 28.10.2011
Pe 14.10.2011
Ke 05.10.2011
Ti 23.08.2011
Ma 23.05.2011
Pe 20.05.2011
Ma 16.05.2011
Ma 18.04.2011
Ti 29.03.2011
Ti 15.03.2011
Ke 09.03.2011
To 03.03.2011
Ma 14.02.2011
Ma 07.02.2011
Ti 01.02.2011
Ti 01.02.2011
To 27.01.2011
To 20.01.2011
Ma 17.01.2011
Ti 07.12.2010
Pe 19.11.2010
Ma 20.09.2010
Ti 14.09.2010
To 12.08.2010
To 05.08.2010
Ma 21.06.2010
Pe 04.06.2010
Ma 24.05.2010
Ma 26.04.2010
Ma 22.03.2010
Pe 19.03.2010
Ma 15.02.2010
Ma 01.02.2010
Ma 11.01.2010
Pe 11.12.2009
Ma 07.12.2009
Ma 23.11.2009
Ma 16.11.2009
Ma 12.10.2009
Ti 06.10.2009
Pe 24.04.2009
Ke 11.03.2009
Ma 09.03.2009
Pe 06.03.2009
Pe 20.02.2009
Ti 27.01.2009
Ke 21.01.2009
Ma 12.01.2009
To 08.01.2009
Pe 02.01.2009