Se päivä muutti Suomen

Miten kännykkä on muuttanut elämäämme? Milloin söit ensimmäisen kerran pitsaa?

Se päivä muutti Suomen palaa päiviin, jotka ovat muuttaneet suomalaista elämänmenoa.

Kuusiosainen sarja kuvaa, miten tavalliset arkiset tapahtumat ovat kasvaneet suomalaisten työhön ja toimiin vaikuttaviksi pieniksi tai suuriksi ilmiöiksi.

 

 

Yksityisetsivä Pentti Lintunen kävi todistamassa oikeudessa, kuka oli pettänyt ja ketä.

12.12. Avioliittolaki

Salapoliiseja, tarkkoja kuvauksia pettämisen ajankohdasta, tekaistuja todistuksia erillään asumisesta.

Miltä tuntuisi, jos avioeron saadakseen pitäisi jompikumpi aviopuolisoista nimetä oikeudessa syylliseksi avioeroon? Tämä oli todellisuutta Suomessa vielä parikymmentä vuotta sitten.

Yksityisetsivä Pentti Lintunen ehti tehdä lähemmäs 400 "kyttäyskeikkaa" eli vakoilla asiakkaan puolesta uskottomuustapauksissa. Pentti kävi todistamassa oikeudessa, kuka oli pettänyt ja ketä. Yritettiinpä Penttiä lahjoakin antamaan vääriä todistuksia: syyllisyys kun vaikutti avioerossa rahanjakoon.

Se päivä muutti Suomen -sarjan ensimmäinen osa Avioliittolaki katsoo muutoksen hetkeä yksityisetsivän, asianajajan, tuomarin, toimittajan ja lapsipsykologin silmin.

 

Lapset kiistan kohteiksi

1960-luku toi mukanaan e-pillerit, ja viimeistään 80-luvulla naiset olivat ravintoloissa yhtä aktiivisia kuin miehet. Avioliittolaki oli kuitenkin 1920-luvulta.

Avioero-oikeudenkäynneistä oli tullut osittain koomista teatteria. 80-luvulla kielenkäyttöön vakiintui termi viikonloppuisä, osa lehdistöstä epäili avoliittoa vain hetkelliseksi muoti-ilmiöksi ja sukunimilaista kiisteltiin.

Kun asianajaja Salme Sandström ja tuomari Nanny Granfelt aloittivat uraansa 1970-luvun alussa, avioeroja oli vuodessa 8000. Nykyään määrä on noin 13 500.

Molemmilla naisilla on kokemusta siitä, miltä tuntuu käyttää lakia, josta aika on jo ajanut ohi. Huvittaviltakaan tilanteilta ei voinut välttyä.

Mutta kun laki muuttuu, muuttuu myös yhteiskunta. Ovatko kaikki muutokset pelkästään hyväksi?

Moni nyt niin kovin itsestään selvä asia on vain kaksikymmentä vuotta vanhaa käytäntöä. Miten Suomi muuttui, kun laki vuoden 1988 alussa muuttui? Ainakin yksityisetsivät hävisivät oikeussaleista, ja riidan kohteeksi tulivat lapset.

Ohjelman on toimittanut Riika Nikkarinen.

 

 

Mobira Cityman 900 maksoi 24 000 markkaa tullessaan markkinoille vuonna 1987.

19.12. Kännykkä

"Mistä sää tiesit että mää olen Siltalas", sanoo mies, kun vastaa upouuteen kännykkäänsä 1990-luvun vaihteessa. Tämä ja monta muuta tarinaa siivittää kännykän kiinnostavaa historiaa.

Neuvostoliiton presidentti Gorbatshov soitti 26.10.1989 Nokian kännykällä Suomesta Moskovaan maailman ensimmäisen kännykkäpuhelun. Diplomi-insinööri Matti Makkonen oli yhtenä monista kulisseissa takaamassa, että verkko todella toimi.

Kyseisen puhelun matkapuhelin oli Mobiran Cityman 900, joka se sai lempinimekseen "Gorba". Uutena siitä sai pulittaa 24 000 markkaa eli 4000 euroa. Ei ihme, että kännykkä miellettiin aluksi vain juppien ja liikemiesten leluksi. Miten siitä kuitenkin tuli jokaisen tarve-esine?

Suomi oli eturintamassa kännykän kehittelyssä ja maailmanvalloituksessa. Nyt maailmassa on viisi miljardia kännykkäliittymää, ja elämää on mahdotonta kuvitella ilman matkapuhelinta. Miten se on mahdollista? Ketkä olivat kännykän voittokulun takana, kuka keksi tekstiviestin? Miten kännykkä muutti elämäämme?

Suomalaiset insinöörit, suunnittelijat, markkinoijat ja puhelimeen puhujat kertovat.

Ohjelman on toimittanut Leena Häkkinen.

 

 

Ralina Matilainen saapui Suomeen hetkeä ennen Neuvostoliiton romahdusta.

26.12. Itäraja aukeaa

Matkat Neuvostoliitosta Suomeen sujuivat Intouristin ja toverin valvovan silmän alla. Suomalaiset ostivat turisteilta halpaa votkaa ja ihmettelivät neuvostokansalaisten pukeutumista.

Neuvostoliittolaiset puolestaan ihmettelivät kauppojen notkuvia hyllyjä. Kun raja idässä avautui Neuvostoliiton romahtamisen myötä 90-luvun alussa, varsinkin Etelä-Karjalassa koettiin ensimmäinen vapaan itäturismin aalto. Ensikohtaaminen ei ollut kaikilta osin suotuisa: kuinka naapureihin tulisi suhtautua?

Kauppojen ovelle ilmestyi venäjäksi kirjoitettuja lappuja, joissa pyydettiin kauppaan kerrallaan vain yksi venäläinen, venäläisen mafian rantautumista Suomeen pelättiin, ilotyttöbisnestä ja Hietalahden Punaista toria kauhistuttiin.

Tänä päivänä suhtautuminen on toinen. Viime vuoden aikana venäläisten tekemien kiinteistökauppojen arvo oli yli 95 miljoonaa. Uudeksi vuodeksi tänne odotetaan yli 100 000 turistia idästä. Venäläiset turistit ovat muuttuneet jobbareista sijoittajiksi, myyjistä ostajiksi.

Miten meidän suhtautumisemme heihin on muuttunut? Suomalaiset ja venäläiset kertovat turismin eri puolista.

Ohjelman on toimittanut Marko Pulkkinen.

 

 

Charme Asserdal ravaa Heikki Korven ohjastamana voittoon Copenhagen Cupissa 1979.

2.1. Charme Asserdal

Elokuussa -77 Helsingin lentokentällä koettiin erikoislaatuinen mediatapahtuma: ravihevonen Charme Asserdal oli lähdössä kilpailemaan Ranskaan Finnairin lentokoneella.

Kari Suomalainenkin huomioi pilapiirroksessaan, miten Charme matkusti komeasti ensimmäisessä luokassa. Tästä tapahtumasta alkoi suomalaisen raviurheilun kansainvälistyminen.

Parin seuraavan vuoden aikana Charme voitti merkittäviä kansainvälisiä ravikilpailuja mm. Haagissa, Göteborgissa, Münchenissä, Milanossa, Hampurissa ja Kööpenhaminassa.

Charme voitti Euroopan ykköshevoset, se oli huippu-urheilija Suomesta. Tiedotusvälineet ja Suomen kansa seurasivat Charmen uraa suurella mielenkiinnolla. Suomessa alkoi ennennäkemätön ravibuumi ja hevosharrastus, ja myös ravipelien liikevaihto kasvoi kohisten.

Kuinka Charmen huippu-ura oli mahdollinen? Millä tavalla Charme oli poikkeuksellinen hevonen? Mitä sitten tapahtui - Charmelle ja raviurheilulle?

Dokumentti etenee sekä mukana olleiden kertomana että käyttäen runsaasti autenttista kuvamateriaalia Charmen uralta: mm. Suomessa ennennäkemättömät pätkät Charmen voitoista Solvallassa ja Göteborgissa. Kertojina ovat mm. Charmen omistaja Timo Eve ja hoitaja Irmeli Lehtioksa.

Ohjelman on toimittanut Seppo Heikkinen.

Omistaja Timo Eve ja hoitaja-valmentaja Irmeli Lehtioksa muistelevat Charmea

 

 

Suomen toisen pitserian Adrianon baarin avajaiset 1964. Kuvassa omistajat Adriano Vinciguerra ja Kietsu Kietäväinen. Pitseria tarjosi jo tuolloin kuulua Pizza Napolitanaa.

9.1. Pitsa

Pitsa rantautui Suomeen 1960-luvun alussa. Haminalaisessa Giovannissa tätä eksoottista herkkua tarjottiin jo vuonna 1961, mutta varsinainen pitsabuumi sai alkunsa 24. tammikuuta 1964, jolloin Lappeenrannan Kauppakadulla avattiin Adriano Bar -niminen ravintola.

Italialaissyntyisen Adriano Winciguerrakin yhdessä Raimo Kietäväisen kanssa perustamassa ravintolassa tarjottiin italialaisia herkkuja liharuuista spagettiin ja pizzaan.

Omistajakaksikon yhdessä kehittämää pizza Napoletanaa mainostettiin ruokalistalla "Italian kansallispiirakaksi".

Tämän jälkeen pitseriat ovat levittäytyneet Hangosta Petsamoon, ja roiskeläppien vanavedessä Suomeen ovat rantautuneet myös muut pikaruokaa tarjoavat ravintolat kuten hampurilaisbaarit ja kebab-ravintolat.

Pitsat olivat tienraivaajia muille enemmän tai vähemmän eksoottisille ruuille ja uusille mausteille. Pitsat olivat myös einesten eturintamassa, sillä kansa halusi nauttia herkkuja myös kotonaan.

Niinpä jauheliha-einespitsa on yksi Suomen eniten myydyimmistä eineksistä vuodesta toiseen.

Ohjelmassa kuljetaan Raimo Kietäväisen matkassa Lappeenrannassa etsimässä paikkaa, jossa ensimmäinen pitseria sijaitsi. Tavataan myös Suomen ensimmäisen pitsaketjun perustaja pitsakeisari Rabbe Grönblom.

Mikä Suomessa muuttui, kun eksotiikka saapui ravintolaan ja katkarapu lautaselle? Kertojina ensimmäisten pizzerioiden perustajat, asiakkaat ja työntekijät, muun muassa Martti Suosalo.

Ohjelman on toimittanut Marko Pulkkinen.

 

 

 

Valmistalojen syntyhistoriaa muistelee muun muassa Kannus-talojen toimitusjohtaja Mika Uusimäki.

16.1. Talopakettibuumi

Vähällä rahalla kiinni suureen unelmaan - omaan taloon ja pihapiiriin!

Kun kesällä 1994 Pietarsaaren asuntomessuilla valittiin messujen suosituimmaksi taloksi perinnetalo Ainola, alkoi puutalojen ja ennen kaikkea perinnetalojen rakentamisbuumi.

Vaikka elettiin syvää lamaa, ihmiset halusivat rakentaa. Perinteinen ja turvallinen, myös sisustamisessa, oli in. Talotehtaat tyydyttivät ihmisten unelmia innolla.

Toimitusjohtaja Mika Uusitalo oli mukana buumissa.

"Meidän asiakkaat eivät halunneet enää vain taloja vaan koteja", hän tiivistää.

Suomalaiset haluavat asua omassa kodissa. Talopaketti mahdollistaa pääsyn vähällä rahalla kiinni unelmaan, omaan kotiin. Vai mahdollistaako?

Tänä päivänä eletään taas lamaa, ja ihmiset rakentavat. Nyt yhä kurinalaisemmin, sillä kuntien kaavoittajat ohjaavat entistä tarkemmin minne ja miten saa rakentaa. Silti valmistaloparatiiseja nousee tällä hetkellä Suomen joka kolkkaan.

Valmistalobuumi onkin ratkaisevasti vaikuttanut sekä kuntien kaavoitukseen että rakennettuun ympäristöömme. Täyttyikö perheiden unelma? Millaista on elämä pientaloparatiisissa? Mitä sanovat rakentajat, sisustajat ja taloissa asujat?

Ohjelman on toimittanut Leena Häkkinen.