Kimmo Ohtosen norppauinti

Julkaistu maanantaina 03.12.2012 3 83

Kimmon norppauinti sai Saimaan rannoilla hienon vastaanoton.

TV1 perjantaina 29.3.2013 klo 18.30 - 19.00, uusinta maanantaina 1.4. klo 11.05 - 11.35

Yle Areenassa 30 päivää

Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ui Savonlinnasta Lappeenrantaan saimaannorpan vuoksi.

Uusintana esitettävä dokumentti on tarina siitä, miten Kimmo selviytyi yksitoista päivää kestäneestä, yli 130 kilometrin pituisesta uintimatkasta syyskuun viilentämässä Saimaan aallokossa.

Kimmo ui Saimaan halki kerätäkseen varoja saimaannorpan suojelutyöhön.

 

Kimmon uinti kosketti

Puoli Seitsemän -ohjelman puolituntisessa dokumentissa pohditaan, mikä sai ihmiset innostumaan Kimmon uintimaratonista.

Kimmon urakkaa ohjelmassa kommentoivat uimari-valmentaja Jani Sievinen, norppakuvaaja Juha Taskinen, kampanja-asiantuntija Riikka Kämppi, Kimmon uintivalmentaja ja triathlonisti Krista Terämaa sekä WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Syyskuun puoleen väliin mennessä WWF:n keräystilille kertyi huikeat 135 000 euroa ja norppakummeiksi ilmoittautua noin 500 henkeä.

Käsikirjoitus ja ohjaus Kimmo Ohtonen, kuvaus Antti Tuunanen ja Juha Taskinen, leikkaus Matti Heimonen. Tuottaja Miika Ranne, tuotanto Yle Asia.

Dokumenttiin on saatavilla suomenkielinen tekstitys. Ohjelma on esitetty TV1:llä edellisen kerran joulukuussa 2012.

 

Muualla netissä:

Puoli seitsemän

Norppauinti

 

Suosittele83 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 07.12.2012

Erinomainen suoritus uinin kannalta. Kimmolla on todella hyvä kunto. HYVÄ KIMMO

perjantaina 07.12.2012

Dokumentista saa kuvan, että oli suurikin uhraus mutta kuntohan tuossa vain kasvoi, ei siinä mitään menettänyt.

lauantaina 20.04.2013

hei vain, minulla on Sinulle toinen haaste. Katselin juuri Peltsin ohjelmaa, jossa olit mukana, teet
ensi kesänä jotain kalastus -luonto-ohjelmaa. Ehdotan, että tekisitte luontodokumenttia Suhangosta,
se on Rovaniemen ja Ranuan välissä. Rovaniemeltä 40 ja Ranualta 20 km. Siellä on hieno luonto.
Siellä on paljon järviä, jokia, esim Ruonajoki jossa on oma endeeminen, ikiaikainen taimenkanta,
Konttijärvestä lähtee Konttijoki ja yhtyy Vähäjokeen, siellä on vain arvokalaa, taimenta, lohta, harjusta,valtakunnallisesti luonnonsuojeltua
kivisimppua ja mutua ,vähän madetta, joki yhtyy Suukoskella Kemijokeen. Ylijoki, jossa on myös
taimenta ym. laskee Simojokeen joka kiemurtelee Suhangon alapuolella,Suhankojärvestä lähtee myös joki, joka laskee Simojokeen, jossa on luonnollinen
oma lohi- ja taimenkanta, se on naturajoki. Suhangossa on paljon ikiaikaisia metsiä, Metsähallituksen suojelema geeniresvimetsä Kuorinkikivalo. Yksityisen ihmisen hakkuilta suojelema metsä, ikiaikaisia sekametsiä, joissa kasvaa vanhoja haapoja ym. Siellä viihtyy myös liito-orava jonka takia metsät ovat aikoinaan suojeltukin. Liito-orava on erittäin harvinainen näillä lakeuksilla, todella harva ihminen tietää esiintymästä
edes Rovaniemellä. Siellä on erittäin paljon harvinaisia, uhanalaisia, rauhoitettuja kasveja ja eläimiä.
Erittäin runsas linnusto ja hirvikanta, porojakin on Narkauksen ja Isosydänmaan alueella 7000 päätä.
Suhangon ydinalueella laiduntaa n 700 poroa, pitäen aluetta kesälaitumena. Siellä on myös 20 lähteikköä, monta lampea ja puroa. Suhangon alue on n 150 -160 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vielä korkeammalle kohoavat upeat kivalot n. 230 m. Tällaista aluetta saa hakea.
Sitten tulee yllätys. Tällaiselle alueelle on annettu kaivospiiri 41 km2 alueelle, ympäristöluvat ja vesitalouslupa. Nykyinen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylin johtaja on ollut antamassa kaivoslupaa, viime keväänä hän on mennyt kaivokselle töihin virkavapaallaan rummuttaen kaivosyhtiön puolesta. Onneksi kaivos ei ole aloittanut vielä varsinaista kaivostoimintaa pienien pitoisuuksien vuoksi. pienet
koelouhokset on tehty.
Kaivosyhtiö haluaisi laajentaa aluetta 2 800 ha myös yksityiselle suojelualueelle, kaivostahan ei suojelualue koske, vain hakkuita, siellä uudessa YVA:ssa todetaan. Lisäksi kaivosyhtiö hakee
lupaa uudelle PLATSOL-menetelmälle , jollaista ei muualla ole varsinaisessa kaivostoiminnassa.
Lisäksi se on saanut malminetsintäluvat, valtaus- ja varusalueet upeille luonnonsuojelualueille yht. 12 352 ha.
Lisäksi on haussa voimajohdon rakentaminen n.45 km osaksi suojelualueiden läpi.
Rovaniemi ja Ranua ovat näyttäneet vihreää valoa kaivoshankkeelle, Tervola vielä epäröi ja on huolissaan Vähäjoesta, jonne kaikki prosessivedet johdetaan. Ruonajoki saisi 55 m korkuiset
sivukiviläjät rannoilleen, lisäksi uomaa siirrettäisiin. Myös Ylijoen uomaa siirrettäisiin, louhos tulisi
osin joen päälle. Suhankojärven pohjoisosa olisi louhosta. Sivukivikasat olisivat n. 3800 ha 5 avo-louhosta yht. 500 ha.Rikastuhiekka-altaiden seinämät olisivat yli 30 m. korkeat 7 kpl.
Louhintamäärä olisi 50 000 000 000 kg/vuodessa. Nämä tollot täällä pohjoisessa eivät tajua
mitä se merkitsisi, ei edes 100 km säde pysty pysäyttämään myrkyllisiä vaikutuksia ilmateitse, ja vesistöt kaikki tuhoutuvat miljooniksi vuosiksi, jää sinne semmoiset jätekasat.Huippua on, ettei kaivosyhtiö ole ilmoittanut edes malmin alkuainepitoisuuksia, Vuoden 2003 YVA:ssa oli GTK:n
tutkimus 45 kivinäytteestä liitetietona. Kävin hakemassa sen ely-keskukselta, tarvittiin kyllä
kaksi puhelinsoittoa ja kaksi käyntiä, ennekuin sain ne. Ne olivat moreenin alkuainepitoisuuksia,
kaivosyhtiö mainitsee moreenista , että se on haitatonta ja sitä voidaan käyttää teiden rakentamiseen ja patovalleihin, ym. maanrakennukseen. uraaniarvot olivat keskimäärin 92g/1000 kg
Pelkästään maarakentamiset saastuttaisivat alueen vedet. Aluehallintovirasto uusi vesitalousluvan viime syksynä, muuten se olisi rauennut. Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksellä ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen edun kannalta, joten määräajan pidentämiselle ei ole estettä. Ihmiset ovat peloissaan aivan lähialueilla, kyliä kaivosalueesta on 12 kpl ympäriinsä
3 - 15 km päässä. Kaivosalueen ulkopuolella on naturasuojelualueita. luonnolisia soita ym ympäri
aluetta, myös pohjavesialueita on myös kaivoksen ulkopuolella. kaivosalueella pohjavesi on aivan pinnassa n. metrin päässä. -Suhangon aluetta sanotaan monimuotoisuuden keskukseksi, Runkauksen luonnonpuisto on 15 km. päässä.Uusittu vesitalouslupa oikeuttaa esim Ruonajoen siirtoon kahden lammen täyttämiseen, lähteiden tuhoamiseen, ym. vaikkei kaivosta perustettaisikaan. Mutta vesitalouluvan uusivat virkavapaalla olevan johtajan alaiset ja he päättävät lopulliseti myös ympäristöluvasta, ely-keskuksen annettua ensin lausuntonsa siitä. Kyllähän aluehallintoviraston ylimmällä johtajalla on melkoiset valttikortit hihassaan.
Niinpä toivonkin, että tulisit kuvaamaan tätä hienoa aluetta mahdollisiman aikaisin kesällä, kun se
vielä on lähes koskematon. jäisi dokumettia lapsille tästä paratiisista. Olen tiedottanut asiasta myös päättäjiä, mutta hehän ovat usuttaneet rakkikoirat kintereillemme, mitäpä he välittävät.
Lappi on jo lähes vallattu, ainoastaan saamelaiset osaavat pitää puolensa, toisiin on kaivosmafia purrut ja toiset alistuvat kohtaloonsa.
Tällainen sivistysvaltio tuhoaa itse itsensä.
Itsekkyys huipussaan, mitäpä seuraavista polvista.
t. anneli

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä