Iskelmä-Suomi

Julkaistu keskiviikkona 15.05.2013 4 65

Carola oli 1960-luvun suosituimpia suomalaisia laulajia.

TV1 torstaisin 6.6. - 15.8.2013 klo 21.05 - 22.05, uusinta perjantaisin klo 15.50 - 16.50. Tangomarkkinoiden vuoksi ei esitystä 11.7.

Yle Areenassa 30 päivän ajan

Iskelmä-Suomi on upean Rock-Suomen tekijöiden kymmenosainen sarja, joka kertoo iskelmämusiikin avulla suomalaisten salattujen tunteiden historian. Iskelmän historia on suomalaisen mentaliteetin tarina, joka elää meissä kaikissa. Siksi iskelmä kuuluu kaikille.

 

Kymmenen teemaa

Sarjan kymmenessä osassa lähestytään iskelmää kymmenen eri teeman kautta. Iskelmän säikeisiin kätkeytyy kiehtova tarina alakuloisesta musiikista, sitä esittävistä ja tekevistä taiteilijoista ja ennen kaikkea pohjoisesta kansasta, joka on iskelmää rakastamalla synnyttänyt omaleimaisen musiikkikulttuurin muodon.

 

Ylä- ja alamäkeä

Iskelmä-Suomi-sarja puhuu asiaa suomalaisuuden ydinmehua tihkuvasta musiikinlajista, mutta tekee sen tunteella.

Mitä iskelmätaiteilijat ovat uransa puolesta uhranneet? Mitä on olla tähti? Miksi toiset sortuvat viinaan? Miksi toisista tulee legendoja?

Miltä tuntuu ajaa neljä miljoonaa kilometriä Suomen teitä, jotta tanssivalla kansalla olisi hetken hyvä olla? Kuka tekee iskelmät? Miksi Katri-Helena hymyilee?

 

Iskelmäaarteet esiin

Iskelmän perimmäisiä kysymyksiä ratkomassa iskelmäsukupolvien edustajat Erik Lindströmistä Suvi Teräsniskaan ja Paula Koivuniemestä Tuure Kilpeläiseen. Iskelmä hehkuu sarjassa myös kuvina ja musiikkina: luvassa aarteita niin Ylen arkistoista kuin kotialbumeistakin.

Sarja on esitetty aikaisemmin Yle Teemalla keväällä 2013.

 

 

6.6. Kohtalon tähdet

Suomalainen iskelmätähti ei saa olla liian täydellinen. Hänen tarinassaan pitää olla myös varjoja. Olavi Virta, Irwin, Badding, Topi Sorsakoski ja Kari Tapio ovat sellaisia tähtiä, joita yleisö on halunnut ihailla.

 

13.6. Kuningattaret

Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustavat vuosikymmenestä toiseen kantavaa suomalaista kestotähteyttä. Millaisen tien Iskelmä-Suomen kuningattaret ovat kulkeneet? Mikä on heidän perintönsä nuoremmille naistähdille?

 

20.6. Syvä kuin meri

Suomalaisen tangon voittokulku alkoi sodasta. 1960-luvulla iski tangohulluus. Kärjen ja Monosen tangot olivat vastavoima pitkätukkapopille. Ujo kansa sai luvan tulla lähelle. Romaneille tango avasi ovet iskelmään.

 

27.6. Kaupungin valot

Maaseutuhenkisen kaihon rinnalla iskelmä-Suomessa on soinut myös kaupungin syke. Se kuuluu niin Erik Lindströmin ja Rauno Lehtisen musiikissa kuin Lailan, Carolan ja muiden 1950 - 70-luvun tyylittelijöiden tulkinnoissa.

 

4.7. Yes Sir, alkaa polttaa

1960-luku nostaa esiin uudet tähdet ja soundit. Maailmalta poimittujen käännösiskelmien tuotanto paisuu hyökyaalloksi, kun C-kasetti mullistaa markkinat. Popvirtaukset ja diskorytmit sekoittuvat kotimaan turpeeseen.

 

18.7. Sininen ja valkoinen

Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki ja parivaljakko Irwin Goodman-Vexi Salmi tulivat suomalaisen iskelmän maailmaan keskellä 1960-luvun murrosta. He jatkoivat suomalaista laulun tekemisen perinnettä ja samalla mullistivat sen.

 

25.7. Show must go on

Iskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Kansainvälisen viihde-estetiikan ja kotimaisen tanssilavatodellisuuden yhdistäminen ei suju kivuttomasti.

 

1.8. Mä joka päivä töitä teen

Suomalaista iskelmää on aina tehty ylpeän ammattilaisen etiikalla. Viihdyttäminen on työn, ei taiteen tekoa. Alan miesten ja naisten veri on aina punnittu tien päällä, koska siellä on soittajan leipä, pieninä murusina.

 

8.8. Elämän valttikortit

Suomalainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta. Historian hämystä tämän päivän suomirokkiin ja uusiskelmään kulkeva haikean mollin pitkälinja kulkee koko ajan pinnan alla ja nostaa välillä kunnolla päätään.

 

15.8. Perutaan häät

Iskelmä on aina elänyt ajassa. Nyt se on murroksessa. Sillä on tutut elinympäristönsä tanssilavoineen ja tangomarkkinoineen, mutta perinteellä on haastajia. Uusi popiskelmä erkaantuu koko ajan kauemmaksi traditiosta.

 

Muualla verkossa

Iskelmä-Suomi Elävässä arkistossa

Tosi tarina: Reijo Taipaleen tie

Salminen Saimaalla

 

Suosittele65 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

torstaina 06.06.2013

Mahtavia tähtiä meillä. Hyvä että heistä on tehty sarja. Oli jo korkea aika nostaa iskelmä arvoiselleen paikalle.

torstaina 20.06.2013

Sarja on kyllä hyvin tehty, mutta en ymmärrä, miksi se alkaa vasta 1950-luvulta, vaikka iskelmämusiikista on puhuttu jo 1920-luvulta lähtien. Niinpä siitä puuttuvat esimerkiksi Suomen ensimmäiseksi iskelmälaulajaksi mainittu Alfred Tanner ja hänen hengenheimolaisensa Matti Jurva, eniten levyttänyt iskelmälaulajamme Georg Malmsten sekä Dallape-orkesteri. Oman erityiskatsauksensa olisivat ansainneet sota-ajan ankeuteen lohtua tuoneet artistit, kuten Harmony Sisters. Se muuten esiintyi ja levytti ulkomaillakin. Moniko sarjassa esillä oleva on päässyt samaan? Toisena esimerkkinä naislaulubuumista olisi voitu mainita Metro-tytöt. Myöhemmiltä ajoilta ovat jättäneet Veikko Lavinkin pois.

Sarja lähestyy teemoittain, mutta sehän ei olisi ollut esteenä iskelmän kolmen ensimmäisen vuosikymmenen esille tuomiseksi. Esimerkiksi Irwin ja Vexi Salmi selvästi jatkoivat kuplettilaulajien ja -sanoittajien perinnettä ja mainitsemani tyttötriot olivat 60-luvun suosittujen naissolistien tienraivaajia.

sunnuntaina 23.06.2013

Missä Souvarit? Taisi tekijöilllä ote pahasti lipsahtaa, kun päästiin nykyaikaan.

maanantaina 24.06.2013

Souvarit on jaksossa 10.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä