Inhimillinen tekijä: Kimurantti kilpirauhanen

Julkaistu maanantaina 28.04.2014 8 44

Elina Holstila (vas.), toimittaja Sari Valto, Matti Välimäki ja Nina Saine keskustelevat kilpirauhasen häiriöistä.

TV1 perjantaina 2.5.2014 klo 22.00 - 22.50, sunnuntaina 4.5. klo 17.10

Yle Areenassa vuoden ajan.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa potee lääkkeiden myyntitilastoista päätellen lähes 270.000 suomalaista. Yleisyydestään huolimatta lääkärit eivät aina tunnista potilaan oireita kilpirauhasen vajaatoiminnaksi.

Inhimillisessä tekijässä tarinansa kertovat Elina Holstila ja Nina Saine, jotka molemmat joutuivat kärsimään vuosia pahoista oireista, ennen kuin he saivat oikean diagnoosin ja sopivan lääkkeen.

Elinaa auttoi tyroksiinihoito, mutta Nina kuuluu potilasryhmään, jonka oireita tyroksiini vain pahentaa. Hän on päätynyt käyttämään synteettistä T3-hormonia.

Asiantuntijavieraana on 40 vuotta kilpirauhasen toimintahäiriöitä hoitanut endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki.

Särkylääkettä, antibiootteja

Elina Holstila alkoi potea kummallisia oireita parikymppisenä. Ennen niin aktiivinen ja urheilullinen nainen huomasi, että ei jaksanutkaan mitään, eivätkä lihakset palautuneet liikunnasta. Tuli särkyjä ja selittämättömiä kuumeiluja ja palelukohtauksia.

"Vuodet kuluivat ja oireet jatkuivat. Sain kolme lasta ja aina raskauksien aikana oireet pahenivat. Tuli unettomuutta ja migreeniä. Lopulta en pystynyt enää nukkumaan kuin pari tuntia yössä. Painoa oli kertynyt 30 kiloa liikaa.," Elina kertoo.

Elinalta otettiin kilpirauhaskokeita, mutta koska ne olivat viitearvojen sisällä, asia jäi siihen. Masennusta tarjottiin yhdeksi selitykseksi, useasti taas sanottiin, ettei Elinaa mikään vaivaa. Särkylääkkeitä annettiin pääkipuihin, antibioottia toistuviin poskiontelontulehduksiin.

Lopulta oikea diagnoosi

Elinalle puhkesi harvinainen autoimmuunisairaus Bechetin tauti, joka aiheutti kivuliaita näppyjä kaikkialle kehoon. Jälkikäteen Elina uskoo, että hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta aiheutti hänessä Bechetin taudin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on myös autoimmuunisairaus ja kun puhkeaa yksi sellainen, kasvaa riski saada toinenkin.

"Lopulta sain diagnoosin myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kun ystäväni kertoi minulle omasta sairastumisestaan ja hakeuduin hänen neuvostaan funktionaalisen lääkärin vastaanotolle. Hän oli ensimmäinen lääkäri, joka kysyi minulta, millainen olit ennen oireita. Vihdoinkin joku ymmärsi, miten paljon olin muuttunut.”

Kilpirauhasarvot testattiin uudelleen ja nyt arvot olivat hivenen viitearvojen ulkopuolella. Elina sai tyroksiinilääkityksen, joka alkoi auttaa unettomuuteen ja erilaisiin särkyihin heti parin viikon sisällä.

Elina tempaisee rullaluistimilla

Elina on pistänyt Facebookissa pystyyn yhdessä Kilpirauhasliiton kanssa kampanjan nimeltä Hanki diagnoosi, hankielämä. Hän aikoo rullaluistella kesäkuussa Pirkan pyöräilyn 134 kilometrin matkan ja kannustaa tempauksensa kautta ihmisiä lahjoittamaan Kilpirauhasliitolle rahaa tiedotusta varten.

"Toivon, että tätä kautta tietoisuus kilpirauhasen ongelmista lisääntyisi, ettei kenenkään muun tarvitsisi kestää niin pitkään oireita kuin minun tarvitsi", Elina sanoo.

Kuka ottaa vastuun potilaasta?

Endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki pitää valitettavana, että Elina joutui kärsimään epämääräisistä oireista jopa kymmenen vuotta, ennen kuin sai tyroksiinihoidon. Hänen mielestään jo alakanttiset arvot yhdessä oireiden kanssa ovat peruste aloittaa ainakin koehoito tyroksiinilla.

"Lääkäri ei ole kuunnellut aikaisemmin Elinaa kokonaisvaltaisesti ja on lisäksi tuijotettu viitearvoja ja nämä seikat ovat yhdessä viivyttäneet diagnoosia. Lääkärien ei pitäisi miettiä tyroksiinikoehoidon aloittamista liian pitkään."

Välimäen mukaan kilpirauhaspotilaat ovat liian usein väliinputoajia, koska perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi asiantuntemusta kilpirauhasen häiriöihin, varsinkin jos asiaan liittyy ongelmallisuutta.

"Erikoissairaanhoito ei ota näistä potilaista vastuuta, vaan siellä katsotaan, että asia kuuluu perusterveydenhuollon pariin. Pitäisi kehittää systeemiä niin, että isoissa terveyskeskuksissa olisi joku lääkäri, joka paneutuisi erityisesti ongelmallisiin kilpirauhaspotilaisiin”, Välimäki sanoo.

Ninaa hoidettiin masennuspotilaana

Nina Saineen oireilu alkoi nuorena. Lukioon hän meni loistavasti menestyneenä oppilaana, mutta sitten koulu alkoi takuta.

"Tuntuu, että muutuin ihmisenä. Asiat eivät enää pysyneet päässä. Kognitiiviset taitoni laskivat. Aloin olla niin väsynyt, että jopa luokasta toiseen siirtyminen tuntui ylivoimaiselta."

Lukio jäi kesken ja oireet jatkuivat. Nina opiskeli kampaajaksi, mutta sairastelu ajoi hänet kuuden vuoden työkyvyttömyyteen. Nina lihoi ja häntä vaivasivat selittämättömät säryt ja kivut. Häntä hoidettiin masennuspotilaana, pahimmassa jaksossa psykiatrisessa sairaalassa.

"Kilpirauhaskokeet näyttivät pitkään, että viitearvojen sisällä oltiin. Lopulta sitten arvot menivät viitearvojen ohi ja sain diagnoosin vajaatoiminnasta. Minulla aloitettiin tyroksiinihoito. Se ei kuitenkaan auttanut oireisiini."

Nina heräsi eloon

Tyroksiiniannosta nostettiin, mutta sen nostaminen vain pahensi oireita.

"Olin aivan puhki, mutta jostain sain voimia alkaa ottaa itse asioista selvää. Hakeuduin sosiaalisessa mediassa kilpirauhaspotilaiden vertaistukiryhmiin. Sieltä sain tietoa ja hain sitä aktiivisesti itsekin ulkomaisista lähteistä. Teetin ulkomaisessa laboratoriossa testejä, jotka vahvistivat epäilyn. Minulla T4-hormoni ei tehokkaasti muunnu aktiiviseksi T3-hormoniksi, joka on se hormoni, mikä toimii kudostasolla."

"Minulla inaktiivinen rT3-hormoni on koholla suhteessa T3-hormoniin, mikä aiheuttaa kilpirauhashormonien epätasapainon. Tämä ei näy tavallisessa kilpirauhaskokeessa, vaan vaatii siihen tarkoitetun testin. Niitä ei tehdä julkisella puolella", Nina kertoo.

Ninalle kokeiltiin T4-hormonin ja T3-hormonin yhdistelmälääkettä, mutta hänellä ei toiminut tämäkään vaihtoehto. Nina aloitti T3-monoterapian ja vasta se helpotti hänen oloaan merkittävästi.

"Kuulun siihen potilasjoukkoon, jonka keho ei siedä minkäänlaista annosta T4-lääkettä. Sen sijaan T3-monoterapia toi minulle avun. Tuntui kuin olisin herännyt uudelleen eloon. Aivoni alkoivat taas toimia ja pystyin oppimaan uutta. Masennus lähti, väsymys lähti. Paino alkoi pudota."

Kiistelty T3-lääke

Endokrinologit eivätkä monet muutkaan lääkärit tunnusta rT3-dominanssia teoriana eivätkä diagnoosina, koska katsovat, että tieteellinen näyttö asiasta puuttuu. Ninan ja monien funktionaalisten lääkärien mielestä näyttöä löytyy.

Monet lääkärit ovat kuitenkin valmiita kokeilemaan potilaalla T3-hormonilääkettä, mikäli näyttää siltä, että tyroksiini ei vie oireita, useimmiten tosin yhdistettynä tyroksiiniin.

T3-lääkkeestä ja erityisesti sen määräämisestä ainoana lääkkeenä kilpirauhasen toimintahäiriöihin on viimevuosina kiistelty kovin. Valvira tutkii parhaillaan muutamien lääkärien perusteita määrätä T3-monoterapiaa, sillä esille on tullut joitakin ristitilanteita, joissa potilas on saanut vakavia rytmihäiriöitä kyseisen lääkkeen takia. Juuri rytmihäiriöt ovat T3-lääkkeen riskejä.

Kiistaa henkilöistä, ei lääkkeestä

Matti Välimäen mukaan oikein käytettynä T3-hormoni on turvallinen lääke, mutta jos lääkäri määrää sitä liian ison annoksen, voi tulla vakaviakin ongelmia.

"Enemmän nyt kiistellään henkilöistä lääkkeen määrääjinä kuin itse lääkkeestä. Potilaiden ei tarvitse olla huolissaan siitä, että T3:n saatavuutta rajoitettaisiin. Määrääjiä kyllä löytyy.”

”Kokeneet endokrinologit määräävät T3:a useimmiten yhdistelmähoitona, mutta on myös erikoistapauksia, joille annetaan vain T3:a. Minullakin on tuhansien potilaiden joukossa yksi tällainen erikoistapaus", Välimäki kertoo.

Välimäen mukaan Nina on juuri niitä tapauksia, joille T3-monoterapia sopii. "Niin sanottu aivosumu-potilas voi hyötyä tästä hoidosta. Edellytys on, ettei potilaalla ole sydämen puolella mitään oireita.”

Elina ja Nina: Hakekaa vertaistukea!

Elinan ja Ninan ohje niille ihmisille, jotka eivät tunnu saavan apua lääkäriltään vajaatoimintaan viittaaviin oireisiinsa on, että kannattaa vaihtaa lääkäriä ja ottaa omakin vastuuta terveydestään.

"Kannattaa ottaa itse asioista selvää ja liittyä vertaistukiryhmiin. Sieltä saa neuvoja ja myös vinkkejä lääkäreistä, joilta oireisiin saa apua", sanoo Nina.

Ohjelman toimittaa Sari Valto.

Lue myös:

Inhimillinen tekijä