Inhimillinen tekijä: Sairaaksi lääkkeistä

Julkaistu maanantaina 23.04.2012 9 203

Toimittaja Sari Valto (oik. ylhäällä) keskustelee vieraidensa kanssa lääkkeistä. Vieraana ovat Klara Ekstam (vas. ylhäällä), Susanna Roine ja Alli Puirava.

TV1 perjantaina 27.4. klo 22.00 - 22.50

Yle Areenassa 30 päivää

Lääkkeet saattavat tehdä ihmisestä entistä sairaamman. Ahdistukseen tai unettomuuteen otettu rauhoittava lääke voi aiheuttaa pitkäkestoisen riippuvuuden ja lisätä ahdistusta.

Lääkkeiden sivuoireita aletaan herkästi lääkitä toisella lääkkeellä.

Lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei aina tunneta ja uusiin oireisiin määrätään aina uusia lääkkeitä.

Teho laimeni nopeasti

Näyttelijä Susanna Roine eli 12 vuotta koukussa uni- ja rauhoittaviin lääkkeisiin.

Hänelle kirjoitettiin ensimmäinen bentsodiatsepiiniresepti 17 vuotta sitten, kun kaksosvauvat sekoittivat uniongelmista kärsineen Susannan unet täydellisesti.

Bentsodiatsepiineistä tuli Susannalle hyvä olo; mitkään murheet eivät haitanneet. Hän alkoi käyttää lääkkeitä myös päiväsaikaan, ei pelkästään nukkumiseen.

Lääkkeiden teho alkoi nopeasti laimentua. Annosta oli nostettava ja lopulta kierre oli valmis.

Lääkkeiden tuoma hyvä olo alkoi vaihtua välinpitämättömyydeksi. Susanna tiesi, että on jäänyt koukkuun. Ajatus elämästä ilman rauhoittavaa lääkettä oli niin ahdistava, ettei hän kyennyt katkaisemaan käyttöä.

Mistä seuraava resepti?

”Kävin uusimassa reseptejä vuoron perään kolmella eri lääkärillä. Sain yleensä aina kerralla sata tablettia. Elämä alkoi pyöriä sen ympärillä, kauanko lääkkeet riittävät ja mistä saan seuraavan reseptin. Välillä olin ihan zombie lääkkeiden takia ja menetin hienoja työtilaisuuksia”, Susanna kertoo.

Nykyään Susannalla on voimassa apteekkisopimus: hänelle saa määrätä lääkkeitä vain yksi lääkäri ja tämä ei kirjoita rauhoittavia lääkkeitä. Apteekeissa tiedetään tämä, joten toisen lääkärin reseptillä on turha mennä luukulle.

Susanna ei syytä lääkäreitä menettämistään vuosista, mutta on miettinyt sitä aivan ensimmäistä reseptiä: olisiko kierteen voinut välttää, jos reseptin kirjoittamisessa olisi oltu kriittisempiä?

Miksei kukaan kysy?

Lääkehuollon lehtori Airi Puirava ihmettelee, miten lääkärit voivat vuositolkulla kirjoittaa potilaalle rauhoittavia lääkkeitä kyselemättä tarkemmin tämän tilanteesta.

Puirava tietää, että vieroituspaikkoja on Suomessa aivan liian vähän. Lääkäri saattaa olla neuvoton sen suhteen, mihin ohjaisi potilaan.

Bentsodiatsepiineilla on myös hengenvaarallisia vieroitusoireita ja reseptin uusimatta jättäminen voi altistaa potilaan näille.

Tällä hetkellä Valvira on rajoittanut noin 80 lääkärin oikeutta kirjoittaa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä johtuen siitä, että he ovat jääneet kiinni väärinkäyttöön soveltuvien reseptien tehtailusta.

Alli Puirava kouluttaa terveydenhuollossa työskenteleviä ihmisiä ja on sitä mieltä, että koulutettavaa riittää. Suomi on hänen mielestään lääkkeidenkäytössä takapajula.

Parkinson-lääkkeestä peliriippuvuus

Parkinson-lääke ajoi Klara Ekstamin vuosien peliriippuvuuteen. Hän pelasi lähes koko omaisuutensa kasinoilla ja täyspoteilla kiertäen öisinkin pelaamassa ymmärtämättä mistä pelihimo oikein johtui.

Lääke alkoi jossain vaiheessa lisätä hänen Parkinson-oireitaan ja Klara päätti kokeilla sen lopettamista. Lopettaminen aiheutti yllättävän asian: tarve pelata katosi täysin.

Klara ymmärsi sillä hetkellä lääkkeen ja pelihimon yhteyden. Hän alkoi ottaa asiasta selvää ja sai tietää, että Parkinson-lääke todellakin voi aiheuttaa peliriippuvuutta.

Parkinsonin taudissa aivojen dopamiinituotanto on heikentynyt ja lääkkeen avulla sitä stimuloidaan. Dopamiini vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja tunne-elämän säätelyyn.

Lääketehdaskin myönsi tämän ja haittavaikutus lisättiin vuosien prosessin jälkeen tuotteen pakkausselosteeseen. Lääkärit eivät yhteyttä olleet huomanneet. Vasta jälkikäteen eräs neurologi kertoi lukeneensa jo parikymmentä vuotta sitten artikkelin asiasta.

Haitoista puhuttava avoimemmin

Alli Puirava sanoo, että lääkkeiden haittavaikutuksista on vasta viime vuosina uskallettu alkaa puhua. Hän toivoo kuitenkin lisää avoimuutta keskusteluun.

Puiravan mielestä lääkkeiden pitkää haittavaikutuslistaa olisi järkeistettävä niin, että olennaiset sivuoireet todella opittaisiin tunnistamaan.

Klara Ekstam toivoo, että lääkärit kuuntelisivat potilaitaan paremmin ja että potilaat myös osaisivat kertoa, miltä heistä tuntuu.

Klara oli aluksi vihainen, kun sai tietää, että lääke oli aiheuttanut hänelle mittavia henkisiä ja taloudellisia ongelmia. Hän sai Lääkevahinkovakuutuspoolilta asiasta vahvistuksen ja pienen rahakorvauksen.

”Psyykkisesti oli iso juttu, että asia myönnettiin. Oli terapeuttista nähdä paperi ja tietää, että minua uskottiin.”

Airi Puirava: ”Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä”

Lääkehuollon lehtori Airi Puiravan mielestä Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä.

”Tarvitsisimme tiukempaa viranomaisohjausta asiassa. En puhu lääkkeitä vastaan sinänsä, mutta niitä pitäisi osata käyttää oikein.”

Puirava törmää jatkuvasti työssään monilääkityssotkuihin.

”Kohdalleni osunut ennätys on viisikymppinen nainen, jolle kotihoitoon kannettiin päivittäin 43 tabletin arsenaali lääkkeitä.”

”Kun tutkin lääkelistaa, huomasin, että siellä on samaan vaivaan määrätty monta eri lääkettä.”

Psykoosilääkkeitä vanhuksille

Vanhustenhuollossa Suomessa löytyy esimerkkejä paikoista, joissa vanhukset on käytännössä huumattu rauhoittavilla ja unilääkkeillä.

”Psykoosilääkkeitä käytetään vanhusten ns. käytöshäiriöihin. Kiukkuinen käytös saattaa johtua jonkun lääkkeen aiheuttamasta sivuoireesta, eikä mistään psykoosista”, Puirava tähdentää.

”Kun lääkkeitä on asteittain yhteistyössä lääkärin kanssa vähennetty, potilaat ovat alkaneet virota taas eloon ja omaisten iloksi pystyvät taas kommunikoimaan,” Alli Puirava kertoo.

Muualla netissä:

Inhimillinen tekijä