Rakkauden tähden

Julkaistu perjantaina 26.02.2010 3 174

Heli-anoppi, Antti, nigerialainen Ebun ja Raimo-appi Kivinen esittäytyvät Rakkauden tähden -sarjan seitsemännessä osassa.

Mitä tapahtuu, kun ihminen rakastuu ulkomaalaiseen ja kokonaan toiseen kulttuuriin kuuluvaan henkilöön?

Entä kun he menevät naimisiin, mitä ajattelevat parin vanhemmat ja miten uusi vävy tai miniä otetaan vastaan?

Näistä asioista kertoo TV1:n sarja Rakkauden tähden.

Maahanmuuttoon liittyy juuri nyt valtavasti intohimoja. Suomalainen yhteiskunta opettelee elämään monikulttuurisuuden kanssa eikä helppoa ole ollut. Eikä taida tullakaan.

Virallinen näkemys on ollut poliittisesti korrekti, mutta niin korrekti, ettei merkittävä osa kansalaisista ole ottanut sitä omakseen. Median väitetään joko hyssyttelevän ongelmia tai kärjistävän asioita.

 

Irti saarekkeista

TV1:n lähtökohtana on, että ghettoutumisesta ja monikulttuurisista kiintiö-ohjelmista on päästävä eteenpäin.

Tämä oli lähtökohtana myös taannoin, kun monikulttuurisuusohjelma Basaari lopetettiin. Päätös sai osakseen kovaa kritiikkiä.

Tavoitteena oli, että Basaarin kouluttamia tekijöitä saadaan mukaan normaaliin ohjelmatekoon ja monikulttuurisuutta koskevat asiat muihinkin ohjelmiin ja ohjelmatyyppeihin.

Tiesimme, ettei tehtävä ei ole helppo. Emme silloin edes aavistaneet, millaiseen taantumaan Suomi ajautuu ja millaiseen murrokseen koko media joutuu. Alan työpaikat eivät ole lisääntyneet, päinvastoin. Helppoa ei siis ole ollut, mutta jotain on saatu sentään aikaankin.

 

Kannustava esimerkki

Suomeen kotiutuneiden somialialaisten Wali Hashin ja Shukri Omarin toimittama MOT-ohjelma Merirosvojen rannikko on ehdolla Bonnierin Suuren journalistipalkinnon saajaksi. Onnittelut!

Valinnan perusteluissa sanotaan muun muassa: ”Freelancertoimittaja Wali Hashi ja kuvaaja Shukri Omar tekivät ainutlaatuisen reportaasin tavallisten somalialaisten elämästä kireässä tilanteessa.”

”Maahanmuuttajien joukossa on ammattitaitoisia journalisteja, jotka rikastuttavat suomalaista tiedonvälitystä. Juttu ei olisi onnistunut ilman Wali Hashin ja Shukri Omarin rohkeutta, ammattitaitoa ja kontakteja.”

Juttu ei olisi syntynyt perinteisin suomalaisin voimin. Toivottavasti tämä toimii suunnannäyttäjänä ja antaa uskoa kaikille.

MOT ei ole ainoa esimerkki. Pikkuhiljaa muihinkin ohjelmiin ja niiden tekijäryhmiin on löytynyt tekijöitä Basaarin kouluttamista maahanmuuttajista.

 

Yli ennakkoluuloista

Rakkauden tähden kertoo nimensä mukaan sen tavallisimman tarinan. Suomeen tullaan miehen tai naisen mukana.

Nyt ei puhuta Sellon tapahtumista eikä liittojen ongelmista – niitäkin tietysti on, kuten kaikissa liitoissa – vaan seurataan elämää muutaman arkipäivän ajan.

Suomalaisittain meno on aika jäykkää, mutta niinhän se on todellisessa elämässäkin.

Tässä piilee koko juju. Alussa, kun rakastuu, kaikki on auvoista. Kun arki koittaa, on sopeuduttava suomalaiseen elämänmenoon, josta vaikkapa latinalainen räiskyvyys on kaukana.

Suomalainen anoppi ja appi ovat loppujen lopuksi tavattoman vastaanottavaisia. Alun ennakkoluuloista mennään nopeasti yli, kun panoksena on oman lapsen onni. Sen eteen ollaan valmiita tekemään paljon.

 

Ari Ylä-Anttila
Ohjelmapäällikkö
YLE TV1 Fakta

 

 

Rakkauden tähden

Aikaisempia Tästä puhutaan -kirjoituksia

 

Suosittele174 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 05.03.2010

Miksi joku haluaa sotkea rodut keskenään? Joku väittää,
että eri rotuja ei ole. Mutta jo lapsikin huomaa, että se on samaa tarinaa, kuin joulupukin oleemmassaolo.

lauantaina 06.03.2010

mitä väliä on "rodulla" ??? olemme kaikki vain ihmisiä, ei siinä katsota ihonväriä kuin muutakaan!
olemme kaikki aivan samanlaisia, "rodusta" ja väristä piittaamatta!

keskiviikkona 14.11.2012

Koko käsitys "rotu" on aikansa elänyt luokittelu joka ei kestä yhtään uutta tieteellistä materiaalia jossa hyödynnetään mm. ilmastotiedettä, arkeologiaa, DNA-molykyylitutkimusta ym. poikkitieteellistä materiaalia.

Asiahan on tietysti niin, että joka ainut ihminen maapallolla (moderni Homo Sapiens) on saman melkotodennäköisesti itäisessä Afrikassa asuneen naisen jälkeläinen. Olemme siis DNA-tutkimuksen ja evoluutiobiologian löytöjen perusteella kaikki "afrikkalaisia". Itseasiassa tämä valtava 7 miljardin ihmisen joukko on geneettisesti aivan uskomattoman läheisiä toisilleen. Se miksi taas näytämme kaikesta tästä huolimatta niin erillaisilta on evoluution tulos. Ihmisen iho täytyi olla hyvin tumma niillä alueilla maailmassa jossa UV-säteily oli voimakkainta (esim Afrikan keski- ja itäosissa, joissakin Etelä-Aasian saarilla). Kun osa afrikkalaisista ihmisistä n. 84 000 vuotta sitten aloitti siirtymisen muihin maanosiin (tätä jatkui kymmeniä tuhansia vuosia) oli näitten ihmisten jälkeläisten sopeuduttava uusiin olosuhteisiin, mm. heikompaan UV-säteilyyn, eri ilmastoon sekä erillaisiin elannon hankkimismenetelmiin. Siksi kasvomme kertovat tästä evoluutiosta.

Kyse ei siis ole "eri rotuisista ihmisistä" vaan evoluutiosta. Onko se niin vaikea käsittää?

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä