Valkoinen kristitty ja hakaristi

Julkaistu torstaina 23.09.2010 7 170

Haider järjestää oppilaiden kanssa hyväntekeväisyystempauksen. Pasi jakaa 24.9. Muslimielämää-sarjassa soppaa Itä-Helsingissä.

Muslimielämää-reality on herättänyt keskustelua, jota hallitsevat äärinäkemykset.

Uskonnollisiin ja maanilmankatsomuksellisiin aiheisiin tuntuu kanavoituvan melkoinen määrä vihaa ja turhautuneisuutta. Sisällöt sotkeutuvat erityisen tehokkaasti. Maahanmuutto ja rasismi sävyttivät Ruotsin vaaleja.

Uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia aiheita käsitellään muuten melko vähän. Pelätään, että joku loukkaantuu tai että, yleisö katoaa.

Ei ole keskusteluperinnettä, jossa erimielisyys sallittaisiin tai toisenlaiseen näkemykseen suhtauduttaisiin uteliaasti.

Vastakkainasettelu ja oikeassa olemisen tarve tappavat keskustelun. Uhkakuvia syntyy tietämättömyydestä.

Jos keskustelu on poissa valtamediasta, jätetään äärimielipiteille tilaa.

Vuoropuhelu väistämätöntä

Islam on tanskalaisessa mediassa esillä päivittäin. BBC teki draaman Vääräuskoinen, jossa nuori tyttö kääntyi islamiin, koska löysi sieltä välittävän yhteisön. Tv-elokuva esitetään TV1:llä torstaina 30.9. Aikaisemmin draama on nähty Kansainvälisessä kotikatsomossa.

Suomessa on noin 40 000 muslimia, koko maailmassa noin 1,3 miljardia. Kristinuskon (jäseniä noin 2 miljardia) – myös maallistuneen kristinuskon – ja islamin vuoropuhelu on väistämätön.

Tanskassa pohditaan kasvot peittävän huivin kieltoa, koska demokratiassa täytyy kohdata toinen ihminen kasvokkain. Siellä myös mietitään jouston rajoja: pitäisikö päiväkotien ja koulujen siirtyä kasvisruokaan sianlihakiellon vuoksi?

Millä ehdoilla kaksi kulttuuria kohtaa toisensa?

Toisenlaisia muslimeja

Anu Silfverberg kirjoittaa Nyt-liitteessä 10.9. kolumnissaan Luterilaiselämää: ”Usein esimerkiksi ajatellaan, että kaikki suomalaiset ovat tavallaan kristittyjä.” Valkoisena ja kristitystä maasta tulevana edustaa väistämättä kristinuskoa, olipa oma suhde siihen kuinka maallistunut tahansa.

Silfverberg näkee, että ”Muslimielämässä” on annettu puheenvuoro fundamentalisteille, ja että luterilaisista uskovaisista voitaisiin tehdä samankaltainen ohjelma. Totta kai voitaisiin.

Tieto lisää erottelukykyä: on myös toisinajattelevia muslimeja.

Heikkoja sietämään erilaisuutta

Suomalainen luterilaisuus on kiinnostava ilmiö. Suomi on yksi maailman maallistuneimmista maista, mutta Suomen luterilainen kirkko on seitsemänneksi suurin. Lähes 80 prosenttia suomalaisista kuuluu valtionkirkkoon.

Meidän kykymme sietää ja käsitellä erilaisuutta ja erimielisyyttä lienee niitä huonoimpia. Suuri yksimielisyys suurista asioista, kuten sodasta, heteroavioliitosta, uskonnosta ja hyvinvoinnista, on erittäin räjähdysherkkä.

Parhaimmillaan tutustuminen vieraaseen näyttää oman tilamme. Se voi myös lisätä tietoa ja sävyjä mustavalkoiseen todellisuuteen.

Jos islam yhdistetään vain terrorismiin ja maahanmuuttoon, niin valkoinen kristillisyys yhdistyy hakaristiin.

Harri Virtanen
Ohjelmapäällikkö Fiktio
YLE TV1

Muslimielämää