Ykkösdokumentti selvitti: Miksi johtajalla on niin iso palkka?

Julkaistu keskiviikkona 13.10.2010 15 172

Optiomiljoonista sanottiin, että ”taivaalta satoi ilmaista rahaa” tai ”kerrankin Suomessa saattoi omalla työllään rikastua”, kertoo toimittaja Timo-Erkki Heino.

TV1 sunnuntaina 16.10. klo 23.30 - 00.25

YLE Areenassa 7 päivää

Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

Optiomiljoonat aiheuttivat myös toisen suuren muutoksen yritysmaailmassa. Johdon ja henkilöstön tulojen suhteet, se kuinka toimitusjohtajan tulot ovat moninkertaiset työntekijän tuloihin verrattuna, muuttuivat nekin hämmästyttävästi.

"Mulla ovat tulot olleet tasaisesti samalla viivalla koko ajan, mutta johtaja on mennyt ihan hirvittäviin summiin. Tämä on kyllä ihan uutta, että ero on näin suuri."

"Tämä vetää ihan sanattomaksi", sanovat työntekijät vertaillessaan omaa tulokehitystään yrityksen toimitusjohtajan tuloihin.

Ykkösdokumentti Työt, tulot ja optiot kertoo, kuinka johtajan tulot nousivat yhtäkkiä monikymmenkertaisiksi työntekijän tuloihin verrattuna. Huippu oli vuonna 2000, jolloin Nokian Jorma Ollilan tulot - optiovoittojen ansiosta - olivat yli 2400-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna.

 

Esteet poistuivat

Ykkösdokumentin "Työt, tulot ja optiot" perustana on toimittaja Timo-Erkki Heinon ja taustatoimittaja Pia Virtasen ainutlaatuinen selvitys, jossa seurattiin työntekijän ja toimitusjohtajien verotettavien tulojen kehitystä useiden vuosikymmenien ajan viidessä yrityksessä: Fortumissa, Konecranesissa, Nokiassa, Nordeassa ja UPM:ssä.

Suurissa pörssiyhtiöissä johdon ja työntekijän tulojen suhteet pysyivät suhteellisen vakaina 1960-luvulta lähtien monet vuosikymmenet. Toimitusjohtajan tulot olivat keskimäärin 300 000 nykyeuroa eli 14-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna. Tämä muuttui ratkaisevasti 1990-luvun puolivälissä.

Investointipankkiiri Yrjö Kopra selittää 1990-luvun puolivälin mullistusta sillä, että ulkomaalaiset sijoittajat tulivat suomalaisyhtiöiden omistajiksi.

"Omistajalähtöisten kannustusjärjestelmien kysyntä nousi ihan eri asteelle, kun ulkomaalaiset omistajat tulivat kuvaan mukaan."

Historiantutkija Markku Kuisma tarkastelee tilannetta laajemmin lähtökohtanaan toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jolloin Neuvostoliiton vaikutusvalta kaikkialla oli vahva.

Länsimaissa oli pakko ottaa paljon vahvemmin huomioon palkansaajat ja työväenliike. Siksi suitsittiin äärimmäisyysilmiöitä, esimerkiksi suuria palkkaeroja.

"Koko maailma mullistui 1990-luvulla. Neuvostoliitto ja koko reaalisosialismin leiri murtui. Se oli tärkeä ja hyvä asia maailmalle monessa suhteessa, mutta se myös avasi portit tällaiselle esteettömälle turbokapitalismille", sanoo Kuisma.

 

Timo-Erkki Heinon aikaisemmat ohjelmat tuloista ja tuloeroista ovat nähtävissä Ylen Elävässä arkistossa.

 

 

Suosittele172 Suosittelee

Kommentit

sunnuntaina 17.10.2010

Miksi näitä kateuden lietsonta juttuja tehdään? Onko tarkoitus, että tasapästetään kaikki? Ei voi muuta kuin ihmetellä toimittajien katetuttamisvimmaa. vrt. Wilska, mitä hn oikeastaan teki väärin, kun yritti keventää lukemaansa asiaa. :-)
Terkuin T.A.

sunnuntaina 17.10.2010

Nyt oikeasti Yle herätys, elämme vuosikymmentä 2010. On jokseenkin perussuomalaista heittää ilmaan kaksi ääripäätä ja ihmetellä, miten on nyt käynyt näin - luonnollisesti pyrkien kerätä kansan sympatiat. Haluaisin kovin tietää, miksei dokumentin selostuksessa mahdollisesti kerrota optioista nauttineiden johtajien suhteellisen lyhyestä toimessaoloajasta ja heidän työllistymisestään madollisten "organisaatiomuutosten" jälkeen. Häpeällisen (varsinkin yleisradiolta) kapeakatseista syyttää vastuussa olleita ihmisiä, eikä niin sanotun vapaan markkinatalouden ääripäätä -kvartaalikapitalismia. Tämän päivän optiomiljonäärejä ovat monesti yrittäjät, koska heidät Yleisradion internetsivuilla julkisesti teilataan?

sunnuntaina 17.10.2010

Haluaisin kysyä aikaisemmilta kommenttien kirjoittajilta, onko todella tällainen kvartaalin hyvän tuloksen palkitseminen yksiin käsiin hyvä ratkaisu?
En jaksa asiaan nyt sen paremmin pureutua, mutta paljon oikeudenmukaisempia ratkaisuja on olemassa, joita ikävä kyllä hyvin harvoin sovelletaan. Blogin ajautus on selkeästi herättää ajatuksia meidän talousjarjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Miksi siis haukkua informatiivista mietintää tasapäistäväksi?

"Siellä, missä kaikki ajattelevat samoin, juuri kukaan ei välttämättä ajattele kovin paljon."
- Politiikan Perusteet (Paloheimo, Wilberg)

sunnuntaina 17.10.2010

Isojen yksityisten firmojen optiot ovat ehdottomasti kannatettava asia! Ajatellaanpa esim. Nokian huippuvuosia - Ollilan ja kumppaneiden optioista sentään 60% maksettiin yhteiskunnalle verojen muodossa, johtajat saivat tyytyä 40 prosenttiin. Jos optioita ei olisi jaettu, nekin rahat olisivat menneet lyhentämättöminä osakkeenomistajille, joista jo tuolloin suurin osa oli ulkomaalaisia institutionaalisia sijoittajia. Sekö olisi ollut parempi vaihtoehto?

Optiot olivat melkoinen tulonsiirto osakeyhtiöiltä valtion kassaan, ollaan vaan mieluummin kiitollisia kuin kateellisia.

sunnuntaina 17.10.2010

Mikä mahtoi olla jutun tekijöiden tavoite ja tarkoitus? Hätkähdyttää, arvostella, kauhistella vai mikä?
On totta, että eräissä pörssyhtiöissä jaetut optiomiljoonat tuntuivat saavutetun ilman johdon omaa panosta; kärjistynein esimerkki oli Fortum, jossa muistini mukaan muutama kymmen ylintä johtajaa keräsivät kaikkiaan noin puolen miljardin verran optiotuloja. Kertarysäyksellä. Markkinalla, jossa todellinen kilpailu on vähäistä, näennäistä.

Omistajathan näistä ovat päättäneet. Laskun maksajat ovat näiden yritysten asiakkaat, eli viime kädessä ravintoketjun alimmaisena räpistelevät kuluttajat, kotitaloudet ja kaikki loppukäyttäjiksi osoittautuvat. Tämän ohjelman kohdalla jos missä sopii sanoa, että tieto lisää tuskaa...

Niin kauan kuin markkinat ovat kilpaillut ja pahnanpohjimaisilla on varaa mistä valita, on vain reilua, että kovasta työstä ja tai riskin otosta maksetaan. Kilpailu jalostaa. Ahneudella on tiukemmat rajat ja välillisesti asiakaskin aina hyötyy. Se on asiakkaiden optiotuloa se.

sunnuntaina 17.10.2010

No tässä on semmoinen asia josta oikeasti pitäisi herätellä keskustelua - onko mitään järkeä?
Mutta kun tahtoo tuo kansanedustajien palkka olla "merkittävämpi" epäkohta viimeaikoina ...

sunnuntaina 17.10.2010

No tässähän vain seurataan ameriikan mallia.. Siellä sama tapahtui jo vuosikymmen pari aikaisemmin. Olisikin järkevää kysyä, mikä talousmalli on sitten se kestävimmän kehityksen malli? Jos tutkimukset sanoo, että onnellisuus ei ratkaisevasti lisäänny nykysuomessa enää parin tuhannen kuukausitulojen jälkeen, niin kuinka tärkeitä nämä optiomiljoonat on johtajille? Ei kukaan oikeasti tarvitse koskaan tuommoisia rahamääriä. Onhan sitä hauska ostella uusia autoja joka vuosi, mutta ei kenenkään oikeasti tarvitse. No ehkä taksikuskin, mutta ei varsinkaan johtajan.
Voikin siis vain kysyä, onko tässä enää mitään järkeä.. Vai halutaanko tehdä vain entistä selvempi pesäero duunareihin?
Tänään luin juuri hesarin sivuilta, kuinka Suomessa on reilu 8000 koditonta ja yli 300 koditonta perhettäkin. Onko tämä nyt sitä hyvinvointisuomea, että maksetaan jollekin Fortumin pomolle miljoonia ja kuitenkin reilu promille kansasta on kotia vailla maassa, jossa on oikeasti välillä kylmäkin ilma? Porvarit pitäkään turpanne tukossa, tämä oli retorinen kysymys..

sunnuntaina 17.10.2010

Täysin samaa mieltä Jannen kanssa. Voiko joku todistaa, että valtavat tuloerot lisäävät kansakuntien ja sen kansalaisten
hyvinvointia? Esim. Venäjällä ja USA:ssa rikollisuus kukoistaa, kun on oikein köyhiä ja oikein rikkaita.

sunnuntaina 17.10.2010

Miksi maailma mullistui 1990-luvulla?-väärin perustettu Neuvostoliitolla, asiat ovat toisin. 80 – luvulla Reaganin hallinnon aikana, USA ujutti Iso-Britannian kautta Eurooppaan oman uusiliberalistinen talousmallin, ja siten työnsi Euroopan yhteiskunnallisen kehityksen Yhdysvaltojen oman yhteiskunnallisen mallin raiteille. Eurooppa Toisen Maailmansodan jälkeen, molemmin puolin loi Yhdysvalloista eroavat talousmallin, niin sanotun ”sosialisoidun kapitalismin”. Idässä sitä kutsuttiin ”sosialismiksi”, ja rakentui ilman markkinafunktioita Leninin ja Stalinin oppeihin perustuen. Maan sosiaalijärjestelmä perustuu käytössä olevaan talousjärjestelmään. Siten Yhdysvallat ei vain tuonut Eurooppaan omaa talousjärjestelmäänsä, vaan myös oman yhteiskunnallisen mallinsa.
USA ujutti Itä-Euroopaan ja Neuvostoliitoon kokonaisuudessaan amerikkalaisen uusiliberalistinen talousmallin joka romautti nämä valtiot ja teki heistä kuuliaisia satelliittivaltioita. USA: n uusiliberalistinen talous maili vaikutti vahvasti myös Lansi-Eurooppaan, avaamalla portit esteettömälle hyperkapitalismille. Siten ulkomaalaiset sijoittajat pääsivät suomalaisyhtiöiden omistajiksi, ja toivat Amerikan tavan tuottamaan miljoonia optioista. Tämä johti satojen uusien miljonäärien nousuun, ja toimitusjohtajien tulot kasvoivat hämmästyttävän suuriksi verrattuna keskiluokkaan, ja loi vielä isomman tuloeron eri yhteiskuntaluokkien välille.
Finanssikriisin 2008 jälkeen USA omaksui uuden poliittisen tavoitteen: euron ja euroalueen sabotoimisen, pelastaakseen dollarin ja pitääkseen sen maailman johtavana rahayksikkönä….Terveisin Dora Kestilä, Itä-Euroopan ja Balkanin maiden demokraattisen kehityksen tutkija

sunnuntaina 17.10.2010

Uskomatonta kateuden lietsontaa. Tämä ohjelma on niin 80-lukua kun mahdollista.
"Dokumentin" taustalta pursuaa sosiaalidemokraattinen ja vanhakantainen ajattelu siitä, että rahaa tulee työpaikasta ja sähkö töpselistä. Ja, että kaikkien pitää ansaita saman verran - palkankorotuksista päättää liitto.

Eivätkö jutun kirjoittaja nyt tajunnut sitä, että se on valinnut JÄLKIKÄTEEN tuottavat optio-ohjelmat, eivätkä kaikki optio-ohjelmat suinkaa ole olleet rahasampoja. Osakeenomistajat maksavat optio-ohjelmat. Miksi he eivät saisi tehdä omistuksellaan mitä lystäävät? Ei se ole palkansaajilta pois.

Ja miten 2010-luvulla voidaan tehdä dokumentti, missä ei pohdita palkitsemisjärjestelmien globaalia ulottuvuutta? Miksi ei esimerkiksi pohdita sitä kuinka VÄHÄN Suomessa palkitaan työstä johtavassa asemassa? Suomi on koulutetun väen ja johtajien halpatyömaa. Minä ainakin pohdin vakavasti maastamuuttoa osin surkean palkkauksen takia.

Ja lopuksi. Miksi vain osakkeenomistajien pitäisi hyötyä yrityksen kurssin noususta eivätkä yrityksen johtajat, jotka kuitenkin vääntävät keskimäärin pisintä päivää?

En voinut uskoa, että näin punasävyistä "dokumenttia" tehdää vielä 2010-luvulla. Mutta mitäpä verovaroin ei voisi tehdä... Sairasta.

Nimim. Ei optioita, mutta ei myöskään kateellinen.

sunnuntaina 17.10.2010

Joo

Onhan kiva verrata työntekijän palkkaa joka suurinpiirtein tekee samaa työtä kuin 30 vuotta
sitten ja sitten johtajan palkkaa - mittaamatta myös yrityksen ´liikevaihtoa tai työntekijämäärää.

Jos nämä otetaan mukaan ja verrataan niitä, niin onko erot samat??

Työntekijä saa edelleen samaa palkkaa ja tekee samaa työtä jos verrataan samankokoisen
yrityksen johtajan palkkaa niin ei tällaisia eroja, ei pienissä yrityksissä mitään miljoonapalkkoja
makseta...

TM

sunnuntaina 17.10.2010

Johtajilla näköjään puuttuu itsesuojeluvaisto aivan täysin kun suostuvat kasvoillaan tuollaiseen ohjelmaan. Tämä yksi mulkeri jota haastateltiin sanoi vielä että reilu peli..tule sanomaan se minun kuluneille ja kipeille nivelille, halavatun siat. se on niin että kun teet ja revit töissä ittes liikaa niin joku toinen on se joka tulee taka vasemmalta ja muka tekee "työnsä hyvin" ja saa siis sen tuloksen nuista kulumista.
Tuommoisia Jumalan tilalle laitettuja minä en ymmärrä eikä kenenkään tarvikaan ymmärtää, Koskelan Akselia tarvittaisiin joka kylään, kuntaan ja kaupunginosaan.

sunnuntaina 17.10.2010

Tutkimusten mukaan luovaa työtä tekeviä EI MOTIVOI suuret rahapalkinnot. Itseasiassa osoittautuu, että rahaporkkana motivoi mekaanisissa suoraviivaisissa tehtävissä, mutta henkisissä työtehtävissä isot rahapalkkiot saavat aikaan suorituskyvyn laskua. Tämä tulos on toistettu lukuisia kertoja. Ohessa valaiseva video, jossa asia osoitetaan:
http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc
Käytännön esimerkkinä Nokian optiot 2000-luvun alussa; Nokia nousi huipulle ilman optiokannustimia, ja on optioiden käyttöönoton jälkeen pelkästään luisunut alaspäin innovatiivisena yrityksenä verrattuna kilpailijoihin.

maanantaina 18.10.2010

Osakeyhtiöiden johtajien palkat ja optiot tulevat osakkeenomistajien lompsasta. Jos et ole tyytyväinen yhtiössä tehtyihin päätöksiin, myy osakkeesi, et tule huijatuksi.

Ja muiden kuin omistajien huutelu ja valitus täällä netissä tai TV:ssä on lapsellista kateutta ja silkkaa ajanhukkaa. Yhteiskunnan kannalta hyödyllisempää olisi tutkia vaikka virkamiesten lahjottavuutta ja oikeusjärjestelmän toimintaa Suomessa - ja tutkia ihan oikeasti, eikä tyytyä populistisiin otsikoihin.

Vaan meuhkattiinhan TV:ssä ja radiossa jokunen vuosi sitten viikkokaupalla siitä, kun kaksi nuorta miestä osti itselleen urheiluautot. Ei tämä yhteiskutamme näytä siitä juuri aikuistuneen.

tiistaina 19.10.2010

"Käytännön esimerkkinä Nokian optiot 2000-luvun alussa; Nokia nousi huipulle ilman optiokannustimia, ja on optioiden käyttöönoton jälkeen pelkästään luisunut alaspäin innovatiivisena yrityksenä verrattuna kilpailijoihin."

Nokia on yhtiökokouksessaan tehnyt päätöksen optio-ohjelmista jo vuosina 1994, 1995, 1997 ja 1999. Nimenomaan nuo ohjelmat rikastuttivat nokialaisia, ei ne jotka otettiin käyttöön 2000-luvun alussa.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä