Prisma Studio

Julkaistu tiistaina 03.01.2012 25 215

Prisma Studiota juontaa Marjo Harju.

TV1 tiistaisin alkaen 27.8. klo 20.00 – 20.30

Yle Areenassa 30 päivää

Hämmästy maailmasta!

Prisma Studio tarjoaa jälleen elämyksellisiä retkiä arjen ihmeiden pariin syyskaudella 2013.

Kotimainen tiedeohjelma aloittaa syksyn selvittämällä, voiko toimittajasta tulla huippujalkapalloilijaa kuukaudessa. Onko menestyksen takana lahjakkuus vai tinkimätön treeni?

Prisma Studio tarjoaa yllättäviä testejä ja kiehtovia koitoksia. Miten peruspertistä koulitaan kivenkova valehtelija? Entä kannattaako syödä kuin kivikauden ihminen?

Ohjelmassa perehdytään teknologian tuoreimpiin saavutuksiin, tulevaisuuden visioihin ja avaruuden arvoituksiin oivaltavasti – vaikeita kysymyksiä kaihtamatta.

Prisma Studiota juontaa Marjo Harju.

Jaksokohtaiset tiedot löydät TV1:n juttuarkistosta.
 

Ensiesitys TV1:llä tiistaisin klo 20.
Toinen esitys Yle Teemalla torstaisin klo 20.

Tuotanto Yle Asia.

Suosittele215 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

tiistaina 11.09.2012

Hei ja kiitos hyvästä ohjelmasta 11.9 ravihevosten vitutuksesta.
Toivon, että juontajat ja vieraat katsovat youtube verson ismo alanko: vittu kun vituttaa kappaleesta lataaja alankovaien , 16.11.2006
Pohtivat kappaleen sanoja ja miettivät kuinka paljon auttaa kun hetken saa rennosti oikein vituttaa .. ja mikä vapauttava vaikutus sillä on? Sen jälkeen voi rentoutua, kun on purkanut tunteet

tiistaina 11.09.2012

Vai niin. Rintamat murtuvat. Jos pikkulapsia huomenna "vituttaa", ei huolta, he ovat vain sattuneet kuuntelemaan uusimman Prisma Studion käsittelemän aihepiirin tarkasti. En ole hihhuli, mutta tätä "vitutusta" on tullut pitkin vuotta joka medialähteestä, otsikoissa ja aiheissa. Sellainen harmittaa, potuttaa, sieppaa, kismittää, raivostuttaa - ja hämmentää.

tiistaina 11.09.2012

Desmond Morris oli kirjassaan Hevosen elämää sitä mieltä, ettei hevonen tiedä voittaneensa ravilähtöä.

sunnuntaina 23.09.2012

Liittyen äsken katsomaani jaksoon musiikin vaikutuksesta:
(Olen suomalaisamerikkalainen koulukapellimestari)
1. Jo 60-luvulla USA:n meijeriosavaltiossa American Breeders Service käytti stereoita navetoissaan.
2. Vuosikymmeniä sitten minulle lähetettiin lehtileikkelettä jonka kuvassa soitettiin saksofonia navetassa, tekstillä "todettiin että lehmät lypsyvät paremmin saksofonille". Äitini reunakomentti oli "siinä tapauksessa sulle aina riittää työtä!"
3. Muutama vuotta sitten hoilasin karjankutsua minnesotalaisille lehmille. Ne lähestyivät vauhdikkaasti kunnes huomasivat etteivät tunteneet minua.
4. Opetin rumpuja odotellessa toista lasta, joka potkikin innokkaasti aina rumpujen soidessa. Vauvana hän oppii varsin nopeasti rytmisiä asioita ja aloitettuaan soitto-opetusta korvakuulolta aina yllätti opettajansa uudella rytmikkäämällä sovituksella edelliskerran läksyistä.

perjantaina 05.10.2012

Hei Marjo
Kiitos postista:) Olen hyvin iloinen ja yllättynyt!
Prisma Studio on raikkas tuulahdus positiivisuudesta,tieteestä ja naiskauneudesta! Kerranki jotain kehittävää ohjelmaa jota ei ole valmiiksi pureksittu katsojille. Hyvä ja täsmällinen taustatyö ja Marjo on kuin mansikka kakun päällä. Parasta viihdettä aikoihin!
Kiitoskoko taustatiimille ja uskomattoman upeista näkökannoista asioihin,aika harva uskaltaa ruveta miettimään julkisesti hevosten vitutuksesta tai lehmien musiikki mausta maidontuotannossa! Te uskallatte ja se tekee teistä ainutkertaisia!!
Lämmintä syksyä ja kirpakoita pakkas aamuja....Juha

sunnuntaina 21.10.2012

Miksi koko ajan valtaosa toimittajien juonnoista yms puhesisällöstä on kyllästetty hissimusiikilla?

keskiviikkona 14.11.2012

Mistä Yle prismalla riittää noita pirtsakoita tyttöjä noin paljon? Onko teille lapsena syötetty jotain erityistä ruokaa vai johtuuko se kosmisesta säteilystä??
Ilo on odottaa aina ohjelmaanne ja monesti tulee katottua vielä arenan puolelta uusintana! Ootte silmän ja sielun piristys .
Onko Marjolla ruskeat silmät???????????????????????????????????????????????????????

keskiviikkona 05.12.2012

Kiva ohjelma, jossa on mukavat toimittajat.

tiistaina 05.02.2013

Hyvä ohjelma; katson aina ja papukaijamerkki teille.
Mutta miksi ihmeessä musiikkia tungetaan joka väliin voimakkaana ja puhutun osuuden päälle?

tiistaina 12.02.2013

Amerikkalaisten "yliopistojen tutkimukset" voisi sivuuttaa ohjelmassa kokonaan. Euroopasta löytyy varmasti parempia kuin nämä karhunpissan makua tutkivat Denzil Dexterit.
Edellisessä ohjelmassa (12.2 2012) rinnastettiin mehiläiset ihmisiin yms.
Myöskään lauseet kuten "jotkut tutkijat uskovat", "jotkut sanovat" ei kuulu Eurooppaan. Eurooppalainen kysyy heti, että kuka tai ketkä. Nämäkin ovat niitä amerikkalaisiin leikkidokumentteihin kuuluvia "some say", "some believe" juttuja, joilla ei tarvitse olla sen kummempia todisteita.

maanantaina 04.03.2013

19.2. prisma-studiossa oli Pirjo Koskisen mielenkiintoinen juttu nettisuremisesta (Anna Haverisen tutkimuksesta). Sen katsottuani heräsi muutama kysymys: mikä nyt onkaan niin paljon muuttunut verrattuna entiseen? Surua on aina työstetty puhuen toisen ihmisen kanssa, etsitty yhteyttä eläviin ja jaettu muistoja vainajasta, oli sitten kulttuuri mikä vain, eikä suomen ev.lut kirkkokaan ole sitä tietääkseni yrittänyt estää, vaan päinvastoin.
En ymmärtänyt, mitä toimittaja tarkoitti lauseilla: "kirkko otti kuoleman valtaansa" ja "netti toi vallan takaisin surijalle"? Mikä tässä on se fakta vai onko kysessä toimittajan oma negaatio kirkkoa kohtaan?

tiistaina 05.03.2013

Hei, ja kiitos kommentistasi!

Yritin tiivistää jutussani ne tulokset, jotka virtuaaliantropologi Anna Haverinen on tutkimuksissaan löytänyt. Osan Anna Haverisen haastatteluvastauksista otin ns. spiikkeihin eli omaan puheeseeni, osan annoin tulla suoraan hänen suustaan. Näin teen aina, jotta asia tulisi tiiviissä, selkeässä ja hyvin rytmitetyssä muodossa.

Aika hyvän kokonaiskäsityksen aiheesta saa tästä artikkelista. http://www.elore.fi/arkisto/1_11/art_haverinen.pdf.
Anna Haverinen: Bittihautakiviä ja pikselimuistomerkkejä – kuolema- ja sururituaalien virtualisaatio internetissä

Poimin tähän muutaman lainauksen kyseisestä artikkelista, joka kertoo analyyttisemmällä kielellä, mistä mm. on kyse:

s.65
"Virtuaaliteknologian hyödyntäminen kuolemanrituaaleissa näyttää kuuluvan neomoderniin aikaan, joka korostaa kuolevan itsemääräämisoikeutta niin kuolemisessa
kuin kuoleman jälkeenkin (Walter 1994, 47–65). Hautajaiset eivät välttämättä ole enää kirkon instituution sanelema rituaali, vaan niillä on haluttu kunnioittaa edesmenneen muistoa sekä identiteettiä sellaisena kuin hän oli, ilman tarvetta noudattaa niin kutsuttua yhteisön pakkoa kristilliseen hautajaiskaavaan. Virtuaalisten identiteettien ympärille muodostuneet muistamis- ja kunnioittamistavat noudattavat tätä samaa ajatusta. Edesmenneen identiteettiä ja yksilöllisyyttä halutaan korostaa virtuaalisella muistomerkillä, joka kertoo enemmän kuin pelkkä hautakivi. Kuvat, tarinat, videot, sukupuut ja anekdootit luovat kuvan persoonallisuudesta, jolloin muistomerkki henkilöityy edesmenneeseen, siitä tulee ikään kuin hänen virtuaalinen jatkeensa."

s. 61
"Virtuaalinen muistaminen tarjoaa visuaalisesti paljon monipuolisemman mahdollisuuden sekä muistaa, tiedottaa että kunnioittaa kuin esimerkiksi perinteinen
hautakivi, jonka ulkonäköä, muotoa ja sijaintia säätelevät monet erilaiset säännöt ja säädökset. Persoonallisempi muistaminen on tällöin mahdollista vain itse hautajaisissa ja muistotilaisuudessa, joka on kuitenkin rajoittunut yhteen aikaan ja paikkaan. Virtuaalisen muistomerkin rakentaminen tuo laajempaa jatkuvuutta itse muistamiseen ja kunnioittamiseen."

Ja tässä lainauksia suoraan käsikirjoituksestani, joissa olen itse muotoillut asiaa sekä haastattelun että em. artikkelin perusteella:
"Anna Haverinen halusi tietää, onko nettisureminen erilaista kuin perinteinen kuoleman käsittely. Selvisi että verkossa sureminen onkin sosiaalisempaa.
Hautajaiset on vain yksi yksittäinen päivä, jonka jälkeen sosiaalisuus usein katoaa. Surressa ihminen kuitenkin etsii toisen ihmisen seuraa, netissä voi aina ajatella että ikävän tunteen jakaa jonkun toisen kanssa. Ja tämä helpottaa."

Jatkoa käsikirjoituksestani:
"Kuoleman kulttuuri on muuttunut hyvin hitaasti 1900-luvulla. Ensin kirkko otti kuoleman valtaansa. Hautajaiset, kukkien lasku haudalle, adressit, ja muut surun ympärille luodut rituaalit loivat normeja, miten ja kuinka kauan saa surra. Myös sodat traumatisoivat. Kuolema oli läsnä kaikkien arjessa, eikä aiheesta enää jaksettu puhua yhteisesti. Kun vielä perinteiset kyläyhteisöt hävisivät kaupungistumisen myötä, kuoleman käsittely muuttui hyvin yksityiseksi. Jokainen suri hiljaa itsekseen. Ja yritti selvitä.

Mutta nyt kuoleman kulttuuri on muuttumassa nopeasti. Ja se johtuu internetistä. Jokainen voi itse päättää, miten, milloin ja missä suree. Tämä on suuri muutos entiseen. Netti toi vallan takaisin surijalle."

Omana kommenttina voisin todeta, että asenteeni muuttui juttua tehdessäni. Ensin pidin netissä suremista vähän kummallisena, mutta aiheeseen perehdyttyäni aloin pitää sitä nettisukupolvelle luonnollisena suremisen muotona ja oivaltamaan, mistä siinä on kyse.

Espoon seurakuntahan on mukana esim. http://www.muistopaikka.fi/ sivustossa, ja pohdin juttua tehdessäni paljonkin sitä, miten kirkon kannattaisi tulla laajemminkin mukaan kehitykseen. Tanskassahan on tosiaan mahdollisuus laittaa hautaan QR-koodi http://www.bbc.co.uk/news/technology-19454768, meillä hautakivet ovat hyvin tarkkaan säänneltyjä, ja hautausmaat hyvin monotonisen näköisiä. Soitinkin Kirkon tiedotuskeskukseen kysyäkseni asiasta, mutta aika monta soittoa olisi lopulta pitänyt tehdä, että olisi saanut kiinni juuri ne henkilöt, joiden alle nämä asiat voi katsoa kuuluvan. Tähän ei aikani kuitenkaan enää tämän jutun puitteissa riittänyt, mutta asiaa kannattaisi kyllä pohtia laajemminkin. Juuri kuoleman ja surun hetkellähän kirkkolla voisi olla eniten annettavaa, mutta kirkko itse määrittelee omat tapansa toimia. Antropologin tehtävä taas on tehdä vallitsevia käytäntöjä -erityisesti rituaaleja- näkyväksi, ja toimittajan raportoida kiinnostavista, yhteiskunnallisesti merkittävistä tutkimustuloksista.

Pirjo Koskinen
toimittaja
Prisma Studio

tiistaina 05.03.2013

Järjetöntä asialliselta ohjelmalta testata suksen pohjaan hunajaa, banaania ja ties mitä. EI kukaan hiihtäjä unissaankaan eikä myöskään tuon ohjelman jälkeen pistä noita suksen pohjiin. Olisitte tehneet oikean testin oikeilla voiteilla, niin siitä olisi ollut jotain hyötyä meille hiihtajille.

keskiviikkona 06.03.2013

Hei, on ollut jo pitkään tiedossa intervalli/tehoharjoittelun hyödyt kun tarkastellaan lyhyen aikavälin tuloksia, mutta teidäänkään jutussa ei huomioida sitä ettei se oli paras pitkällä aikavälillä, kuten jokainen harjoittelufysiologiasta jotain tietävä tietää, sillä tehoharjoittelusta seuraa isompi taantuma ja pahimmillaan ylirasitustila varsinkin ei-huippu-urheilijoille. Eli taas toimittajilta unohtui tieteellinen ajattelu hetken huuman sijaan.

keskiviikkona 13.03.2013

kiinnostaisi tietää miten pakettiautoajelu oli kuvattu, sillä henkilökuljetukset pakettiauton tavaratilassa on laissa kielletty.

lauantaina 06.04.2013

Hei,

26.3. olleessa jaksossa vertailtiin hien koostumusta sen muodostumistavan perusteella. Siinä päästiin sellaiseen lopputulokseen, että saunahiki on laimeampaa kuin fyysisen rasituksen tuloksena tullut hiki. Näin se toki onkin, mutta syy ei ole sen tuottotapa. Laimenemisen aiheuttaa ilmassa olevan kosteuden tiivistyminen ihon pintaan. Esim 80 asteen lämmössä yli 18%:n suhteellisella kosteudella olevan ilman kosteutta alkaa tiivistyä 40 asteisen ihon pinnalle. Tämä tiivistynyt kosteus aiheuttaa hien laimenemisen.

sunnuntaina 15.09.2013

Prisma-studion jakso 20, missä testattiin 10 litran polttoaineella ajoa.
Lopussa juontaja sanoo

"jos sinua kiinnostaa, niin kaikki nämä öö.. suoritusten yksityiskohtaiset tiedot löytyvät prisma-studion feispuuk-sivuilta"

No, jo vain kiinnostaa, mutta missään tapauksessa en vakoilukirjan sivuille / alustalle mene mitään tekemään.
Mikäli tässä vaiheessa tulee ihmetys, että miksi et, niin ota ihmeessä selvää että mitä kaikkea kieroutta tuokin firma harrastaa ja kuinka valtavasti dataa kerää ympäri verkkoa - ellei käyttäjä itse osaa sitä estää.

Kysymys siten on: MIKSI tämä TIETO EI OLE täällä teidän OMILLA SIVUILLA?

Aivan ehdottomasti pitäisi olla avoimessa ja vapaassa internetissä, eikä yhden raadollisen firman porttien takana! (Korostan, että ns. "avoin" sivu vakoilukirjassa, joka näkyy ilman kirjautumista, ei oikeasti sitä ole, syyt em. - ja lisäksi heillä on tapana laittaa tavarat pakkokirjautumisen taakse kun tietty aika, esim. kk julkaisusta on kulunut.)

tiistaina 17.09.2013

Vasurijakso oli todella oikeakätinen ohjelma, sanoisin jopa rasistinen... Mukaan oli sentään mahdutettu vasenkätisen kommentti, mutta oikeastihan vasurin elämässä on hieman isompiakin ongelmia kuin leivoshaarukat.

No, hienoa sinänsä että asiasta puhutaan:).

tiistaina 15.10.2013

Hei,

Miksi ohjelmanne on muuttunut naistenlehtiin sopivaksi pikkukivaksi? Aiheet ovat lähinnä yksilökeskeistä psykologiahömppää, ja tieteen todelliset saavutukset sivuutetaan täysin. Äkkiä joku kuiva keski-ikäinen mies sinne käsikirjoittajaksi, jotta ohjelmaanne ilkeäisi/kehtaisi taas seurata. Pientä pikkukivaa tulee muilta kanavilta ihan tarpeeksi.

keskiviikkona 30.10.2013

Kiinnostava "puolitieteellinen" ohjelma huumorilla höystettynä, jota meillä katsotaan ahkerasti. Nyt en kuitenkaan ymmärrä testiä Väsynyt, pirteä, energinen, down -miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Miten tulos voi olla validi, tai sinne päinkään, jos ei mitään muuttujia oteta huomioon? Esim. itse vastasin juuri kyselyyn, olevani normaalia selvästi enemmän vähä-energismpi ja down, mutta tämä johtuu siitä, että olen sairaana, jolloin tämä on täysin luonnollista ja johtuu sairaudesta eikä suinkaan mielialasta. Tekstikenttä, johon saisi kommentoida lyhyesti fiiliksen taustaa antaisi lisäinfoa (selittävät tekijät esim. sairaana, voitin juuri lotossa, siskolle syntyi vauva, sain kokeesta nelosen tms).

sunnuntaina 17.11.2013

Hei, kiitos kysymyksestä ja osallistumisesta. Testissä on toki muuttujia, mutta valitettavasti ne eivät voi vielä olla näkyvissä tai sitten koko idea menee pieleen... Joten toivomme kärsivällisyyttä ja kokeilevaa mieltä :-)

lauantaina 14.12.2013

Ihan hyvin näitä Prisma-studioita olet toimitussihteerinä toimiitellut ainakin katsojan näkökulmasta.
On kuitenkin yksi asia, joka näin vanhempana naiskatsojana on alkanut harmittaa - se on näkynyt
silmään pahasti pistävänä ainakin nyt syksyn verran: käyttämäsi epäterveellisen korkeakorkoiset
kengät. Eli tämmöinen seikka häiritsee pahasti tiedeohjelman sisällön seuraamista. Miksikö?
Siksi, että nuo korkeat korot ovat todella paha esimerkki, sikäli kun ohjelmaa seuraavat nuoret
vielä pukeutumisensa järkevyyttä ajattelemattomat naiset.

Pitkään mietin, kirjoitanko tällaisesta Sinulle (ja vielä on ainakin yksi Ajankohtaisen 2- ohjelman
naistoimittaja , jolle pitäisi sanoa sama), koska tämähän ei mitenkään liity Prisman ohjelmien
sisältöihin. Kannustan siis lämpimästi jatkossakin Sinua toimimaan kuten tähän asti MUTTA
yrittämään ymmärtää, millaisen esimerkin annat oman sukupuolemme älyllisyydestä käyttä-
essäsi epäterveellisen korkeita korkoja. Toivon siis, että ainakin kuvaruudussa (mieluiten tietysti
muuallakin) siirtyisit huomattavasti matalampiin korkoihin - suoraan sanoen noin puolet pois! -
jotta Sinua voisi katsella ajattelematta niitä kärsimyksiä, joita myähemin kohtaavat ne nuoret.
jotka korkeiden korkojesi esimerkkiä ymmärtämättömyydessään noudattavat.

tiistaina 17.12.2013

Katsoin 17.12 esitetyn "lotto jakson" ja meleeni tuli ajatus loton todennäköisyydestä. Ohjelmassa sanottiin, että täysosuman osuminen kohdalle on 1:15,4 milj. Varmaan laskennallisesti näin onkin, mutta entä jos ajattelee asiaa näin...
Keskimäärin joka arvonnassa joku pelaajista voittaa yksin koko potin - siis keskimäärin. Jos loton pelaajia on viikottain noin 2-3 miljoonaa, niin eikö näin laskien mahdollisuus, että täyspotti osuu omalle kohdalle ole silloin tuo 1:2-3 milj.? Onhan se jo paljon lohdullisempaa kuin tuo viittätoistamiljoonaa vasten pelaaminen.
Vai mitä sanoo Prisma studion asiantuntiat?

tiistaina 04.02.2014

Mikä biisi soi 4.2.2014 "tuoliton tammikuu" jutun aikana? Kuulosti ihan James Reippaalta..

maanantaina 10.02.2014

Hei, tuossa jaksossa käytetty musiikki oli Anders Ekengrenin kappale
"Bloopers, Marching". Mutta pitääpä ihmeessä tutustua James Reippaan tuotantoon, jos sieltä löytyisi kivaa musiikkia juttujen taustalle.:-)

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä