yle.fi

Osa 1. Hovimäen perillinen - helmikuusta maaliskuuhun 1799

Hovimäen vanha majuri kuolee kesällä 1798. Pastori Wegelius joutuu etsimään pitäjän suurimman kartanon perijää, majurin veljenpoika luutnantti Magnus Lindhofia. Lopulta Wegelius löytää Magnuksen Viaporista, jossa tämä asuu vaimonsa Johannan kanssa ahdingossa, vähissä varoissa ja tylyjen sukulaisten armoilla. Johanna odottaa viimeisillään lasta, perheen esikoista. Perintö mullistaa nuorenparin elämän. Selviteltyään asiansa Viaporissa he kiiruhtavat matkaan, uuteen kotiin. Rakas piika Stina jää itkemään. Matka taittuu reellä kestikievareiden kautta. Hirvikosken kievarista lähdetään yön selkään kohti kartanoa, mutta jään yli oikaisu katkeaa yllättäen.
> Lue lisää

Osa 2. Saunassa syntynyt maaliskuussa 1799

Kartano on suuri, kaunis ja komea, mutta huonokuntoisempi kuin nuoripari oli aavistanutkaan. Silti salien ja huoneiden ihanuus lumoaa Johannan. Uudeksi isännäksi asettuminen on vaikeaa. Kartanossa valtaa pitänyt mamselli Frieda ei tahdo päästää uusia isäntiä edes sisälle ja kamaripalvelija Jonas kohottaa muskettinsa Magnusta vastaan. Pastori Wegelius rientää hätiin. Tilanne ei asetu, ennen kuin raivostunut Magnus tekee mamsellille selväksi, kuka taloa emännöi. Mamselli nakkaa emännänavaimet ja vannoo lähtevänsä jäiden lähdön myötä. Pieni tyttö Ulrika Eleonoora syntyy kartanon väkivahvan ja taitavan sepän ja hänen viisaan vaimonsa Marian saunassa.
> Lue lisää

Osa 3. Ja joutui armas aika toukokuusta kesäkuuhun 1799

Toukotyöt ovat aluillaan. Nuorenparin elämää painavat monet huolet. Ja pahempaa on tulossa: kun torpparit odottavat pihalla tyhjien vakkojen kanssa, huomataan, että viljalaarit ovat tyhjät. Varas on vienyt siemenviljan. Vasta kun mamselli ilmaantuu yönpimeästä verissä päin, alkaa selvitä, miten kartanoa on taloudellisesti hoidettu. Petollisuus paljastuu. Lopulta Magnus pääsee heittämään isäntänä ensimmäisen vakallisen siementä peltoon. Mieluisa kummisetä eversti Boije, joka on Magnukselle kuin isä, saapuu vieraisille, eikä lainkaan tyhjin käsin. Tulevaa hahmotellaan niin valtiollisella tasolla - onhan Napoleon Bonaparte mullistamassa Eurooppaa- kuin kartanon omien näkymien suhteen. Seurapiirielämä avautuu nuorille säätyläisille.
> Lue lisää

Osa 4. Kohti uutta vuosisataa heinäkuusta joulukuuhun 1799

Luonto osoittaa voimansa keskellä suloista suvea kesällä 1799. Kaikkien leipä riippuu sadosta ja niin koko kartanoyhteisö joutuu taistelemaan viljasadon pelastamiseksi. Hovimäen kartanon väki viettää Johannan nimipäiväjuhlat kaikkensa antaneina. kun Magnus on jo lähtenyt elokuussa tarkastamaan ruotujoukkojaan, isorokko iskee pikku Ullaan ja sepän Annaan. Tauti on tullut Turusta kirjeen mukana. - Vuosisata vaihtuu vääjäämättä. Kutsuilla musisoidaan ja seurustellaan. Kartanonväen vieraaksi ovat saapuneet myös koppavat sukulaiset, Sundeliukset, eivätkä suinkaan pyyteettä. Nuorten säätyläisten ei tarvitse hävetä juhlan antimia, sillä mamselli Frieda yllättää.
> Lue lisää

Osa 5. Maailman turuilta elokuusta syyskuuhun 1807

Aika vierii... seitsemän vuotta on kulunut, Magnuksella ja eversti Boijella on Tukholmaan lähtö edessä. Eversti Boije tahtoo itsensä kuningas Gustaf IV Adolfin puheille Suomen tilannetta selvittämään ja pyytää Magnuksen adjutantikseen. Johanna lähtee samalla Turkuun Sundeliuksille sukuloimaan. Paljon politikoidaan, mutta Tukholmassa ei kukaan tunnu olevan kiinnostunut pienen Suomen asioista, eikä turussa sen paremmin suju. Johanna palaa kotiin takaisin, mukanaan sukulaisten tylyltä kohtelulta pelastamansa Stina-piika. Ulla-tyttönen ottaa äidin riemulla vastaan. Sepän poika Aaron taitaa olla Stinaan ihastuksissa; sitä ei Hovimäen Sanna-piika hyvällä katso. Papinvaalit lähestyvät. Magnus antaisi äänensä ilman muuta pastori Wegeliukselle, mutta Turun tuomiokapitulissa työskentelevä Sundelius painostaa häntä ankarasti oman ehdokkaansa puolesta.
> Lue lisää

Osa 6. Kuninkaan miehet syyskuusta lokakuuhun 1807

Tukholmassa Magnus etsii mamselli Friedan kuolleeksi väitettyä poikaa. Kuningas on sekava ja ailahtelevainen, Boije odottaa yhä puheille pääsyä. Lähestyvät papinvaalit saavat ihmiset juonittelemaan kaksin verroin. Sundeliuksella on valttikortti - suhteita kuninkaan suuntaan - ja hän painostaa Magnusta samoin kuin kihlakunnantuomari Johannaa kotona Hovimäessä. Magnus taipuu. onneksi Johanna on nokkela ja keksii ratkaisun vaikeaan pulmaan. Papinvaalien äänestys on silti tiukka. Tukholman tuliaisina tiedetään nyt, että suomen on pärjättävä itse omillaan. Magnus ryhtyy kouluttamaan ruotusotamiehistään kelpo sotilaita. Hän tahtoo joukkoihinsa sepän Aaron-pojan, vastoin Magnusta tukeneen sepän tahtoa.
> Lue lisää

Osa 7. Venäläiset tulevat marraskuusta huhtikuuhun 1808

Venäjä uhkaa kasvaa. Magnus kouluttaa vararuotusotilaita omalla kustannuksellaan ja joulukuussa 1807 hänen onkin marssitettava miehensä Viaporiin. Kirkossa luetaan kuninkaan julistus uhkaavasta Venäjän sodasta. Venäjä saapuu hurjina kasakkoina Hovimäkeen, mutta viisaat naiset saavat heidät jättämään kartanon rauhaan. Vaaraa pidetään loitolla raskaalla raadannalla, ruton, viinan ja leivän avulla. Johannalla on oma suuri surunsa samaan aikaan. - Kun venäläiset lähtevät, koko tienoo alkaa pailla normaaliin elämään. Venäläinen upseeri Ignatiew jää kuitenkin suojelemaan kartanoa, ja juuri hän aiheuttaa sepän perheelle sen pahimman muheen.
> Lue lisää

Osa 8. Sodan runtelemat maaliskuusta huhtikuuhun 1808

Sepän kiivasluontoinen poika Iisakki kostaa venäläiselle upseerille perheensä kärsimyksen, muttei selviä siitä itse seurauksitta. Magnuksen ja hänen joukkojensa elämä on odottamista piiritetyssä, huhujen riepomassa Vaiporissa. Eversti Boije antaa Magnukselle salaisen tehtävän Tukholmassa. Sinne matkatessaan hän poikkeaa Hovimäellä salaa yhtenä yönä. Jälleennäkeminen on rakas. Hovimäessä on uusi asukas. Sepän hevosen selässä Magnuksen matka taittuu nopeasti Ahvenanmerelle asti, mutta sitten kohtalo puuttuu peliin.
> Lue lisää

Osa 9. Tuntemattomat ruotusotilaat huhtikuusta joulukuuhun 1808

Viapori on antautunut venäläisille, mutta kaikki eivät ole vielä luopuneet taistelusta Suomen puolesta. Johanna pyytää Aaronia hoitamaan kylvötyöt, kun Magnus on poissa, kadoksissa maailmalta. Magnus pääsee lopulta Tukholmaan. Sillä välin kotona Hovimessä eletään tukalia aikoja. Johannan venäläismielinen veli Gustaf Sundelius venäläinen kapteeni seurassaan painostaa Johannaa kirjoittamaan uskollisuudenvalan keisarille ja uhkailee kartanon uutta asukkia. Johannalla on omiakin Sundeliukselta ehdottomasti salattavia asioita piiloteltavanaan. Hovimäen sepän perheessä tuska yltyy. Sepän saunalla on taas käyttöä.
> Lue lisää

Osa 10. Paluu rauhan töihin tammikuusta toukokuuhun 1809

Uumajassa koetaan venäläisten hyökkäys maaliskuussa. Sekasorron selvittyä löytyy kirkkoaitasta kuolevien joukosta kauan kaivattu ihminen. Haavoittuneilla alkaa pitkä matka pois taistelutantereilta.- Pastori Wegeliuksella on kirkollista asiaa yhä isännättömään Hovimäkeen, jonne Sundelius järjestää peräti keisarin vierailua. Sundelius saa kuulla odottamattomia uutisia Hovimäestä ja ryhtyy järjestelemään Johannan asioita mieluisikseen - mutta sitä ei Johanna siedä. Hovimäessä koittavat toukotyöt, mutta tekijöistä on puute, sillä sota on niellyt miehiä ja väkivahvan sepänkin voimat ovat ehtyneet. Mutta - Hovimäkeen saapuu miehiä, joita ei osattu odottaa.
> Lue lisää

Osa 11. Keisarin uudet alamaiset kesäkuusta syyskuuhun 1809

On helluntai 1809. Sepän torpan pihalla tanssitaan häitä. Nuoripari saa hyvän häälahjan. Sepän pojan Iisakin puolesta kamppailevat niin Magnus kuin Maria -äiti ja eversti Boije. Valtiollinen tilanne on uusi - Suomi osa Venäjää - ja sen mukaisesti Magnusta painostetaan vannomaan uskollisuudenvala keisarille. Venäjän vaikutus koskettaa vielä kerran Hovimäen kartanon elämää läheisesti: sepän perheeseen surua tuottanut upseeri Ignatiew karauttaa kartanon maille, mutta tällä kertaa hänellä on hyvä mielessään. Elämä näyttää lopuksi Hovimeän kauniin huvimajan katveessa jälleen uudet, tyystin toiset kasvonsa Magnus ja Johanna Lindhofin perheelle.
> Lue lisää

Lähetä linkki