Kesällä 1798 Hovimäen kartanon herra, majuri Fredrik Lindhof tuntee kuolemansa lähestyvän. Hän antaa pitäjän kappalaiselle Henrik Wegeliukselle tehtävän etsiä kartanon, joka on sääntöperintötila, laillinen perijä. Majuri kuolee ja pastori aloittaa etsinnän. 

Helmikuussa 1799 Wegelius saapuu Viaporiin ja kyselee Magnus Lindhofia.
Löytyy asunto, missä raskaana oleva nuori rouva Johanna Lindhof soittaa klavikordia. Pastori jää odottamaan luutnanttia, joka on työssään linnoitusten kasemateilla. Pastorille ei ole mitään tarjota, eikä kauppiaskaan anna enää Lindhofin piika Stinalle velaksi. Johannan täytyy lähteä veljensä rykmentinsaarnaaja Gustaf Sundeliuksen kotiin pyytämään ruokaa. Pöyhkeä käly Helena Sundelius nöyryyttää köyhää sukulaista, mutta antaa tälle nuhteitten kera armopaloja.

Magnus saapuu kotiin ja pastori Wegelius kertoo perinnöstä. Alkuhämmennyksen jälkeen nuoripari puhuu kiihkeästi lähdöstä. Varsinkin Johanna haluaa pois Viaporista ennen lapsen syntymää ja on jopa valmis myymään rakkaan klavikordinsa saadakseen matkarahat. Magnuksen on selvitettävä tilanteensa Viaporin komendantille ja maksettava velkansa velkojille. 

Maaliskuisena aamuna Magnus ja Johanna lähtevät matkaan Sundeliusten ja Magnuksen kummisedän eversti Boijen saattelemana. Rakas Stina-piika jää itkemään perään, koska tietää joutuvansa Sundeliusten ankaraan kotiin.

Lopultakin nuoripari pääsee irti määräilevistä sukulaisista. Reki matkaa matka-arkkuineen kohti Hirvikosken pitäjää ja sen suurinta kartanoa Hovimäkeä. Muutama päivä kärsitään hollikyytien surkeutta, ja sitten saavutaan Hirvikosken kievariin, jonka tallista löytyy kartanon sepän poika Iisakki. 

Hevonen valjastetaan ja matkaan lähdetään yötä myöten, koska Magnus haluaa saada vaimonsa kartanoon, kotiin. Yö on kylmä ja matkaajat päättävät oikaista jään yli. Sudet vaanivat rannalla. Alkaa hurja takaa-ajo. Sudet saadaan peloteltua soihduilla, ja kaikki tuntuu kääntyvän hyväksi, kunnes reki karahtaa kiveen ja kaatuu.