Pesiikö netissä uusi poliittinen kulttuuri

Viikonlopun Iltalehti oli analysoinut poliittista ilmapiiriä Suomessa. Jos eduskuntavaalit toimeenpantaisiin nyt nousisi voittajaksi lehden mukaan Perussuomalaiset, äänestyskäyttäytymisen kokonaiskuvan kuitenkin säilyessä luonteeltaan muuttumattomana. Äänestäjät ovat edelleen antamassa äänensä vakiintuneille, aiemmin tukemilleen puolueille. Yhteiskuntarauhan kannalta ehkä hyvä niin.

Mutta kauanko poliittisen kulttuurin pysähtyneisyys voi olla itseisarvo Suomessa? Kauanko kaunaisille duunareille, riistäville omistajille, kootuille kylähulluille, yhdelle kielivähemmistölle ja itsekritiikittömille maajusseille räätälöidyt puolueet voivat säilyä vallankahvassa? Vastaavatko nämä ryhmät mitenkään 2010-luvun yhteiskunnallista tilannetta maassamme? Eivätkö nämä määreet ole jotain, joka kuuluu kaukaiselle 1900-luvulle enemmän kuin nykyaikaan?

Entä miten suhtautua pysähtyneisyydestä syntyneen poliittisen eliitin (ns. poliittiset broilerit) tilanteeseen - ei päivääkään palkkatöitä ja silti vankasti kansan asialla, arjessa mukana eläen? Yhtälössä jokin mättää ja isosti. Vai mättääkö?

Ehkä muutos on jo alkanut internetissä. Nopealla surffaamisella ainakin yksi elintilaa hakevista uusista poliittisista toimijoista, Muutos 2011, näyttäisi reagoineen ajan haasteisiin mielenkiintoisesti.

Aivan kaikkia Muutos 2011:n ideaaleja ei tarvitse ostaa eikä tämä blogi niitä kenellekään tyrkytä mutta huomattavaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä on, että esimerkiksi maahanmuuttokriitiikissään se näyttäisi edustavan varovaista loikkaa eteenpäin politiikan ala- ja vastakulttuureissa Suomessa.

Ehdotettavat toimenpiteet ovat hillitysti ilmaisuja ja pääosin johdonmukaisesti perusteltuja (piti niistä sitten tai ei). Toiminta ei myöskään muistuta kadonnutta Kummeli-jaksoa, eikä liikkeen kantava voima näyttäisi olevan erikoinen vihalla rakastava populismi kuten kenties jossain muualla. Avoimen väkivaltaisesta käyttäytymisestä puhumattakaan.

Muutos 2011 ei välttämättä ole vaalivoittaja vuoden kuluttua eikä se välttämättä jätä suurta jälkeä suomalaiseen poliittiseen historiaan mutta toimintamalleiltaan se avaa tietä uudelle ajanjaksolle suomalaisessa politiikassa. Ainakin teoriassa.

Suoran demokratian varaan voi suht perustellusti laskea nyt kun laajakaistat ovat lähes kaikissa kodeissa. Ehkä crowdsourcing tekee tuloaan edustukselliseen demokratiaankin, mahdollinen luottamusvaje eliitin ja massan välillä ainakin on julkituotu. Seuraamme kehityskulkua suurella mielenkiinnolla.

Aktivointitehtävä: Ns. humanitaarinen maahanmuutto on Muutos 2011:n mukaan "suomalaisten viranomaisten keksintö. Mitään velvoitteita Suomella ei siihen ole" Oletko samaa vai eri mieltä? Mitkä ovat perustelusi?