Rakkaalla sukupolvella on monta nimeä. On pullamössösukupolvea, on puudelisukupolvea, on x-sukupolvea ja nykyään jopa perunalastusukupolvea. Nämä sukupolville on yhteistä se, että nimitykset kohdistuvat aina nimittelijää nuorempiin ikäluokkiin.

Nyt myös vähän vanhempien sukupolvien edustajat ovat saaneet oman nimityksensä. Perusinsinööri Veijo Miettinen määrittelee Harley-Parkinson –sukupolven edustajat Tekniikka ja Talous –lehdessä seuraavalla tavalla:

Vastus on mainio ja monikäyttöinen sana. Alunperin Laurentius Tammelin käytti sanaa vuoden 1705 almanakassa suomennokseksi astrologiselle termille oppositiolle. Nykyään vastus voi olla liikettä vastustava voima, arkinen vastoinkäyminen tai vaikkapa urheiluseura Veitsiluodon Vastuksen loppuosa. Vastus on tietenkin fysiikan suure, jota mitataan ohmeissa ja elektroniikan komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua. Usein näitä sähkövastuksia käytetään tuottamaan lämpöä, niin kuin nyt vaikkapa sähkökiukaissa.

On hienoa, kun tieteelliseen tutkimukseen annetaan varoja, ja rahoilla
saadaan meitä kaikkia hyödyntäviä tutkimustuloksia. Tosin monille meistä
tieteen saavutuksista nauttivalle monet tieteen tutkimuskohteet ja –aiheet
jäävät usein hämärän peittoon. Näin taisi päästä jälleen käymään, kun
Luonnonvarain tutkimussäätiö myönsi Oulun yliopiston tutkimusryhmälle
apurahan projektiin, jonka aiheena on

"Suomen mafisten-ultramafisten intruusioiden kontakti-tyyppisten
PGE-esiintymien etsintästrategioiden kehittäminen".

Aristoteleen kantapää kiittää tämän Viikon sitaatin lähettänyttä Jynkkaa ja on

Aristoteleen kantapään viikon sitaatti löytyy tällä kertaa Uusimaa-lehdestä, jossa kerrotaan näin:

Kilpisjärvellä lähes joka ilta hiukkasen paremmat tanssit

Tarkempi perehtyminen jutun sisältöön selvittää, että nyt emme puhu hotelli Kilpiksen hurjista monotansseista. Juttu kertoo kirjaimellisesti hiukkasten tansseista, nimittäin revontulista. Mika Remeksen kirjoittamassa jutussa nimittäin kerrotaan, että Kilpisjärven korkeudella auringon sinkoamien hiukkasten törmäilyä ilmakehän happi- ja typpimolekyyleihin voi seurata kolmena yönä neljästä, kun taas poloiset helsinkiläiset saavat katsella tulirevon hännän kipunointia tilastollisesti vain kerran kuussa, jos sää on selkeä.

Ylämäet ja alamäet kuuluvat urheilijan elämään niin kuin mäkisuksi hyppyrin
nokalle. Niinpä Urheiluruudun haastattelema Norjassa työskentelevä mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski muistutti hyppääjä Anders Jacobsenin nousevaa uraa luodatessaan, että:

"historia on osoittanut, että tulee myös alamäkiä."

Voiko mäkihypyn faktoja analyyttisemmin kartoittaa! Aristoteleen kantapää toivookin Jacobsenille ja muille norjalaisille mäkihyppääjille paljon alamäkiä, jotta heidän ponnistuksillaan olisi pohjaa ja uran nousukiito olisi pitkä!

Viikon sitaatti on mojova ja kaikin puolin ansiokas kielenkäytön uroteko viikon varrelta. Tätä hokee mielellään kavereilleenkin!

Anna meille vihje Viikon sitaatiksi täällä!

Missä ovat vielä vanhemmat vihjeet? Vielä aikaisemmin annetut vihjeet löytyvät täältä!

Lasinpuhaltaminen on arvostettua työtä. Taitavan lasinpuhalluksen
äärellä Aristoteleen kantapääkin henkäisee ihastuksesta ja sanoo vautsi vau.
Ihastuksesta henkäisi myös lasialaa opiskeleva Sini, joka lähetti
Aristoteleen kantapäälle otteen Talo & Koti-lehdestä. Siinä kerrotaan Eva Solon lasinen lintujenruokintapallosta seuraavasti:

”se on valmistettu käsin puhalletusta lasista.”

Aristoteleen kantapää ilahtuu ihmisen kekseliäisyyden etenemisestä. Foinikialaisethan keksivät suun ja putken avulla tapahtuvan lasinpuhaltamisen 2100 vuotta sitten ja viimein tänä vuonna Suomessa siis on keksitty lasin puhaltaminen käsin! Toivomme yhdessä sitaatin lähettäneen Sinin kanssa, että käsillä puhaltaminen helpottaa perinteistä vaativaa ja raskasta lasinpuhallusta.

Joulun aika on laulun ja musiikin juhlaa. Joululaulut raikuvat marketeissa
niin, että kulkuset kilisevät. Joululaulujen lisäksi marketeissa soi kaikki muukin! Siellä soi myös hintahaitari! Ylen radiouutisissa nimittäin kerrottiin äskettäin kirjojen hinnoista näin:

”markettien kirjahyllyjen hintahaitari soi nyt joulun alla 20:stä 30:n euroon.”

Hintahaitarin ohella vanhaan tuttuun tapaan joulun alla laulavat myös
kassakoneet. Tällä kertaa meitä laulavista kassakoneista muistutti juontaja
Janne Porkka. Lapin Kansa -lehden mukaan hän kertoi Rovaniemen joulun

Kyllä puolueilla oli enne vanhaan helppoa. Piti vain saada äänestäjät puolelleen vaaleissa niin vaalivoitto oli siinä. Mutta sitten homma monimutkaistui, tuli yleinen mielipide, johon piti vaikuttaa äänestäjien lisäksi. Ja Iltalehden äskeisen pääkirjoituksen mukaan yhä vaikeammaksi menee. Äänestäjien ja yleisen mielipiteen lisäksi pitää ottaa huomioon aatteellinen säätila:

”Sauli Niinistö vetäisi puolueelleen lisää ääniä, mutta aatteellinen sää ei
kastele ruiskukkaa.”

Aristoteleen kantapää jää eteiseen pohtimaan aatteellinen sateenvarjo kourassaan, että jos aatteellinen sää on niin kehno Kokoomuksen ruiskukalle, niin miten käy ruusun ja apilan, leppäkertusta puhumattakaan.

Maamme itsenäisyys on hieno asia. Liian usein unohdamme, miten hienoa on asua maassa, jossa on sananvapaus. Sananvapaus tarkoittaa sitä, että niin professorilla kuin juorutoimittajalla on yhtäläinen oikeus julistaa sanomaansa. Sekä taitava sanavirtuoosi ja että hieman harjaantumaton verbaalinikkari ovat sananvapauden suhteen tasa-arvoisia.

Tästä erinomaisena esimerkkinä Viikon sitaatti, joka löytyy imatralaisesta UutisVuoksi –lehdestä. Lehti kunnioitti itsenäisyyspäivää Marja-Liisa Kirvesniemen haastattelulla, jonka otsikko julisti suorasukaisesti:

Marja-Liisa Kirvesniemen sielussa sykkiin sinivalkoinen sydän.