Kirjoittanut: Liisa Vihmanen

Satoi kaatamalla. Jonotin muiden turistien kanssa vasta-avattuun museoon Pariisissa, Eiffel-tornin juurella. Jono kiemurteli edessäni kulkevassa nauhakarsinassa ja takanani supistiin jotakin puolentoistatunnin odotuksesta. Puolen tunnin kuluttua kohdalleni pysähtyi mies nimilappu rinnassa ja kysyi, olivatko seuralaiseni alle 18-vuotiaita. Vastasin myöntävästi ja meidät ohjattiin jonon ohitse suoraan sisälle.

Museé quai Branly kokoaa yhteen rakennukseen aiemmin eri puolilla Pariisia sijainneet kansatieteelliset kokoelmat. Erityisen suuri on Oseaniaa esittelevä osuus, mutta maantieteellisesti museossa liikutaan Australiasta Amerikkaan.

Ei Aristoteleen kantapäätä ilman vinkkaamisen arvoista siteerausta ja siteeraamisen arvoista vinkkiä! Tänään katsomme koulumaailmaan ja sen tulevaisuuteen. Kyllä, opettelemme käyttämään termiä eheytetty koulupäivä!

Aivan, olemme tottuneet jo eheyttämään tietokoneidemme kovalevyjä, joille bitit ovat tallentuneet hajanaisesti. Olemme tottuneet myös siihen, että puolueita tai muita hajanaisia ryhmiä eheytetään yhtenäiseksi nyrkiksi. Ja muistamme, miten pimeällä keskiajalla ihmisiä kidutettiin seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen vuoksi ja tätä operaatiota kutsuttiin eheyttämiseksi.

Tänään Aristoteleen kantapään kielellinen haukankatse kohdistuu yhteen lähihistoriamme lahjakkaaseen kirjoittajaan ja kielenkäyttäjään, jonka syntymästä tulee näinä päivinä täyteen tasan 106 vuotta. Kyllä, tänään puhumme kirjailijasta, toimittajasta, aforistikosta, pakinoijasta ja julkisten puheiden mestarista Urho Kekkosesta.

Sanankäyttäjä Urho Kekkonen sekoitetaan usein samannimiseen tasavallan presidenttiin, joka istui maamme johdossa vuosina 1956—1981. Tai samannimiseen pääministeriin, joka johti hallituksia 1950-luvun alkuvuosina noin 5 vuoden ajan. Ja usein lahjakas kirjoittajamme sekoitetaan menestykselliseen korkeushyppääjä Urho Kekkoseen, jonka omin laji oli vauhditon korkeushyppy.

Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin joutuu surullisena seuraamaan mitä ankeimpia tapauksia. Useimmiten raakoihin fraasirikoksiin syyllistyvät pinnalta aivan tavalliset ihmiset. Useimmista tekijöistä ei päälle päin voisi millään arvata, millaisiin fraasijulmuuksiin he kykenevät; jonain päivänä jokin vain naksahtaa heidän päässään ja pahimmillaan tuhannet ihmiset joutuvat kärsimään heidän fraasirikoksistaan ihmiskuntaa vastaan.

Niin kuin nyt taannoisesta Etelä-Saimaa –lehden otsikosta:

Lappeenranta haluaa pistää kaupungintalon takapihan lihoiksi

Suomessa koulutuksen aloitti Margit Grönroos vuonna 1933 perustamalla Helsinkiin maan ensimmäisen kosmetologikoulun.

1920-luvulla ihovoiteisiin kehitettiin embryouutteet, 30-luvulla A- ja D-vitamiinit, kalaöljyt sekä hormoonit. Helsingissä sai jo 1928 vartalon kiinteyttämiseen tähtäävää parafiinihoitoa. Viikon kysymykseen voi vastata perjantaina klo 10 jälkeen puolen tunnin ajan numeroon 09- 144 800 ja oikea vastaus kuullaan tuttuun tapaan puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen.

Syyskuun alusta alkaen ilmestyy joka päivä yksi uusi Minuutti. Joka päivä eri Minuutti, mutta sama Minuutti monta kertaa päivässä. Kuukaudessa on noin 30 Minuuttia!

Nimi on aina Minuutti, samoin kesto. Minuutti tulee joka päivä kuunneltavaksi näille sivuille (sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunaan). Voit tilata Minuutin myös podcast-vastaanottimeesi!

Minuutti lähetetään päivittäin YLE Radio 1:ssä klo 9.00 ja klo 15.58 ja muutaman kerran muinakin aikoina.

Luvassa myös Minuutin kysymys. Joka päivä.

Kuuntele Minuutti!

Joka päivä yksi Minuutti! Tilaa Minuutti podcast-vastaanottimeesi.

Kopioi linkki podcasting-vastaanottimeesi:
http://www.yle.fi/radiosoitin/podcast.php?channel=35&program=388
Minuutin tilausosoite podcast-vastaanottimille (XML) löytyy myös tästä.

Mitä podcasting on? Ohjeita.
YLE Radio 1:n muuta podcast-tarjontaa

Aristoteleen kantapään pelätty Fraasirikostuomioistuimen kesä on kulunut kiireisissä merkeissä. Maatamme kohdannut valtaisa helleaalto kuumensi monen kielenkäyttäjän aivoista kallisarvoisen tolkkukeskusken, ja tämä näkyi surullisena fraasirikosten lisääntymisenä koko Suomessa.

Heinäkuun viimeinen päivä oli Savonlinnassa musta. Paikallinen Itä-Savo –lehti julkaisi kyseisenä päivänä seuraavanlaisen kuvatekstin:

”Pien-Toijolan museossa Ristiinassa sukelletaan menneeseen aikaan, vaikka kettu-Mikon kenkien siivillä.”

Menneeseen aikaan sukeltaminen kenkien siivillä ei mene edes savolaisen vääräleukaisuuden piikkiin. Kengillä on viimeksi ollut siivet muinaisessa Kreikassa, jossa varkaiden ja kauppiaiden jumala Hermes kuljetti viestejä jumalilta toisille jaloissaan kultaiset siivekkäät sandaalit. Näin kauas menneisyyteen ei pien-Toijolan museossa kai sentään sukelleta.

Perinteikkään yleisurheilun Suomi-Ruotsi –maaottelun kunniaksi Sitaattivinkkitoimitus nappaa valtaisasta postipinosta tamperelaisen Juhani Laaksosen analyysin nykyajan urheilukielestä:

”Minua on aina ihmetyttänyt urheilijoiden haastatteluissa koitoksien alla, että kisoihin mennään nöyränä mutta nälkäisenä. Näistä adjektiiveista tulee lähinnä mieleen huutolaispoika, joka lähtee mierontielle haarapussi olalla onneansa koettamahan jo valmiiksi alistuneena ja tietenkin nälkäisenä, kun pussissa on särpimeksi vain härski silakka. Kyllä kisoihin on mentävä uhmakkaasti hyvin agressiivisella asenteella kuvia kumartamatta, muuten ei tule mitään.”