Vuonna 1750 maassamme oli 116 kahvia käyttävää taloutta, kaikki Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Kahvia juotiin rannikon kaupungeissa, sisämaassa ihmejuomaa ei juuri tuolloin tunnettu. 1880-1890-luvuilla kahvi alkoi vaikuttaa ateriajärjestykseen maaseudullakin. Pula-aika 1930-luvulla typisti kahvin juontia, mutta sodan jalkeen suoranainen kahvihysteria valtasi Suomen. Maailman kärkipäähän kahvin juonnisssa edelleen sijoittuva maa on varmasti täynnä kahvimuistoja, jotka vapautetaan tämän perjantain Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä.

Kirjoittanut: Tuomas Karemo

He tekivät sen taas. Tänäkin kesänä uutistoimittajat ovat onnistuneet virittämään svengaavan jännitysnäytelmän niinkin raflaavasta aiheesta kuin mansikka. Kotimaisen mansikkasadon kypsymisestä ja muovirasioihin päätymisestä on tullut journalismin laji vailla vertaa. Miten kypsyy? Mikä on tilanne nyt? Joko punastelevat? Kuhmossa parhaat, etelässä vetiset! Maksoi mitä maksoi! Koska mansikka-aihe kantaa joka kesä, voisivat päätoimittajat varioida hittituotetta ja aloittaa pakastemustikoiden tilanteen seuraaminen. Tässä aiheita: pussittamisen salat, Suomen paras pakasteallas, Neljä pakastemustikkaa pantiin vierekkäin - me testasimme nopeimmin sulavan, julkkikset koemaistavat.

Kirjoittanut: Tuomas Karemo

He tekivät sen taas. Tänäkin kesänä uutistoimittajat ovat onnistuneet virittämään svengaavan jännitysnäytelmän niinkin raflaavasta aiheesta kuin mansikka. Kotimaisen mansikkasadon kypsymisestä ja muovirasioihin päätymisestä on tullut journalismin laji vailla vertaa. Miten kypsyy? Mikä on tilanne nyt? Joko punastelevat? Kuhmossa parhaat, etelässä vetiset! Maksoi mitä maksoi! Koska mansikka-aihe kantaa joka kesä, voisivat päätoimittajat varioida hittituotetta ja aloittaa pakastemustikoiden tilanteen seuraaminen. Tässä aiheita: pussittamisen salat, Suomen paras pakasteallas, Neljä pakastemustikkaa pantiin vierekkäin - me testasimme nopeimmin sulavan, julkkikset koemaistavat.

Kansakunnan onnellisuus oli koetuksella talvisodan jouluna 1939. Kuka lohdutti silloin suomalaisia radiossa, tätä kysytään Kyllä kansa muistaa -lähetyksen viikon kysymyksenä.

Kuuntele kuka lohdutti suomalaisia radiossa jouluna 1939

Soittaa voi tuttuun numeroon 09-144800 klo 10.00 alkaen puolen tunnin ajan. Oikea vastaus annetaan illan puhelinkontaktilähetyksessä.

Amerikkalaisen sananparren mukaan Cadillacissa on helpompi itkeä kuin katuojassa. Tutkimusten mukaan rikkaampi on kuitenkin vain hitusen onnellisempi kuin köyhä. Varakkaan onnea kun nakertaa pelko rahojen menettämisestä.

Nykyisin suomalaisetkin etsivät onnea. Aiemmin heille riitti koti, uskonto ja isänmaa. Sodankokeneet sukupolvet rakensivat maata ja huolehtivat siitä, että työt tulivat tehdyiksi. Onnellisuuden tavoittelu itsensä toteuttamisella ja kurssittamalla olisi tuntunut epäaidolta.

Menneen maailman onnellisuuden avaimia etsittiin Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä!

Vaikka niityt ja pellot ovat kultakauden Suomi-elokuvissa keskeisessä roolissa, heinäkasassa kohdattu lempi on noussut vielä niitäkin korkeampaan kurssiin.Kyllä kansa muistaa- lähetyksen viikon kysymykseen voi soittaa perjantaina puolentunnin ajan klo 10.00 alkaen. Puhelinnumero on tuttu 09-144 800, oikea vastaus kuullaan illan puhelinkontaktilähetyksessä, joka alkaa 17.30!

Karjatalouden kehittymisen myötä heinänteko aikaistui. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana heinämaille on lähdetty yleisesti jo heinäkuun alussa. Kun niitto alkoi, vetrein voimin niitettiin etumiehen määrätessä tahdin. Paidat, housut ja kengät kastuivat hiestä ja heinistä, mutta hellittää ei sopinut. Heinää kaatui oikealle ja vasemmalle. Välillä hörpättiin juomista, syötiin, levättiin hetki ja taas työ jatkui.

Kyllä kansa muistaa- lähetys nosti seipäille perjantaina 21.7. suomalaisen heinäpellon kadotetut tunnot vuosikymmenten takaa!

Lataa/kuuntele(mp3)

Pian kielilain tultua voimaan 1922 alkoi suomen- ja ruotsinkielisen sivistyneistön välit kärjistyä maassamme. Kansallisuusryhmien suhteita uhkasi tuolloin pikemminkin suomalaisen nationalismin nousu kuin suomenruotsalaisten kiihotustoiminta.Kyllä kansa muistaa- lähetykseen voi soittaa vastauksia viikon kysymykseen 10.00 alkaen puolentunnin ajan 14.7 perjantaina! Puhelinnumero on 09-144 800. Oikea vastaus kuullaan 17.30 alkavassa puhelinkontaktilähetyksessä!

Kielitaistelu,jota käytiin pääasiassa 1930-luvulla vaimeni sotavuosina. Suomen ja ruotsin kielen aseman muutos Helsingin yliopistossa 1937 oli tärkeä voitto suomalaisuusaatteelle. Sotavuodet yhdistivät kuitenkin kansan, ja kieliryhmien väliset erimielisyydet unohtuivat.Karjalan siirtoväen asuttaminen tosin herätti uinuvaa kieliriitaa.Sodan jälkeen kielitaistelu on ajoittain leimahtanut kaksikielisissä kunnissa ja viime vuosinakin julkisessa keskustelussa kouluopetuksen pakkoruotsista. Kyllä kansa muistaa-lähetys palaa kielimittelön muistojen tantereille 14.7 perjantaina!

Yle radio 1:ssä keskiviikkona 12.7. klo 17.30 ja torstaina 13.7. klo 14.03

Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan Heikki Talan näkemyksen mukaan Ahvenanmaa riistää taloudellisesti Suomea, sortaa suomenkielisiä asukkaitaan ja nauttii kohtuuttomista eduista, siksi itsehallintomaakunta kannattaisi erottaa Suomesta.

Ahvenanmaan maaherran Peter Lindbäckin mielestä Ahvenanmaan pitää tulevaisuudessakin kuulua Suomeen. Suomenkieliset muuttajat ovat Ahvenanmaalle tervetulleita ja Ahvenanmaa on Suomelle rikkaus, sanoo Peter Lindbäck.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.