Joitakin huippumalleja ja syömishäiriöisiä lukuun ottamatta, ihmiset syövät ainakin länsimaissa joka päivä. Ruoka kertoo myös paljon sosiaalisesta taustasta; osa ihmisistä hienostelee grana panado –juustolla ja Denti d'elefante -pastalla, osa lihoo roskaruoalla ja loput kuolevat nälkään. Joskus pelkän nimen luullaan parantavan ruuan makua, ainakin kun einesateria löytyy kaupan hyllystä nimellä cuisine creative. Ruoka ja seksi ovat kulutusyhteiskunnan parhaat artikkelit: osti kuluttaja tuotteen miten monta kertaa tahansa, seuraavana päivänä hänen tekee sitä taas mieli.

Tämän viikon sitaattimme tulee idästä, suoraan Itäväylä-lehden sivuilta. Itäväylä-lehden toimittaja tutustui Sipoossa sijaitsevaan mehuasemaan. Siellä todettiin, että vaikka kesä on ollut ennätyskuiva, niin ei helteinen kesä sentään kaikkea ole kuivattanut. Omenoista saadaan kuin saadaankin mehua, vaikka mehuisuusprosentti jää normaalikesää pienemmäksi. Juttu oli otsikoitu monimielisesti:

"Mehut pois Sipoossa"

Aristoteleen kantapää huolestuu ja pohtii onko Helsingin invaasio masentanut sipoolaiset niin, että mehuntekokin on voimatonta hommaa.

Selma Lagerlöfin suuri kronikka Gösta Berlingin taru on radion Lukupiirin lokakuun alun kirja.

Pohjoismainen klassikko Ruotsin Värmlannista, kertojana pohjoismaisen romaanikirjallisuuden kantaäiti.

Keskustele kirjasta Lukupiirin nettisivuilla tai soita suoraan radiolähetykseen. Puhelinnumero on 09 - 144 800.

Lukupiiri YLE Radio 1:ssä maanantaina 2.10.2006 klo 17.30 - 18.30.

Tekevälle sattuu. Yleisradion radioarkistoon on taltioitu pönäköiden juhlahetkien lisäksi myös rimanalituksia, mokauksia ja mahdottomien olosuhteiden pilaamia radiolähetyksiä. Perjantaina 15.9. muisteltiin tätä vähemmän juhlallista radiohistoriaa.

Toimittaja voi joutua naurulokkien ulostepommituksen kohteeksi tai keskelle räjähteleviä televisiolamppuja. Ja joskus alkaa naurattaa, vaikka pitäisi pysyä asiallisena.

Lataa/kuuntele(mp3)

Kirjoittanut: Tuuli Saksala

Ihailen kirjailijoita, jotka teoksissaan viljelevät oivalluksia elämän pienistä asioista. Siis noista arjen kultahippusista, jotka romaanin sivuilla saavat maailmoja syleileviä merkityksiä, tai suuria asioita, jotka rinnastuvat tuiki tavallisiin askareisiin.

Eniten ihailen sellaisia kirjailijoita, jotka keksivät arkipäiväisiä merkityksiä historian suurille tapahtumille, koko maailmaa muuttaneisiin ihmeisiin. Minä ihailen kirjailija Petri Tammista, joka keksi selityksen Kolumbuksen tutkimusmatkoille uudessa romaanissaan Enon opetukset.

Mikä saa kunnianmiehen lähtemään kohti tuntematonta huteralla laivalla, jättämään perheensä, kotinsa, uransa ja ystävänsä. Toki Kolumbuksen matkalle on luonnollinen selitys. Tämä kunnianhimoinen kauppamies halusi löytää helpon tien Intian apajille. Itään päin oli jo lähdetty ja kaiken loogisuuden nimissä Intia tulisi vastaan myös länteen lähtiessä. Siispä Kolumbus tarttui tuumasta toimeen. Olen aina hyväksynyt selityksen, enkä uhrannut sille sen enempää pohdintaa. Sen sijaan olen viettänyt lukemattomia hetkiä surkutellen Amerikan alkuperäiskansojen kohtaloa heidän osuessaan tämän tärkeilevän ja materiaalisia voittoja tavoittelevan tutkimusmatkailijan reitille. Olen maalaillut mielessäni kuvia toisenlaisesta maailmasta, jossa alkuperäiskansat olisivat saaneet elää rauhassa vielä edes sata vuotta ja vahingossa vaikkapa löytäneetkin meidät.

Aristoteleen kantapään sitaattivinkkijaosto haluaa virittää kuulijoitaan isänmaalliseen tunnelmaan jo näin kolme kuukautta ennen itsenäisyyspäivää ja mistäpä tähän tarkoitukseen paremmin löytyisikään sitaattivinkki kuin urheilun parista. Onhan urheilu suomalaisten leipälaji!

Maskulainen Jarkko Nieminen on kaikkien aikojen paras suomalainen tenniksen pelaaja, joten onkin aivan paikallaan kohottaa suomalaistunnelmia muistelemalla Wimbledonin turnauksen ottelua, jossa meidän Jarkkomme taisteli voitokkaasti venäläistä Dimitri Tursunovia vastaan.

Selostaja Jari Hedman oli koko ajan tilanteen tasalla ja ilma vilisi tenniksen ammattiterminologiaa:

Lehtijutun otsikolla on kaksi pääasiallista tehtävää. Ensimmäinen on välittää tietoa jutun tärkeimmästä sisällöstä. Toinen ja usein tärkeämpi lehtijutun otsikon tehtävä on tuottaa laatijalleen tyydytystä omasta vitsikkyydestään. Otsikonlaatijan vitsikkyyden sivutuotteena lukijalle syntyy sellainen olo, että hänen arvostelukykyään halveksitaan.

Elokuun lopulla Aamulehden etusivun laatijat ylsivät ainakin toiseen näistä tavoitteista. Jutulle, jossa kerrottiin, että tämän vuoden alkupuolella töissä oli 40 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten, oli keksitty otsikoksi seuraavat kolme sanaa:

Muistatteko vanhan Krazy Kat –sarjakuvan, jossa Krazy Kat kysyy Ignatz-hiireltä, että miksi kieli on. Ignatz vastaa, että jotta ymmärtäisimme toisiamme. Tähän Krazy Kat jatkaa: ymmärrätkö sitten suomalaista, lappalaista, oshkosherilaista? Ignatz sanoo ei. Krazy Kat ei lopeta: ymmärtävätkö sitten suomalainen, lappalainen ja oshkosherilainen sinua? Ignatz joutuu taas vastaamaan ei. Nyt Krazy Kat pääsee päättelyn lopputulokseen: sanoisin siis, että kieli on siksi, että ymmärtäisimme toisiamme väärin.

Kielten sekamelska on häirinnyt ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Vanhan testamentin aikaan vallalla oli käsitys, että ihmisen kielten moninaisuus syntyi Babyloniassa korskean Baabelin tornin rakentamisen seurauksena. Idyllisen yksikielisen paratiisin pilannut monikielisyys tulee olemaan ihmisen taakkana, eräänlaisena perisyntinä.

30-luvulla radio oli ihmeellinen vempain, mutta sitten se alkoi yleistyä ja arkipäiväistyä. Tähän radion yleistymiseen liittyy aamukysymys tänään perjantaina 8.9. Kun opettaja Maija-Liisa Aho lunasti kotiinsa radioluvan, alkoivat suuret juhlat. Hän oli miljoonas radioluvan lunastaja. Tapahtumaa juhlittiin miljoonakekkereissä, Helsingin kauppakorkeakoululla, radiohupailun ja elävän musiikin merkeissä. Juhlassa jaettiin radiovastaanottimia.

MILLOIN LUNASTETTIIN MILJOONAS RADIOLUPA?

Mikä oli vuosi, mieluusti saisivat osua kuukausi ja päiväkin kohdalleen, mutta oikeaan vuoteen on ainakin osuttava.

Perjantaina 8.9. muisteltiin suomalaisen radion varhaisvaiheita ja 80-vuotiasta Yleisradiota. Mitkä radio-ohjelmat ovat jääneet mieleenne? Mikä merkitys radiolla on ollut teidän elämänne vaiheissa ja maailman käänteissä? Ohjelman toimittaa Eve Mantu.

Lataa/kuuntele(mp3)