Kai Ristola:

- Aina kun jokin on pielessä, astuu meidän kaikkien oikeamielinen Astrid-täti kehään ja ottaa kantaa. Miten maailmassa hän oikein toimii? Soittaako hän itse lehtiin ja alkaa selostaa jostakin väärinkäytöksestä tai epäoikeudenmukaisuudesta? Vai soittavatko toimittajat hänelle ja esittävät kysymyksiä maailmantapahtumista?

Astrid Lindgren ärsytti monia kotimaassaan, kuten edellä siteerattua ylioppilaslehti Ergon kolumnistia vuonna 1993.

Esikoiskirja, tuo sydänverellä tehty lapsi, myy paremmin jos se antaa lukijoille tirkistysaukon kirjailijaan kurjaan lapsuuteen, vaikeaan sairauteen tai muuhun henkilökohtaiseen. Se, että näin on, johtuu toimittajista, jotka kirja-arvostelun sijaan tekevät kirjailijasta henkilöhaastattelun, jossa kirjan tapahtumat ja kirjailijan oma elämä niputetaan yhteen. Näin sanoo Silja Hiidenheimo Teos-kustantamosta, mutta lisää, että jokainen kirja kertoo aina kirjoittajan omasta elämästä, eikä muunlaista kirjaa edes voisi kirjoittaa. Toimittajana Liisa Vihmanen.

Moderni sodankäynti on aivan erilaista hommaa kuin vanhanaikainen paukuttelu ja juoksuhaudoissa kykkiminen. Moderneinta sodankäynti-ideologiaa edustaa tietenkin Euroopan Unionin yhteinen iskujoukko, jota sanotaan nopean toiminnan joukoiksi.

Nopean toiminnan joukoista on puhuttu paljon, mutta silti tavalliselle veroprosentinmaksajalle on jäänyt epäselväksi, mitä joukot tekevät ja miten nopeaan toimintaan joukot kykenevät.

Lokakuun lopulla palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun Helsingin Sanomien verkkoliite otsikoi juttunsa näin:

Tietokone on nykyihmiselle yhä arkipäiväisempi apuväline. Kaikenkokoisia tietokoneita on joka paikassa. Älykkäitä koneita on paitsi työpöydällämme, myös piilossa puhelimemme sisällä, automme sytytysjärjestelmää kontrolloimassa ja pesukoneemme ohjelmia säätelemässä.

Tietokoneet auttavat meitä kaikkialla, mutta silti kiinnitämme niihin huomiota lähinnä vain silloin, kun ne eivät toimi. Silloin kiroamme tietotekniikan, mutta silloin kun kaikki toimii, emme muista kiittää apunamme hurisevia mikrosiruvempeleitä. Tähän on tultava muutos!

Mikään ei ole niin kekseliäs kuin insinööri ja mikään kirjailija ei ole niin kekseliäs kuin tieteiskirjailija. Vielä 1800-luvun puolivälissä usea kustantaja hylkäsi Jules Vernen Viisi viikkoa ilmapallossa –nimisen esikoiskirjan Afrikan tutkimisesta kuumailmapallolla liian tieteellisenä, mutta lukijat olivat lopulta eri mieltä. Teoksesta tuli menestys ja Verne sai seuraajia.

Tietokoneisiin perustuvan niin sanotun älytekniikan yleistyminen on tuonut ihmiselle paljon hyvää. Enää meidän ei tarvitse tehdä kaikenlaisia tylsiä rutiinitöitä vaan me voimme kehittää ja jalostaa itseämme vaikkapa tietokonepelejä pelaamalla.

Romantiikan boheemi- ja neromyytin mukaan muusikot ovat taiteilijarenttuja.

Säveltäjän elämä on inspiraation odottelemista tupakansavuisessa baarissa ja jatkuvaa aineellista kurjuutta. Muusikot puolestaan ovat arkielämästä vieraantuneita taivaanrannanmaalareita.

"Ei todellakaan", puuskahtaa RSO:n intendentti ja Fazer-konserttitoimiston entinen johtaja Tuula Sarotie. "Nykyajan muusikon elämä on tarkkaan aikataulutettua ja kurinalaista työskentelyä. Haihatteluun ei kenelläkään ole varaa."

Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä maanantaina 12.11. klo 11.40-11.55.

Merenkulku on ollut kautta maailmanhistorian monelle ihmiselle maailman tärkein asia. On mahdotonta selittää, mikä seilaamisessa ihmisiä viehättää, mutta keskellä nykyajan kotkotuksiakin varsin moni on hurahtanut merten ylittämisen ikivanhaan viehätykseen.

Kuuntelijanimimerkkimme Sekstantti löysi Helsingin Sanomista Saska Snellmanin lyyrisen kuvauksen tästä ilmiöstä jutusta, joka käsittelee massiivisen navigoinnin historiikin, Meritien toista tekijää:

Kieli on joskus hyvin vajavainen väline kuvailemaan tosiolevaisen perimmäistä tilaa. Juuri kun olemme olleet suunnattoman tyytyväisiä vaikkapa lauseen keittiön pöydällä on luumu täsmälliseen kauneuteen, eteemme tulee tilanne, jossa sanojen merkitykset ovat vain valju heijastus todellisuuden tilasta.

Kuten me kaikki suomalaiset hyvin tiedämme, suomi on maailman helpoin kieli. Suomea lausutaan niin kuin kirjoitetaan ja kirjoitetaan niin kuin lausutaan, eikä meillä ole vaikkapa kymmeniä ässiä niin kuin venäläisillä. Suomen kielessä on myös oma sanansa joka asialle. Meidän ei tarvitse arvailla merkityksiä asiayhteydestä niin kuin vaikka englantilaisten, joille present on joko lahja tai olla läsnä.