Tällä viikolla Aristoteleen ankarana tunnettu Fraasirikostuomioistuin on saanut poikkeuksellista postia. Kirjailija Ata Hautamäki pyytää Aristotelestä erotuomariksi kiintoisassa fraasirikostapauksessa:

”Arvoisa Kantapää. 50-luvusta kertovassa dekkarissani Käpylän tähdet käytin mielestäni hauskaa sanontaa:

Isänmaa ei huolinut häntä äidin rinnoilleen.

Nyt on eräs lukijani ottanut yhteyttä ja väittänyt, ettei tuollaista ilmaisua voi käyttää. Miten on teidän mielestänne?”

Puolustuksen eli kirjailija Hautamäen mielestä lukijan olisi pitänyt ymmärtää laajemmat yhteydet:

Seppo Ahti alias Bisquit pakinoi pääsiäisen alla uusista raamatuntulkinnoista, joita tehdään uusien tutkimusten perusteella. Eräs uusimmista löydöistä on teksti, joka kertoo parjatun Juudas Iskariotin olleen Jeesuksen paras kaveri. Teksti on laadittu papyrukselle koptinkielellä latinalaisin kirjaimin.

Koska Aristoteleen kantapää haluaa kunnioittaa myös kuolleita kieliä, siteeraamme tällä viikolla Bisquitin pakinan koptinkieltä:

"Koodasjupti konopti koikamannenmepti koraspapti koverikapti. Kokakupti koiepti koskoupti, kollesipti kuonothopti kousuunhopti. Kauskaahopti koosiaistapäpti!"

"Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö..."

Rakastetun unilaulun Nukkumatti syö jäätelöpalaa ja laulaa unisen laulun. Kauhuromanttisesta kirjallisuudesta löytyy toisenlainen Nukkumatti. Mitä hän tekee?

Eve Mantu ottaa vastaan vastauksia numerossa 09 144 800 tänään perjantaina 21.4. klo 10.00 - 10.30.
Oikea vastaus paljastetaan klo 17.30 alkavassa puhelinkontaktilähetyksessä.
Vastauksia voi tarjota myös tässä blogissa kommenttina tai sähköpostitse osoitteeseen kylla@yle.fi

Jokaisen alitajunnassa on pimeitä kellareita ja pelottavia kokemuksia. Kotipihan kaivossa lymyili näkki ja metsässä vaani verenhimoinen ihmissusi.

Millaiset elokuvat, kirjat ja tarinat ovat saaneet teidät kauhun valtaan? Kyllä kansa muistaa -ohjelmassa muistellaan King Kongia, Nosferatua, Linnaisten kartanon kummitusta ja muita hiustennostattajia.

Kuuntele/lataa(mp3)

Kevät tekee kaikenlaisia tepposia, mutta rajansa kaikella!

Me kaikki susilauman ryhmädynamiikkaan perehtyneet tiedämme, että termi alfauros viittaa laumaa johtavaan alfanaaraan ja alfauroksen muodostamaan alfapariskuntaan. Kun susilauma jolkottaa metsässä reissuillaan, alfauros on se, joka kulkee ensimmäisenä. Alfauros syö ennen muuta laumaa. Alfauros huolehtii lauman jäsenistä. Lyhyesti sanottuna: alfauroksen vastuulla on kaikki, mikä koskee lauman elämää ja toimintaa.

Nämä luonnonlait ovat unohtuneet sen Ilta-Sanomien toimittajan päästä, joka kirjoitti äskettäin otsikolla Näin tunnistat alfauroksen!, että

Tänään Aristoteleen sitaattivihje turvautuu vanhaan konstiin: kuunnellaan mitä vanhemmilla ja viisaammilla on sanottavana. Pois nuoruuden päähänpistojen ja kaikkivoipuuden tunteen luoma harhaluulojen itsekäs maisema! Tilalle pitkän elämäntaipaleen ja monen kokemuksen tuoma elämänviisaus!

Ja kukapa olisikaan parempi vanhaksi ja viisaaksi siteerattavaksi kun vastikään 60 vuotta täyttänyt säveltäjä-sanoittaja Kari Kuuva? Kyllä, mies Tango Pelargonian, Daa-da-daa-da:n ja Lärvätsalo Go-Go:n takaa. Mutta myös monen vakavan ja kunnianhimoisen sävellyksen takaa, mies, joka on paitsi menestynyt, myös kokenut aallonpohjat ja noussut niistä.

Tarleena Sammalkorpi:

Pääsiäislammas on marinadissa huomiseen asti.Marinointi alkoi kiirastorstaina ja se alkaa aina samalla tavalla.

Otetaan vanha filerointiveitsi jonka Liisi toi vuosikymmeniä takaperin Kauhavalta.Longotellaan sillä paistin pinnasta enimmät kalvot ja mahdolliset rasvapallurat.

Tämä on aina tehty, koska vielä 70-luvulla lampaanviulu saattoi olla minkälainen kuvatus hyvänsä ja näin saatiin villasukka-aromia loivennettua. Mutta se on jäänyt osaksi pääsiäislammasrituaalia oli sitten tarpeen tai ei.

Kun paistiin on näin saatu tuntuma, se maustetaan kynsilaukan viipaleilla syvimpiä poimuja myöten, myös viiltoja on tehtävä. Öljy ja punaviini kaadetaan paistin ylle ja läpytetään. Sitten lisätään yrttimausteet, torstaina kaatui ranskalainen tuliaispussi

Tämänviikkoinen sitaattimme on puhdasta ruikonperää!

Imagen toimittajat Ilkka Karisto sekä Tommi Nieminen tekivät pyhiinvaellusmatkan ihailemansa sankarin, Jaakko Tepon, luo. Sillä reissulla he kiteyttivät Jaakko Tepon lauluista ja elämästä kumpuavan, ruikonperäläisen ja pörsänmäkisen elämänasenteen seuraavalla tavalla:

"Ruikonperäläinen ja pörsänmäkinen elämänasenne on rajaseutujen viimeisten mohikaanien kapinaa modernia maailmaa vastaan."

Aristoteleen kantapäänkin mielestä ripaus ruikonperäläisyyttä päivässä pitää elämän raiteillaan.

Radion Lukupiirissä keskusteltiin viimeksi Carrollin Liisasta. Liisa Ihmemaassa sai soittajat takajaloilleen ja kirjaa pidettiin pelottavana. Vähemmän kiinnitettiin huomiota kirjan kielipeleihin ja muihin verbaaliseikkoihin. Mukaan mahtui kuitenkin myös soittaja, joka oli lukenut Liisaa useampana eri suomennoksena ja vertaili näitä. Ilahdutti eräs äitisoittaja, joka luki parhaillaan Carrollia eri ikäisille lapsilleen. Kirja ylitti kaikki ikärajat ja sitä kuuntelivat myös perheen isot lapset jotka eivät enää ole iltasatuiässä.

Toukokuun Lukupiirissä pureudutaan suomalaiseen sotaan ja rauhaan. Kuukauden kirja on Tuntematon sotilas.

Onko sinulla aika ajoin asiaa johonkin, niin että käyt siellä säännöllisesti silloin tällöin? Hienoa, sitten Aristoteleen kantapään tämän viikon sitaattivihje osuu elämäntilanteeseesi kuin nenä pään etupuolelle!

Aivan, tänään levitämme edelleen viime vuosina vauhdilla levinnyttä sanaa nimeltään pendelöidä. Yhä useammat kanssakansalaisemme ovat viime aikoina alkaneet pendelöidä. Sitä harrastetaan milloin missäkin, mutta ylivoimaisesti eniten pendelöidään kodin ja työpaikan välillä, etenkin jos jompikumpi on maalla ja toinen on kaupungissa.

Pendelöidä ei ole sanatarkasti pitkän työmatkan synonyymi. Se tulee sanasta pendeli, joka tarkoittaa heiluria. Pendelöinti on siis heilurointia kahden paikan välillä. VR:n Italiasta hankkimat laadukkaat Pendolino-junat lienevät osaltaan olleet levittämässä pendelöinnin ilosanomaa.