Airikka Mannerkoski:

Harvoin riemastun siitä, kun ihminen vedetään vaijerilla kattoon. Näin kuitenkin tapahtui, kun olin katsomassa Helsinki Areenalla maailmankuulun nykysirkusryhmän Cirque du Soleilin esitystä Delirium.

keskiviikkona 3.10. klo 17.30-18.00

Puhdistuuko ilma, jos autoilijat alkavat käyttää biopolttoaineita? Napit vastakkain ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ja Neste Oilin biodieseltoimialan johtaja Kimmo Rahkamo.

Biopolttoaineet ovat ekologisesti arveluttavia, jos otetaan huomioon valmistuksen kaikki vaiheet, väittää Atte Korhola. Biopolttoaineita pystytään kyllä tekemään ympäristöystävällisesti ja eettisesti oikealla tavalla, vastaa Kimmo Rahkamo.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Aristoteleen kantapään fraasirikostutkijat ovat sen verran suurten linjojen väkeä, että kielioppivirheisiin ei huomiota useinkaan kiinnitetä. Joskus kuitenkin sanojen ja sijamuotojen huolimaton valinta tuottaa fraasirikkeen arvoista jälkeä.

Vai mitä sanotte Etelä-Saimaan taannoisesta alaotsikosta juttuun, jossa käsiteltiin kuntien terveyspiiri-yhteistyötä:

Myös Luumäen kunnanjohtaja löysi painavia argumentteja vaakakuppiin liittymisen puolesta.

Valta on siitä hankala olio, että sitten kun sitä saa, pitää jatkuvasti olla huolissaan siitä, ettei se karkaa. Onneksi elämme demokratiassa, jossa kaikilla valtaa on yhtä paljon, eikä kukaan ole viemässä sitä toiselta pois.

Kuulijamme Nimetön löysi aiheeseen liittyvän kirjoituksen helsinkiläisestä päälehdestä.

Presidentti Halonen on ottanut paikkansa pyöreän pöydän päässä.

Käytimme ohjelmassamme taannoin sanaa siansaksa, kun tarkoitimme sekavaa kieltä, joka ei merkitse mitään. Saimme kuulijaltamme Laurilta postia:

Sana "siansaksa" ei — käsitykseni mukaan — ole sitä lasten leikkihöpötystä, mitä Suomen pikkuväki on harrastanut, vaan kyseessä on Natsi-Saksan pilkkasana juutalaisten puhumasta jiddisin kielestä, jossa heprean ja saksan kielet ovat sekoittuneet. Älkäämme siis kevyesti käyttäkö siansaksa-sanaa vaan unohtakaamme se aktiivisesti.

Suomessa laulu raikaa niin arjessa kuin juhlassa. Kuorokulttuurimme on vahvaa ja vapaamuotoista yhteislauluakin viritetään tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Olemmehan me suomalaiset laulavaa kansaa!

Toista mieltä on musiikin tohtori, laulaja Ava Numminen. "Suomalaisia ei voi pitää erityisen laulavana kansakuntana. Perinteisiä lauluja ei enää tunneta, eivätkä suomalaiset uskalla avata suutaan juuri muualla kuin karaokessa - ja sielläkin oluen voimalla."

Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä maanantaina 24.9.2007 klo 11.40 - 11.55. Toimittajana Karoliina Vesa.

Liisa Vihmanen:

Hieman epäröin voiko tätä aihetta edes ottaa esiin. Tiedän nimittäin kokemuksesta, kuinka ammattilainen mätkii amatööriä, varsinkin kun kyse on kulttuurista. Voinko minä lähteä kyseenalaistamaan äidinkielen opettajien metodeja – sillä toki he ovat alansa ammattilaisia ja koettavat pahaansa mukaan ohjata nurisevia teinejä hyvän kirjallisuuden pariin.

Saan tästä tietysti myös leiman, että meillä luetaan vain Aku Ankkoja ja 7 päivää

Nykyaikaiset varusmiehet ovat huonokuntoisia ja velttoja, näpräävät päivät ja yöt tietokoneen kanssa, eivätkä miehisty tarpeeksi pärjätäkseen sotatoimissa.

Jos talvisota syttyisi tänä talvena, meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia.

Mitä maanpuolustajalta vaaditaan nykyisin? Onko esimerkiksi huono tulos Cooperin juoksutestissä riittävä evidenssi kelvottomuudesta? Entäs jos sotaa käydäänkin joystickillä?

Ennakkoluuloa pöyhivät professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkija Risto Sinkko.
Toimittajana Eve Mantu.

J.P. Pulkkinen:

Se että ajaa autoa paikassa jossa on paljon muita autoilijoita, eli se mitä tavallisesti nimitetään ruuhkaksi, ei ole miellyttävää. Jos muutetaan 500 autoa 500 polkupyöräksi ja annetaan niille yhteinen päämäärä, niin kokemus onkin ihan toisenlainen.

Tuuli Saksala: