Tänään Aristoteleen kantapään sitaattivinkki syöksähtää keskelle muoti-ilmausten alati värikkäänä lainehtivaa maailmaa! Kyllä! Nyt liitymme osaksi sitä ajan hermolla ilkamoivaa sakkia, joka käyttää ainoastaan ajankohtaisia ja tuoreita ilmauksia! Hyvästi kuluneet sanonnat, tervetuloa uudet, raikkaat ja tätä modernia ryhmää yhdistävät sanat, joista in-henkisen jengimme ulkopuoliset juntit eivät ymmärrä mitään!

Euroopan historia on täynnä sortoa ja turhaa väkivaltaa, jonka hirveitä seurauksia on koetettu hyvittää vielä hirvittävämmällä inhimillisellä kärsimyksellä. Tällainen menneisyyden luurankojen maanosa on vaativaa seutua kaikille ulkopolitiikan harjoittajille.

On jälleen se aika vuodesta, jolloin kiikarimiehet ja –naiset suuntaavat
kahdella silmällä katsottavat kaukoputkensa taivaalle nähdäkseen komeat
muuttolintuparvet paremmin. Kymen Sanomat uutisoi aiheesta artikkelissaan ”Lintujen syysmuutto kiihkeimmillään” seuraavasti.

Kurjilla oli eniten menohaluja toissaviikonloppuna.

Runous ei enää ole niin kuin ennen. Oikeastaan runous ei ole koskaan ollut niin kuin ennen, koko ajan se on muuttunut, uudistunut ja kommentoinut aiempaa olemustaan, usein rajustikin.

Kai Ristola:

Sunnuntai-ilta Pitkänsillan kupeessa Helsingissä. Ennen tässä oli pehmopornoa pyörittänyt elokuvateatteri, nyt jo vuosia vapaan teatteriryhmän näyttämö. On kulahtanutta eli viihtyisää. Etenkin kirppareilta hankitun Koko-baarin kalustuksen keskellä viihtyisi ilman sen kummempaa asiaakin.

Varta vasten tänne on kuitenkin tänään tultu. On seitsemäs päivä lokakuuta, vuosi venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan murhasta.

Musiikin historia on pullollaan toinen toistaan mahtavampia musiikkisukuja. Musikaalisuus näyttääkin tässä valossa siirtyvän selvänä verenperintönä isältä pojalle.

"Musikaalisuuden periytyvyys on yksi kiistanalaisimpia aiheita musiikkipsykologiassa", sanoo dosentti Kai Karma Sibelius-Akatemiasta.

Mitä musikaalisuus oikein on ja miten se tulisi määritellä? Mikä on perimän ja opitun suhde?

Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä maanantaina 15.10.2007 klo 11.40 - 11.55. Toimittajana Karoliina Vesa.

Lääketeollisuus on tunkeutunut yhä kiinteämmäksi osaksi elämäämme. Vanhusväestö kasvaa suurten ikäluokkien saapuessa ns. kolmannen ikänsä porteille, ja tämä on tuonut massalääkinnän ja yleisen julkisuuden piiriin aiemmin tabuina ja marginaalisina pidettyjä aiheita.

Yksi näistä vaietuista oireista on miesten erektiohäiriöt, joiden määrä on paisunut ainakin lääkemainonnasta päätellen räjähdysmäisesti. Ajallemme tyypillisesti vaivaan suositellaan lääkettä eikä stressaavien elämäntapojen muuttamista.

Jokapäiväinen leipämme on vain yksi raamatun monien suomennosten runollisista panoksista arkikieleemme. Joskus tämäkin vertauskuvallinen leipä kuitenkin osuu poskelle tai murenee rinnuksille.

Nimimerkki Kasvissyöjä on lähettänyt meille erinomaisen esimerkin tällaisesta tapauksesta. Kyseessä on Uutispäivä Demarin pätkä heinäkuulta. Siinä eläkkeelle jäänyt Ylen legendaarinen politiikan toimittaja Hilppa Kimpanpää muisteli kotikaupunkiaan Kotkaa näin:

Planeettojen kiertoratojen tuijottelu syksyisellä yötaivaalla tuo silmien eteen myös tieteen ja uskonnon, historian ja nykyisyyden, matematiikan ja fysiikan sekä tietenkin lentävät lauseet. Aina kun suuntaamme tähtikaukoputkemme kohti Jupiterin kuita, voimme muistella Galileo Galileita, joka ensimmäisenä suuntasi 1600-luvun kuuman keksinnön, kaukoputken, yötaivaalle.

Ihminen on utelias olento. Hän on vallannut koko maapallon ja valtaustensa merkiksi hän on kautta aikojen nimennyt uudet paikat.

Avaruuteen saakka ihminen ei vielä ole edennyt kovin pitkälle, mutta hänen aistiensa jatkeekseen valmistamansa satelliitit ja luotaimet ovat laajentaneet hänen tietouttaan lähiavaruuden paikoista ja luonnonmuodostelmista. Samalla ihmisen nimeämien seutujen laajuus on viime vuosikymmeninä kasvanut miljoonia kilometrejä.