Isien sota

Minkälaisia isiä sodasta palasi? Minkälaista oli kasvaa ilman isää?

Tuore dokumenttisarja Isien sota kertoo kuusi tarinaa sodasta, mutta äänessä ovat nyt sotilaiden lapset

 

Miehet antoivat paljon

Sota vaikutti koko perheeseen usein vuosia ajan. Vanhemmuuden puute oli huutava.

Rintamilla taistelleet miehet joutuivat antamaan paljon: nuoruutensa, usein myös fyysisen ja henkisen kuntonsa.

Isien sota ei väheksy heidän uhraustaan. Se tuo isien käytöksen ymmärrettävämmäksi kertomalla sodasta kunkin isän näkökulmasta.

 

Jakaminen vaikeaa

Sodan armottomuus ei suonut yksilöille vapauksia. Usein miehet joutuivat sotaan nuorina, vain parikymppisinä. He joutuivat toteuttamaan käskyjä, joita oli vaikea hyväksyä.

Vuosien asemasodan jälkeen ja kestettyään vuoden 1944 venäläisten suurhyökkäyksen miehet palasivat koteihinsa.

Monien hermot olivat riekaleina, eikä kotiväen kanssa voinut jakaa julmia sotakokemuksia. He eivät olisi voineet mitenkään ymmärtää sodan moraalia: tappamista ja kuolemaa.

Helpotusta saattoi tuoda alkoholi ja toinen asetoveri.

 

Asioista vaiettiin

Lapset (kuvassa Ukko Kärkkäinen lapsena) seurasivat näitä isiään ymmärtämättä, mistä on kysymys. Usein äidit pitivät perhettä kasassa ja suojelivat miehiään lasten vaatimuksilta.

Asioista vaiettiin, sillä isiä ei ollut sopivaa arvostella. Lasten tarpeet sivuutettiin, koska isä tarvitsi kaiken tuen. Isän antamasta uhrista tuli koko perheen uhraus.

Sota ei loppunut aseiden vaikenemiseen, vaan se oli vahvasti mukana kodeissa. Se oli jotain kauheaa ja selittämätöntä, jonka vuoksivanhemmat käyttäytyivät oudosti, mutta siitä ei puhuttu.

 

Suhteet selvitettävä

Suhteet vanhempiin on selvitettävä, jotta oman elämän voisi elää täysipainoisesti.

Sotilaiden lapset joutuivat selvittämään itselleen, mitä sota on, jotta he voisivat edes jollakin tavalla ymmärtää isiään ja näiden käytöstä.

Isien sodan päähenkilöt, sotilaiden lapset, pohtivat ohjelmasarjassa avoimesti isiään. He kertovat elämäntarinansa ja siitä, millä keinoin he selvisivät usein hyvin rankoista kokemuksistaan.

 

27.12.2012

Ukko Kärkkäinen

Isä Tauno Kärkkäinen, s. 1914, Kiuruvesi

Ukko Kärkkäinen muistaa isänsä äkkipikaisena ja rauhattomana.

Isä haavoittui sodassa kranaatinsirpaleesta päähän. Ulkonaisesti näkymätön vamma teki isän riippuvaiseksi kipulääkkeistä, eikä hän kestänyt lastensa itkua.

Äidin kannettavaksi jäi perheen elämä, ja hänen voimansa venyivät katkeamispisteeseen, mutta perhe pelastui

 

3.1.2013

Ulla Vaarnamo

Isä Erkki Vaarnamo, s. 1917, Juuka

Ulla Vaarnamon nuoruudessa kodin täytti isän katkeruus ja viha.

Isä oli ollut viisi vuotta sodassa ja menettänyt liikaa. Ullan kasvulle nuoreksi naiseksi ei jäänyt tilaa. Isän ja tyttären välit kiristyivät äärirajoille asti.

Isä ei muuttunut, mutta Ulla halusi tehdä sovinnon hänen kanssaan.

 

10.1.2013

Hannu Nurmio

Isä Viljo Nurmio, s. 1923, Pyhäntä

Hannu Nurmio joutui lapsena kuuntelemaan isänsä sotajuttuja yökaudet.

Muistot vainosivat isää, ja koko perhe kärsi. Aikaa myöten Nurmio kyllästyi koko sotaan, mutta isän käytös jäi vaivaamaan häntä. Nurmio lähti mukaan Isien sota -ohjelmaan toivoen saavansa selville, mitä isälle oli sodassa tapahtunut.

Oli onnekas sattuma, että yksi isän asetoveri löytyi. Nurmio matkusti Pohjois-Karjalaan tapaamaan veteraania. Isän kohtalo alkoi selvitä.

 

17.1.2013

Anni Kyrö

Isä Einari Seppälä, s. 1913, Kolari

Anni Kyrö ei muista tavanneensa isäänsä.

Muistona on vain yksi valokuva. Annin isä oli kommunisti, joka liittyi jatkosodassa metsäkaartiin. Sodan loputtua isä katosi, eikä hänen kohtalostaan tiedetty. Anni ryhtyi etsimään isäänsä, ja jäljet johtivat Neuvostoliittoon. Sinne Anni matkusti saadakseen rauhan.

 

24.1.2013

Markku Ovaska

Isä Martti Ovaska, s. 1923, Kaukola

Markun isä oli väkivaltainen perheelleen.

Lapsena Markku pelkäsi jatkuvasti, miten äidin käy. Poika oppi rauhoittamaan isää. Isä oli ollut puolustamassa Viipuria ja nähnyt rakkaan lapsuudenkaupungin menetyksen.

Markku löysi pelastuksen ja pääsi piinaavista muistoista eroon.

 

31.1.2013

Pekka Mihejev tai Pekka Mikkonen

Isä Pekka Mihejev, s. 1917, Säämäjärvi

Pekka Mihejev ihmetteli lapsena, missä hänen isänsä on.

Äiti kertoi vain hajanaisia tietoja isästä. Aikuisena Pekalle selvisi, että hänen isänsä taisteli heimopataljoonassa suomalaisten puolella. Pekka päätti lähteä selvittämään isän syntymäpaikalle Laatokan Karjalaan, kuka hänen isänsä oikein oli.

 

Maija Kaipaiselle Grand Prix Murmanskin dokumenttielokuva- ja televisio-ohjelmien festivaalilla

Ohjaaja Maija Kaipainen on voittanut pääpalkinnon Murmanskin dokumenttielokuva- ja televisio-ohjelmien festivaalilla 23.11.2012. Voittanut dokumentti Pekka Mihejevistä oli osa Yle TV1:ssä tammikuussa 2012 nähtyä dokumenttisarjaa Isien sota.

Viidennettä kertaa pidettyyn festivaaliin osallistui yli sata elokuvaa ja tv-ohjelmaa kaikista pohjoismaista sekä Virosta, Venäjältä ja Kanadasta.