Jenkit ovat hakoja verkostoitumaan

En omistanut käyntikortteja muuttaessani Yhdysvaltoihin vajaa vuosi sitten. Minulla ei myöskään ollut LinkedIn-profiilia, ja muukin netin kautta tapahtuva verkostoitumiseni oli lapsen kengissä.

Olen ottanut oppia amerikkalaisilta, jotka ovat hakoja verkostoitumaan. Verkostoituminen on huipputehokasta erityisesti Kaliforniassa, jossa liikkuvat sekä isot rahat että innovaatiot. Esimerkiksi Piilaakso ympäristöineen houkuttelee eri alojen huippuasiantuntijoita ja sijoittajia, jotka ovat valmiita rahoittamaan parhaimpia innovaatioita. Täällä jos missä on tärkeää löytää oikeat henkilöt, vakuuttaa kuulijansa ja myydä ideansa. Esimerkiksi San Franciscossa järjestetään päivittäin eri alojen verkostoitumistapahtumia. Netistä löytyy lisäksi suunnaton määrä verkostoitumiseen tarkoitettuja sivustoja. Verkostojen luomiseen tarvittavat työkalut ovat toisin sanoen jokaisen ulottuvilla.

Käyntikorttikokoelma kasvaa Kaliforniassa kuin huomaamatta, sillä käyntikortit vaihtavat täällä tiuhaan omistajaa. Kortti on tapana antaa, jos se, mitä toinen tekee tai edustaa, tuntuu edes jossain määrin hyödylliseltä oman liiketoiminnan tai muun tekemisen kannalta. Käyntikorttien vaihtamiseksi ei tarvitse jutella kauaa, vaan pintapuolinen kontakti riittää. Käyntikortti on myös vaivaton tapa mainostaa itseään ja firmaansa, ja eihän painettu pahvinpala maksa käytännössä juuri mitään.

Kuva: Tom Corcoran

Netin avulla tapahtuva verkostoituminen on toinen täkäläisten vakavasti ottama juttu. Lähes jokaisella itseään kunnioittavalla asiantuntijalla on esimerkiksi ajan tasalla oleva LinkedIn-profiili, jota täydennetään ja johon haetaan aktiivisesti uusia kontakteja. Suomessa LinkedIniä käyttää tosissaan huomattavasti harvempi. Amerikkalaiset verkostoituvat tehokkaasti myös sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi henkilön Facebookiin lisäämiseksi tuntuu usein riittävän se, että on kerran nähty ja vaihdettu muutama sana. Täällä moni käyttääkin Facebookia samaan tapaan kuin vaikkapa LinkedIniä. Usein kuulemani perustelu on se, että Facebookin kautta henkilöstä saa kattavamman ja totuudenmukaisemman kuvan. Toinen kiinnostava täkäläisen Facebook-verkostoitumisen piirre on, että ihmiset lähettävät toisilleen ehdotuksia lisätä Facebook-kavereiksi henkilöitä, joihin heidän mielestään kannattaisi tutustua.

En pitänyt ennen Yhdysvaltoihin muuttoani suunnitelmallista verkostoitumista kovinkaan tärkeänä. Esimerkiksi suurin osa käyntikorttien vaihtamisista kun ei johda käytännössä mihinkään.Verkostoitumisen hyödyt ovat kuitenkin käyneet selviksi täällä asuessa. Verkostoituminen on Yhdysvalloissa korvaamaton taito, sillä työpaikat ja monet muutkin asiat jaetaan pitkälti suhteiden perusteella. Isossa maassa kaikki eivät todellakaan tunne toisiaan, ja kontaktiverkoston kautta toimivan on helpompi tarkistaa taustat ja säästää samalla aikaa ja vaivaa.

Omalla kohdallani täkäläisen kontaktiverkoston laajeneminen auttaa esimerkiksi mielenkiintoisten juttuaiheiden ja sopivien haastateltavien löytämisessä. Olen oppinut myös sen, että fiksu aloittaa verkostoitumisen jo ennen kuin edes huomaa verkostoja tarvitsevansa.


Kuuntele, mitä mieltä kalifornialaisyrittäjät ovat verkostojen merkityksestä omassa työssään:

Listen!

Listen!