Kuninkaittemme jäljillä

Mikä tässä nyt sitten oli menestystarinaa? Vasemmalta ja oikealta poljettiin, vasemmalta ehkä hieman vaisummin. Melkoinen menestys.

Menestystarina?? Ei ainakaan suomalaisten kannalta. Kansaamme riistettiin ja yritettiin pitää sivistymättömänä.

Menestystarina siltä osin että Ruotsi lunasti rikkauksia Suomesta kuninkaan määrittelemään pilkkahintaan ja möi ne Euroopassa markkinahintaan. Ja siksi Ruotsi kykeni rahoittamaan suuria valloitussotia. Sen jälkeen kun Ruotsi menetti Suomen rupesi Ruotsi puolueeettomaksi maaksi, mikä on osoitus että Ruotsi soti aina viimeiseen suomalaiseen asti.

Tämä ohjelma on taas näitä kieroja perusteluja joilla yritetään perustella pakkoruotsia. Tämä ohjelma osoittaa vain sen että ruotsi ja ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Suomessa. Suomalaiset olivat olemassa ja meillä oli oma sivistyksemme paljon ennen Ruotsia vaikka jotain muuta yritetään kierosti väittää.

Se on vaan hyvä,
että ruotsalaiset hieman sivistivät näitä juntteja täällä.

Suomalaisilla on paljon opittavaa ruotsalaisilta
vielä nykyäänkin.

"Lopulta Suomi sai ensimmäisen itärajansa Pähkinäsaaren rauhassa 1323."

Pähkinäsaaren raja ei ollut mikään Suomen raja. Se oli kahden VALLOITTAJAN - Ruotsin ja Novgorodin - välinen jakolinja suomensukuisten asuinalueilla. Suomalaiset (Varsinais-Suomi), hämäläiset, pohjalaiset ja savolaiset jäivät pääpiirteittäin Ruotsin vallan alle, karjalaiset, aunuslaiset (mitä näitä vanhoja suomensukuisia olikaan Laatokan ja Karjalan alueella) jäivät Novgorodin alaisuuteen.

Itään jääneille kävi pääsääntöisesti heikommin Venäläisten pitäessä valtaa alueella kauemmin. Tosin iso ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa kertoo siitä, että huonosti olisi Ruotsinkin vallan alla käynyt. Onneksi Ruotsi menetti täällä ajoissa valtansa.

Ei ole uusi asia että Yle nöyristelee Ruotsia ja ruotsalaisuutta, mutta nyt eletään jo vuotta 2013 ja asioita voisi jo tarkastella kriittisesti eikä olla aina rähmällään ruotsalaisuuden edessä.

Ilmeisesti olet nähnyt dokumentin?

Missä osassa käsitellään Suomen ainoata kuningasta, Jari Litmasta?

Oletko aivan varma että asia on juuri näin? Mistä olet saanut pätevyyden arvoida asioita kriittisesti? Oletko varma ettei omia käsityksiäsi ole värittänyt fennomaanien ja kaikenlaisten nationalistien propaganda, josta on myöhemmin tullut yleisesti tunnettu totuus?

Anonyymi kirjoittaa paljon asiaa! Missä nykymaailmassa tai historiassa voi nähdä, että valloitettu alue/kansa olisi saanut menestystä, pikemminkin menetystä? Ja uskonnon varjolla sitä vasta onkin kylvetty.

Lopulta hävittyään viimeisen sodan konkurssikypsä Ruotsi haki kuninkaan Ranskasta kuittaamaan osan laskusta. Siitä opittuaan hoitikin maailmansodat "bisnespuolella" kivasti, eikä vaivautunut edes tulla apuun, kun täällä tarvittiin. Toisin päin "apu" kelpasi (pakottamalla).

Olisi ollut kiva jos otsakkeen antama lupaus olisi täyttynyt kirjoituksessa. Täysin onttosisältöinen kirjoitus joka ei ruoki muita kuin ehkä kirjoittajan päänsisällä näkyviä visioita,toteutus sen jakamisesta muille jäi pelkkään otsakkeeseen

Mistä ruotsalaiset tulivat nykyisille asuinsijoilleen - ja milloin? Ennen ruotsalaisten vyörymistä (etelästä?), suomalais(ugrilaiset) heimot ja norsemannit asuivat vieretysten. Norjan kielessä naapuri on narbur (ruotsin kielessä granne). Viikinkitarujen mukaan Nor - joka löysi Norjan - oli Suomen kuninkaan poika. Tutkijat ovat otaksuneet hänen matkansa kulkeneen suunnilleen läntisestä Suomesta itäiseen Norjaan. Matkan varrella ei ollut siis ruotsalaisia.

Ehkä seuraava ohjelmasarja -vaikka hieman fiktiivinenkin- kertoo meille ajasta, jolloin norjalaiset ja suomalaiset asustivat naapureina, eikä vielä ollut tietoakaan ruotsalaisista, jotka jostain saapuvat molempia kansoja alistamaan.

Voitaisiinko tehdä samalla konseptilla:

Belgian ja Kongon menestystarina: sarja jossa kongolaiset voivat osoittaa kiitollisuuttaan siirtomaavallalle. Toisaalta ranskan kieli on vieläkin Kongossa virallinen kieli, joten yhtymäkohdat ovat aika selkeät.

Kuin mustaihoinen mannerheim, jee

Tälläisiä ohjelmia lisäämjuuri Suomea koskevia.

Islannin saagoissa on ehkä vanhimmat "tekstit" joissa käsitellään Suomea koskevia asioita tai voi olettaa jonkun liittyvän tänne.Eli kiinnostavia. Niistäkään ei ole paljon juttuja täällä kuullut.

Toinen on Ruotsin arkistot mitä siellä on painettu muistiin.Oispa kiinnostavaa kuulla.Ne voi kertoa paljon elämisestä täällä.

Sen verran tähän asiaan kantaa, että venäläiset ovat kerran tehneet suomalaisia hyödyttävän teon, eli kun valloittivat maamme ja pääsimme kertaheitolla eroon ruotsalaisista. Muuten se olisikaan onnistunut.

Lapsellista anakronismia kommentit täällä.

Ei tämä maa ollut muuta kuin Ruotsin siirtomaa, josta riistettiin mammonaa ja ihmisiä. Lisäksi Ruotsin kannalta tämä oli oivallinen puskurialue itään päin. Kaiken lisäksi suomalaiset ja suomenkieliset saivat kustannettavakseen ruotsalaisen/ruotsinkielisen herrakansan. Suomen kielellä ei oikeutta Ruotsissa saanut.

Helsingin Sanomat 11.1.2013 esittelee kuninkaitamme ajalta jolloin suomalaiset olivat Ruotsin kansalaisia. Kokosivun kuvassa esiintyy Kustaa III jonka isoisä oli Holstein Gottorpin herttua, isoäiti oli
Baden-Durlachin ruhtinatar.

Turun rauhansopimuksessa v 1743 Venäjän hallitsija määräsi että herttuasta tulee Ruotsin kuningas.
Vuonna 1810 marsalkka J-B. Bernadotte valittiin Kaarle XIII:n (Kustaa III:n veljen) ottopojaksi, kuninkaaksi v 1818 nimellä Kaarle XIV Juhana.

Oliko suomalaiselle kulttuurille etua että Ruotsiin valittiin kuninkaaksi saksalaisia ja ranskalaisia?
Sotia hallitsijoitten johdolla etupäässä käytiin, 15 vuotiaatkin saivat osoittaa urhoollisuuttaan, jopa kuolla, kuten runoilijat Runeberg tai Rydberg kuvailevat.

Koskahan tehtäisiin sarja Suomesta 0-1200 vuosilta?

Olipa asiat siis niin tai näin. Odotan sarjaa mielenkiinnolla. Tuskin silloin suomalaistenkaan keskuudessa on ollut minkäänlaisia kansallisuus aatteita. Harvapa renkipoika paremmin kuin itsellinenkään on tiennyt yhtään mitään ulkopuolisesta maailmasta saati sitten nationalistisista aatteista tai valtapolitiikasta. Vahvimman laki on ollut vallitseva ja häntä on seurattu. Kirkko on ollut oivallinen esivallan pönkitsijä ja vaatinut uskollisuutta, itseään/kuninkaita ja hallitsevaa luokkaa kohtaan verraten sitä Jumalaa kohtaan osoitetuksi tottelevaisuudeksi, josta poikkeaminen aiheutti niin maallisen kuin taivaallisen rangaistuksen ja iänkaikkisen kiirastulen. Kertoohan historia joistakin änkyröistä( Jaakko Ilkka )joka on taloudellisten menetystensä vuoksi alkakanut porukoineen kapinoida. Ei takuulla hänkään ollut mikään patriootti, itsenäisyystaistelija, niinkuin joskus 50-luvulla historiankirjoista sai lukea. Odotetaanpa nyt rauhassa ohjelmasarjaa! Katsotaan sitten, kuinka rähmällään nämä tekijät olivat ja propagoivat pakkoruotsin puolesta kouluissamme. Siis rähmällään Ruotsiin päin,kuten eräässä edelläolevassa mielipiteessä julkituodaan.

-Suomessa asuneet ovat olleet pääosin metsästäjiä ja kalastajia jotka ovat asuneet omissa oloissa,kaikista näistä on viitteitä tänä päivänä
Ihmisissä Suomessa omissa oloissa asuminen/metsässä tekeminen,kalastaminen tuo useimmille rauhan.

Sama on kuvattu Rooman ajalta vuonna 98 kun ilmeisesti Suomen alueen
heimoa kuvataan sanoin.

Herrakansaksi suomalaiset ovat yhtä sopivia kuin muutkin, kielirajoilla tai kansallisuudella ei liene merkitystä. Kommenttia antamaan ovat vähemmistöt sopivampia kuin valtaväestö. Ruotsinkielinen vaalijuliste itsenäisyytemme alusta kysyi: "skola vi i stort som smått nödgas följa det finska flertalets godtycke?"

Kovastipa elävät kansakoulun yltiöisänmaallisen historiankirjoituksen käsitykset kansan syvien rivien keskuudessa. Jos niitä historian kulta-aikoja etsitään, niin eittämättä sellainen oli Venäjän vallan aikainen autonomian aika: yli sata vuotta rauhan aikaa lukuun ottamatta Oolannin sotaa, joka sekin käytiin pääosin Ahvenanmaalla.
Jos katsoo Suomen historiaa, niin eihän tämä pieni kansa ole koskaan ollut itsenäinen, ei edes itsenäisyytensä aikana. Aina on ollut jokin suurempi kokonaisuus sanomassa, miten täällä hommat hoidetaan. Neuvostoliitosta kun päästiin, niin tilalle tuli EU. Nyt sitä on korvaamassa globaali liberaali markkinatalous.

Hejsans Sven,

mie oon täsmällensä sammaa mieltä jotta tuota sivistystä on mualimalta suatunna joltisenkin ennemmän kuon ansaintuasetsemmoitseetottmattomiajonkalaasia savonmuolla jotteesaakkaan tokkopa toistamisseensäkkään milloinkaauuvestaavoiaakoskeensauottaakäet kyynärpähiämyötetaskuisjotteeenkkin myökii oon tuotapaoivalletumitätuo D oikeastansa merkitsööpi tuvanpuvelta kasottunakuemäntiä ku uotellaan ni pohiskelin jotta joutaisiko vuaikkapa silvia kuninkatar lypsemmöö tuon uainkoisen kantturan joka navetassamme uottaapi utarehet pömpölläsä.

Mikä ihmeen yhteinen menestystarina se on, jos Ruotsi on kupannut Suomea 600 vuotta? Taisi mennä niin, että useampikin sota verotti suhteellisesti enemmän Suomen kansaa kuin Ruotsin? Ja vauraus valui lähinnä Ruotsin puolelle. Lopulta, kun Venäjä valtasi Suomen, niin Ruotsista ei enää löytynytkään armeijaa valloittamaan menetettyjä alueita takaisin. Eikä edes yritetty. Että kyllä se paremminkin on Ruotsin menestystarina kuin mikään yhteinen.

Serkku on tutkinut sukua 1700 luvulle, iso-isiä, päässyt (9) miespolveen asti ja tämä isä menetti henkensä 1700 alussa "isoviha vallitsi", venäläiset hallitsi maatamme n. 20v 1700 luvun alkuvuosiin ja poikalapsi syntyi 1kk jälkeen isänsä kuoltua. (9) sukupolven "esi-isä" kuoli 1700 luvun sodassa. Ilmeisesti kuului Hämeenlinnan ratsu- sotajoukkoihin? Padasjoella poikalapsi syntyi, kasvoi ja hänestä tuli ratsumies Kuninkaan armeijaan. Asikkala, Tuusula, Porvoo, Helsinki, Sipoo, Helsinginpitäjä, Oulunkylä siinä suvun asuinpaikat, historiaa ja vaellusta tähänpäivään asti. Kyllä tämä sarja kertoo meille menneisyydestämme suvuille, Kuninkaitten historiasta, jättämistä arvista, historian järeistä sotajäljistä. Odotan mielenkiinnolla kuningasten historiaraotusta, avausta menneeseen, että ymmäretäisiin paremmin suvuntarinoita. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa jaksoa Teemalta.

"Suomessa asuneet ovat olleet pääosin metsästäjiä ja kalastajia"

Aika väkivaltaisia kalastajia ja metsästäjiä kun rakensivat yli 100 mäkilinnaa ja kävivät sotia esim. Novgorodin kanssa.

Miksei tämä näy Areenassa?

Niin, miksei ohjelma löydy Areenasta? Ja huh, huh, mitä tylsämielistä, katkeransävyistä negatiiviata keskustelua, mikä paljastaa valtamerenkokoisia aukkoja historiantuntemuksessa. Oksettaa...

Sarjan avausjakso oli monella tapaa pettymys. Miksei esim. uusimpia arkeologisia tutkimuksia ollut huomioitu mitenkään? Niiden perusteella on päätelty, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mahd Lounais-Hämeessäkin oli jo ainakin osittain omaksuttu kristinuskon väitettyjen ristiretkien aikaan. (Merovingiaikana) Eli ts. kysymys on ollut lähinnä valloitussodista, jotka tehty kristinuskon nimissä jo ainakin osittain kristitylle, mahdollisesti ortodoksisen uskon omaksuneelle alueelle. 1. ristiretki on sitä paitsi täysin kiistanalainen ja koko piispa Henrikin olemassaolo Suomessa. Kansallismuseon yljjohtaja ei juurikaan avannut tätä näkökulmaa esitellessään Henrikin tarinaa. Ohjelmassa Eerikinkronikkaa käytetään lähteenä silloin kuin se sopii tekijöiden historiakäsitykseen, muta ei esim. silloin kuin siinä viitataan ruotsalaisasutukseen väkivaltaisuuteen. On naiivia kuvitella, että suomenkielinen väestö olisi vapaaehtoisesti ryhtynyt maksamaan veroja valloittajille ja hyväksynyt nämä päälliköikseen. Valitettavasti kirjallisia lähteitä tuolta ajalta ei ole ja myöhemminkin keskiajalla lähteet on lähinnä ruotsalaisten tekemiä ja heidän näkökulmastaan, joten totta kai Novgorod/Venäjä nähdään suurena uhkana ja vihollisena ja suomalainen rahvas sivistymättömänä. Ruotsalainen rahvas tuskin oli sen sivistyneempää... ongelma on siinä, että historian tutkijoiden pitäisi olla lähdekriittisempiä ja miettiä miksi harvat lähteet kertovat sitä mitä kertovat ja kuinka uskottavaa se on. Tämä opetetaan yliopistossa ehkä ihan ensimmäisten asioiden joukossa, mutta tuntuu unohtuvan mitä korkeampi oppiarvo on. Ruotsin merkitys on toki suuri maamme historiassa, mutta juuri nyt YLE esittää kahta sarjaa, joissa korostetaan jotain suomalaisten velkaa ruotsalaisille ikään kuin olisimme saaneet Ruotsista koko sivistyksemme. Ruotsi ei ole ollut portti sivistykseen, mitä sillä tarkoitetaankin, ennen kuin ruotsalaiset valloittivat nykyisen Suomen alueet. Ennen tätä aikaa täältä oli suoria kauppayhteyksiä myös itään ja etelään. Ennen viikinkinaikaa vaikuttaisi, että em. suomalaiset alueet olisivat olleet jopa ruotsalaisalueita vauraampia. (arkeologiset tutkimukset). Valloittaja teki itsestään portin ”sivistykseen” ts. ryhtyi kontrolloimaan kauppaa ja merenkulkua ja keräsi siitä saatavat voitot itselleen. Valloittaja monopolisoi kaiken: kulttuurin, uskonnon talouden, joten miten muuten tänne olisi enää voinut tulla vaikutteita kuin ruotsalaisen kontrollin läpi. Nykyisen Suomen alue ruotsalaistettiin, toki keskiajalla kansankieli ei ollut muutenkaan vahvassa asemassa ja myös Ruotsissa kuten itämeren alueella yleensä kauppa oli vahvasti saksalaisten käsissä. Niinpä kaupunkien vaikutusvaltaisimmat kauppaporvarit olivat saksalaisia niin Turussa, Viipurissa kuin Tukholmassakin. Kirkon ja oppineiden kieli oli latina, joten jos aikoi opintielle oli äidinkieli unohdettava oli se sitten ruotsi tai suomi. Varsinaisesti ruotsalaistaminen liittyy Kustaa Vaasan jälkeiseen aikaan, etenkin uskonpuhdistukseen ja ns. puhdasoppineisuuden aikaan, jolloin Ruotsin valtio oli jo kehittynyt paljon vahvemmaksi kuin keskiajalla. Tällöin ruotsi oli jo yksinomainen hallintokieli, vaikutusvaltaiset aateliset asuivat Tukholmassa, ja Suomi näivettyi tiettyjen tuotteiden mm tervan tuottajaksi ja suurvallan veronmaksajaksi ja sotamiesreserviksi.

Varsinaisesti Suomen kansan sivistäminen alkoi vasta, kun pääsimme eroon Ruotsista, Ruotsin vallan aikana pääpaino oli rahvaan pitämisessä sivistyksen ulkopuolella. Nykyinen virallinen historiakirjoituksemme on kuitenkin omaksunut ”Pohjoismaisen” suuntauksen, jossa korostetaan ruotsin siunauksellisuutta maallemme. Tätä tukee myös valtiojohtomme ja lukuisat suomenruotsalaiset instituutiot. Suomen kieli ei ole edelleenkään tasa-arvoinen esimerkiksi pohjoismaisessa yhteistyössä, vaan pohjoismaisen neuvoston ja ministerinneuvoston viralliset kielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Tämä kertoo paljon meidän nykyisestä eliitistämme, jonka näkemyksiä myös valtiollinen yleisradioyhtiö noudattaa.

Eipä jää tästäkään sarjasta paljon jälkipolville kerrottavaa. Taas yksi floppi yleltä. Suppeasti, kritiikittömästi ja uusin tutkimustieto sivuuttaen tehty ohjelma. Kevyttä on nykyään dokumenttien tekeminen. Menee paremminkin viihdeohjelmien puolelle. Edellä oleva Hubertuksen kommenttikin täyttää paremmin dokumentin vaatimukset.

se joka hallitsee se myös kirjoittaa historian teille niinkuin se itse sen haluuaa.
katolilaisesta kirkostahan tässä on kyse eikä mistään ruotsalaisita tai suomalaisista tai venäläisistä.
se tuo usko on nykyisin dollari,jota ihmiset uhraa temppeleissä eli suurissa ostosmarketeissa joita kutsutaan jumboiksi jne..
mielenkiitoinen asia latinan kielestä corp=ruumis ja sama sana löytyy yrityksistäkin corporation?:)

Nämä kummatkin moniosaiset sarjat, tämä ja "Suomi on ruotsalainen", on tehty Ruotsalaisen kansanpuolueen hallussa olevalla rahalla. Tosiasia on siten että yksi puolue on tuottanut Yleen ohjelmia, joita Yle sitten esittää "asiaohjelmina". Tiedämme että Rkp on ruotsin kieleen vahvasti keskittynyt puolue, joka kaikin voimin yrittää pitää pakollisen ruotsin kouluissa ja viroissa, vastoin suomenkielisen enemmistön galluptahtoa ja objektiivisesti arvioitua etua.
On siten hälyttävää, että Yle antaa yhden poliittisen puolueen opettaa historiaa näin laajasti.
Vähintä mitä nyt tulisi tehdä, olisi järjestää laajat keskustelut Suomen Ruotsinvallan aikaisesta historiasta. Myös Rkp:n vastapuolen, suomalaisuutta korostavan liikkeen tulee saada äänensä kuuluviin.
Mieluiten tulisi tuottaa ohjelma, joka näkee Ruotsinvallan ajan toiselta kantilta kuin Rkp, eli siltä, että Suomi oli Ruotsin siirtomaa, alusmaa ja kielisorron kohde. Ruotsi itse sorti kaikkia kielivähemmistöjään aivan viime vuosiin asti.
Esim. Erkki Pihkala, joka eilen keskusteli Obs:ssa, tulee päästää ääneen useammin. Mieluiten erillinen raati keskustelemaan tunnin jokaisen ohjelman jälkeen.

Ainakaan ensimmäisellä jaksolla ei ollut mitään tekemistä tieteen kanssa. Kaikki uusimman tutkimuksen kriittiset äänenpainot oli jätety käsittelemättä (vain prof. Taavitsaisen muutaman sekunnin kommentti viittaa niiden suuntaan) ja "dokumentissa" toistetaan samata vanhat sadut kuin ennenkin.

VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ!
Nämä kommentit menee kyllä vähän asian viereen. Tässä ohjelmassahan kerrotaan silloisen valtakunnan (jonka osa Suomi silloin oli - huolimatta siitä, mitä puoluetta ylen väki on...). Dokumentti oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen; siinä tuli ilmi asioita, joista ei koulun historian tunneilla kerrottu. Katsokaa ohjelma sinä, mikä se on, älkääkä lukeko rivien välistä sellaista mitä siellä ei ole. Suomen kuulumista Ruotsiin ei voi pyyhkiä pois historiasta - ei, ellemme ole P-Koreassa tai jossain vastaavassa maassa.
Ja sitten lopuksi OMA mielipiteeni: ellemme olisi olleet noita satoja vuosia osa Ruotsia, olisimme mitä luultavimmin osa Venäjää. Varmasti vieläkin. Ja millaista se sitten olisi? Eikö meitä siinä tapauksessa olisi sorrettu ja sorsittu? Haloo - katsokaa heimoveljiä Virossa! Haluaisitteko todellakin vaihtaa osia?

Sven kirjoitti, "että "Herrakansaksi" suomalaiset ovat yhtä sopivia kuin muutkin, kielirajoilla tai kansallisuudella ei liene merkitystä. Kommenttia antamaan ovat vähemmistöt sopivampia kuin valtaväestö." Olen kanssasi samaa mieltä. Joku kirjoitti aikoinaan, että ei ihminen paha ole, mutta toinen on heikompi toista.

Tänään virolaiset ovat sentään vapaita entisen sortajamaan pakkokielen kahleista, mutta me suomensuomalaiset emme.

Koulun historian tunneilla ei tietenkään ole kerrottu, että meitä suomensuomalaisia saattaisi olla jopa 20 miljoonaa, ellemme olisi joutuneet lähettämään parhaita miehiämme eturintamille Ruotsin vallan aikaisiin sotiin. Todisteena siitä, että juuri suomalaisia talonpoikia lähetettiin eturintamille, on se, että Ruotsi lopetti kaiken sotimisen hävittyään Suomen sodan ja menetettyään Suomen alueen Venäjälle.

Yle:n levittämällä propagandalla yritetään vahvistaa pakkoruotsin asemaa, mutta tämä propaganda saattaa kääntyä itseään vastaan.

Terveisiä kaikille keskustelijoille. Olen vannonut itselleni, että en tällaisiin nettikeskusteluihin osallistu, koska näiden taso on usein valitettavan alhainen. Samalla huomaa kyllä usein sen, että ihmisten käsitys historiasta muodostuu mitä enenevissä määrin erilaisista legendoista ja uskomuksista, joilla ei ole mitään tekemistä tunnetun menneisyyden kanssa.

Täälläkin monet ovat kritisoineet "uusimman tutkimustiedon" ja "kriittisyyden" puutetta. Tämä väite on mielestäni täysin uskomaton. Ohjelmassa on ihan oikeasti haastateltu Suomen merkittävimpiä aikakauden tutkijoita. Toki ohjelmaan on mahtunut myös satukirjamaisia elementtejä (Piispa Henrikiin kohdistunut osuus). Pointtini on lähinnä se, että tämän "parempia" ja "uudempia" tulkintoja ei vakavastiotettavan tieteellisen yhteisön sisällä juuri esiinny. Suomea ei yksinkertaisesti pidetä riistettynä siirtomaana. Miten se olisi sellainen siirtomaa edes voinut olla, kun Suomea ja suomalaisia ei tuolloin ollut olemassa. Sosiaalinen luokka oli väestön identifioitumisessa tärkeämpää kuin anakronisesti menneisyyteen pakotettu kansallisuuden käsite.

No palataan sitten aiheeseen, joka sai minut kirjoittamaan tämän vuodatukseni. Tarkemmin sanottuna se on edellisen kirjoittajan tänne tuottama kappale, joka onnistui alittamaan kaikki odotukseni tämän keskustelun tasoa kohtaan. Harvoin nimittäin törmää niin varmalla kädellä kirjoitettuun kappaleeseen, jonka jokainen fakta on täysin vinossa.

"Koulun historian tunneilla ei tietenkään ole kerrottu, että meitä suomensuomalaisia saattaisi olla jopa 20 miljoonaa, ellemme olisi joutuneet lähettämään parhaita miehiämme eturintamille Ruotsin vallan aikaisiin sotiin."

Ilotulitus alkaa jo kappaleen ensimmäisestä virkkeestä. Historian opettajien salaliitto on pimittänyt oppilailta Suomen historian kannalta olennaista tietoa. No tämä ei sinällään ole kyllä ihme, jos peruskoulussamme ja lukioissamme historiaamme osana Ruotsia käsitellään pintapuolisemmin kuin romaanisen ja goottilaisen kirkkoarkkitehtuurin eroja. Toisekseen suomalaisia tuskin olisi 20 miljoonaa missään olosuhteissa. Tämä sen takia, että täällä ei olisi voitu kasvattaa tarpeeksi ruokaa paljoakaan suuremmalle väestölle. Suomi on entisen emämaansa tapaan ollut lähes koko historiansa ajan köyhä periferia, joten ruoan ostaminen muualta olisi osoittautunut varmasti melko vaikeaksi.

Kolmantena seikkana voisin mainita, että sotilaiksi valikoidut henkilöt eivät todellakaan olleet mitään "parhaita miehiämme". Siis jos emme halua nostaa kansakunnan kaapin päälle väkivaltaisia raiskareita ja rikollisia. Tuon ajan armeijat kun sattuivat olemaan varsin ikäviä paikkoja. Pitkien sotaretkien aikana miehiä kuoli tauteihin, nälkään, kylmyyteen ja harvoin myös taisteluissa saamiinsa vammoihin. Tämän takia kukaan ei juuri tavoitellut rivisotilaan paikkaa. Maatalousyhteiset osasivat hoitaa asiansa niin, että väenotoissa armeijaan lähetettiin lähiseudun epäilyttävä aines. Samalla kertaa hoitui yhteisöltä siis myös rikollisuuden torjunta.

"Todisteena siitä, että juuri suomalaisia talonpoikia lähetettiin eturintamille, on se, että Ruotsi lopetti kaiken sotimisen hävittyään Suomen sodan ja menetettyään Suomen alueen Venäjälle."

Tähän kommentiin haluaisin vain todeta, että Ruotsi soti Suomen menettämisen jälkeen vielä esimerkiksi kuudennen liittokunnan sodassa.

Varsinaisessa linnassa en ole käynyt, mutta Hämeen historiaa olen kuullut 90-luvulla silloisen Lammin kunnan esittelykierroksella. Ikuisesti muistan myös vitsaillun siitä, että oikeasti piispa Henrik surmattiin kirveellä eikä Köyliönjärven jäällä. Viipurin linnasta on kesäkodissani maalaus. Siinä on vanhan sukulaiseni muisto.

Kyllä näistä kommenteista valitettavasti tulee esille suomalaisten alemmuuskompleksit ja ne jotka väittävät ettei meillä sellaisia ole, eivät niitä vain itse huomaa.
Käyn monta kertaa vuodessa työni puolesta Ruotsissa sekä Ranskassa ja ikävä kyllä näin alkaa huomata kuinka muualla ihmiset omaavat käytöstapoja. Suurin osa suomalaisista ei osaa edes päivää sanoa. Suomi on hämmästyttävänkin hyvin noussut moderniksi teollisuusmaaksi sodan jälkeen, mutta on silti monesssa mielessä periferia.
Pahinta täällä on ihmisten ennakkoluulot vieraita kulttuureja kohtaan!

mitä enemmän näitä kommentteja lukee ja ohjelmaa seuraa ei voi muutakuin ihmetellä miksi ihmeessä meillä on ruotsi vieläkin käytössä kielenä ja se sama painostus jatkuu edelleen. Onhan Saksassakin natsisymboliikka kielletty? Miksei kaiken sorron jälkeen mekin voitaisi päästä pakkoruotsista ja kaksinimisistä liikennemerkeistä. Muuten kyllä suon ruotsinkielelle omat koulut, televisio-ohjelmat.

Niin, uteliaana Ruotsissa asuvana ja tämän päivän todellisuuden kokevana pääkaupungin ulkopuolella kysyn: Mitä opittavaa?

Tämäntyyppisen/tasoisen keskustelun pohjalta voisi melkeinpä todeta, että ei taida se korkeatasoiseksi kehuttu suomalainen koulujärjestelmä tavoittaa aivan kaikkia sen läpikäyneitä!
1. Jos katsoo tämänpäivän Euroopan karttaa, voi nopeasti todeta, että nykyinen valtiomäärä on lähes 10 kertainen verrattuna puoli vuosisataa sitten ja näin ollen suurin osa nykyisistä EU-valtioista voisi yhtyä vastaavaan valitusvirteen entisen emämaan "ahneudesta". Fakta on, että ei tänäpäivänäkään esim. julkiset palvelut ole samanlaiset, yhtä saatavissa olevat ja yhtä korkeatasoiset jokaisessa Suomen maakunnista!
2. Jos Ruotsi ei olisi ollut Suomen emämaa n. 600 vuotta, ei itäinen ystävällismielinen naapurimaamme olisi todennäköisesti odottanut 1800- luvulle saakka ja siinä tapauksessa tuskimpa tämän palstan kirjoittajat käyttäisivät näitä kirjainmerkkejä.

Vastaus. Paljon! Autovero, politiikka (niin sisä- kuin ulko JA EU!), musiikkibisnes, työlainsäädäntö ym.

Mielenkiintoista! Olen itse palaamassa pian kotimaahani, sillä en kestä asua enää täällä Ruotsissa, ei vain sovi mulle. Politiikat ja hienot linjaukset ja muut eivät ole monenkaan tavallisen ruotsalaisen todellisuutta, sen olen ihan todellisessa elämässä huomannut. Hyvin vanhanaikaisia arvoja löytyy uskomattoman paljon.. Huomaan myös, kuinka media antaa hyvin erilaista kuvaa Suomessa Ruotsista kuin todellisuus aina onkaan, ja ihan samoin päinvastoin. Leikitään usein yleistävien stereotypioiden kanssa, jotka liittyvät maahan; Ruotsissa kaikki on aina niin hyvin ja Suomessa aina puukko kädessä ja viinapullo toisessa ja väkivaltaa ja rasismia. Mutta olen tullut siihen tulokseen, että mikään maa ei ole täydellinen, kaikissa maissa on hyviä ja huonoja puolia. Siksi tämmöinen vertailu on minusta ihan älytöntä. Olkaamme suomalaiset ylpeitä! "Toinen ruotsinsuomalainen": hyvä että asut maassa missä viihdyt.

On todella surkeaa lukea näitä kansalliskiihkoilun, alemmuuden tunteiden värjäämiä purkauksia.Yli puolet kirjoittajista näyttää olevan niin ruotsalaisvastaisuuden ja ruotsinkielen vihan sokaisemia, etteivät pysty näkemään että keskiajasta lähtien, suomenheimojen harvaanasutulla maalla oli vain kaksi vaihtoehtoa: alistuminen joko läntisen tai itäisen kirkollisen, taloudellisen ja sotilaalisen valtakeskittymän alaisuuteen. Kun kaupallinen valta oli vielä kolmannen voimakeskittymän, Hansan käsissä, näillä pienillä, hajanaisilla, keskenään riitelevillä metsäläisheimoilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta kehittää kansallista yhteishallintoa, ei ollut edes valintamahdollisuutta kenen vaikutuspiiriin päädyttäisiin.
Onko nyt sitten niin mahdoton kuvitella että maamme kehitys olisi ollut tyystin toisenlainen, eikä taatusti positiivisessä mielessä, jollemme olisi päätyneet ruotsin alamaisina läntisen Euroopan ja Pohjolan vaikutuspiiriin alaisuuteen??
Tuhat vuotta on Venäjää hallinnut autokratia joka vielä tänäkin päivänä ilmenee demokratian puuttumisena ja kansojen yhtenäistämispyrkimyksenä sekä kielellisesti että kulttuurisesti. Oli Suomenmaan onni että ruotsinvallan aikana tänne oli kehittynyt sellainen hallintoperinne ja isänmaallisuusajattelu johon 1800-luvun lopun venäläistämispyrkimykset eivät enää pystyneet horjuttamaan. Ja se kehitys oli hyvin suurelta osin maamme ruotsinkielisten voimahahmojen aikaansaama.

Kuin jumissa jengi voi olla.