A-studio: Talk – Lääkärit rahan perässä

Julkaistu keskiviikkona 13.11.2013 9 15

Osa kunnista joutuu maksamaan lääkäreille tuplapalkkoja saadakseen asukkailleen terveyskeskukseen lääkärin.

TV1 torstaina 14.11.2013 klo 21.05 - 22.00, uusinta perjantaina 15.11. klo 11.35

Yle Areenassa 30 päivää

Terveyskeskukset kärsivät huutavasta lääkäripulasta, ja osa kunnista joutuu maksamaan lääkäreille tuplapalkkoja saadakseen asukkailleen terveyskeskukseen lääkärin. Nämä palkat kustannetaan verovaroista, vaikka lääkäri tulisi reppufirmasta.

Lääkärit ovat jo pitkään halunneet mieluummin töihin yksityisille lääkäriasemille tai työterveyshuoltoon. Parhaillaan joukko HUS:n kirurgeja on perustamassa Helsinkiin yksityistä kirurgista sairaalaa, joka on määrä avata ensi vuonna.

Kampittaako raha lääkärin etiikan?

A-studio: Talkissa lääkäreiden työstä keskustelevat maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, yrittäjäkirurgi Christer Lybäck, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

 

Muualla verkossa

Yle Uutiset: Terveyskeskus sairastaa: Lääkärit vähenevät ja potilaat odottavat

 

Suosittele15 Suosittelee

Kommentit

torstaina 14.11.2013

SPR Veripalvelu on esimerkki siitä kuinka lääkärit hoitavat itselleen hyvät suojatyöpaikat.
100 ihmistä on sanottu irti mutta johtoryhmä näytää pysynee samana.Käsittämätöntä toimintaa yhtiöltä jonka toiminta perustuu vapaaehtoiseen luovutus toimintaan.
Nykyisen johtajan kytkökset HUS:iin olisi myös syytä tutkia.
Jotenkin tuntuu oudolta että Veripalvelun suurimman asiakkaan "oma mies" valitaan SPR veripalvelun johtajaksi.
Onko niin että HUS sanelee ehdot Veripalvelutoiminnalle?

torstaina 14.11.2013

Olisin sitä mieltä että lääkäreitä olisi koulutettava enemmän!
Lääkäriliitto vain suojelee ettei pääsisi tulemaan tilannetta jossa lääkäreitä olisi jopa syrjäkylien terveyskeskuksessa.(muitakin kuin keikka lääkäreita)
Aloituspaikkoja lisää varmasti hyviä lääkäreitä jää tällä hetkellä ilman opiskelupaikkkaa.

torstaina 14.11.2013

Älkää kollegat kiistelkö. Ei julkisen terveydenhuollon ahdinko ole yksityislääkäreiden syy. Yksityissektori tarvitaan, sillä perusterveydenhuolto ei millään selviä työtakasta ilman sitä. Itsekin menisin hoidettavaksi yksityiselle vakuutuksen turvin, sillä haluan tietää, että minua hoitaa juuri valitsemani lääkäri. Näin on muuallakin Euroopassa, asiakas itse valitsee, kuka hänen "henkilääkärinsä" on. Ongelma ovat valtion ja kuntien päättäjät, joille ylilääkäreiden on mahdotonta selittää resurssitarvetta. Itse ajattelemme omassa terveyskeskuksessani jokaisessa sidetarpeessa ja laboratoriokokeessa, jotta yhteiset julkiset varat käytetäisiin mahdollisimman järkevästi. Tämä on eettisesti myös oikein.

Julkinen puoli on loistava työnantaja, koska työyhteisö on moniammatillinen, potilaat haasteellisia ja konsultaatiokanavat ja tietoyhteydet erikoissairaanhoitoon toimivat. Työ on äärimmäisen kiireistä, kuormittavaa, vaativaa mutta myös palkitsevaa pitkien potilassuhteiden ja suoran omilta potilailta saadun oppimispalautteen takia. Virassa olevat terveyskeskuslääkärit ovat palkkansa ansainneet. Tunnen paljon nuoria kollegoita, jotka ovat terveyskeskustyöstä kiinnostuneita. Usein harmittaa, että vain tk:ssa potilaat voivat haukkua hoitajat ja lääkärit päin naamaa pataluhiksi. Yksityispuolella näin ei käy. Terveyskeskustyötä ei arvosteta, ei päättäjien eikä potilaiden toimesta. Onneksi ei aina näin kärjistetysti.

Tilanne varmasti tulee muuttumaan, ja on tärkeää, että lääkäreitäkin uudistuksissa kuunnellaan. Lääketiede on mennyt niin suurilla harppauksilla eteenpäin viimeisten 20vuoden aikana, että on silkkaa utopiaa pystyä siihen samoilla resursoinneilla vuodesta toiseen.

torstaina 14.11.2013

Lääkäreiden määrä on lisääntynyt vuosien aikana, mutta kuinka paljon on kasvanut hallinnossa ja muissa kuin potilashoidon tehtävissä olevien lääkärien määrä? Kuinka paljon hallintoväen määrä on kasvanut sairaalassa? Kuinka paljon kasvanut muidenkin ammattiryhmien edustus vuosien aikana, esim. sairaanhoitajien? Toki esim. kirvesmiesten määrä on varmaan vähentynyt. Lääkärit eivät ole mikään omituinen, yksittäinen ryhmä.

torstaina 14.11.2013

Lääkäreiden ammatista on hyvää vauhtia tulossa kenties moraalittomin ammatti, jonka aikamme tuntee. Pankkiirien ja suuryritysten kohdalla oman edun tavoittelu ja ahneus ovat erottamaton osa näiden ammattikuntien/subjektien olemassaoloa, mutta lääkärien kohdalla tätä samaa toimintaa tehdään poikkeuksetta heikkojen ja sairaiden hädänalaista tilaa hyödyntäen. Kaiken lisäksi tuntuu siltä, että tämä lääkärien ammattikunta (yrittää) pitää yllä kulissia jonkinlaisista eettisistä säännöistä ja välittämisen ideologiasta samaan aikaan kun omilla toimillaan luodaan (ja pahennetaan) yhteiskuntaan tila, jossa ihmisiä kuolee hoitojonoihin ja apua saavat tosiassa vain ne, joilla on varaa paisuttaa näiden veronmaksajien rahoilla koulutettujen pohjattoman ahneiden pankkitiliä. Lääkäristä on tullut teurastaja.

Olen samaa mieltä, että lääkärien koulutusmääriä tulisi lisätä merkittävästi, jotta nykyinen niukkuudella rahastaminen saataisi edes jossain määrin kuriin. Kun tarjonta ylittää kysynnän hintojen lasku seuraa vääjäämättä. Ylitarjontaan tuskin tullaan päsemään, ja siihen on tuskin edes tarvetta, mutta määrän tulee kasvaan olennaisesti nykyisestä. Monet poliitikot vain tuntuvat vastustavan tätä ajatusta sillä perusteella, että lääkärikoulutus yliopistossa per oppilas on huomattavasti kalliimpaa kuin muiden tutkintojen opetus. Tämä on äärimmäisen lyhytnäköistä (joko tarkoituksella tai tietämättömyyttään), sillä tämä ei ota huomioon sitä kustannusta, mikä yhteiskunnalle aiheutuu nykytilanteesta (lääkärien perusteettoman suuret palkat, kansanterveyden heikkeneminen hoitoon pääsyn vaikeuden tai estymisen vuoksi, kuolemat). Yksikin tämän tilanteen aiheuttama sairaus tai kuolema on liikaa ja suoraan seurausta lääkärien edesvastuuttomuudesta tilanteen taloudellisessa hyödyntämisessä. Lääkäriliitto ja lääkärit tietenkin vastustavat koulutusmäärien kasvattamista, sillä tästä seuraisi se, että niukkuudella olisi vaikeampi rahastaa.

Edellisessä terveyskeskuslääkärin kommentissa mainittiin harmi, jota terveyskeskuslääkärit saattavat tuntea saadessaan negatiivista asiakaspalautetta. Ei se varmasti harmita yhtään vähempää muissakaan palveluammateissa. Sillä sehän lääkärin ammatti viime kädessä on: palveluammatti. Jos palautetta ei osaa ottaa vastaa - tai tällä harmilla pyritään perustelemaan itselleen heikompien tilanteen taloudellinen hyödyntäminen - on syytä miettiä sitä, mikä oli tämän henkilön motiivi kouluttautua tähän ammattiin. Oliko se lääkärin työ ja auttamisen halu? Vai kuitenkin se raha ja pohjaton ahneus. Työn kohteena kun on aina ihminen, joten sosiaaliset taidot olisi hyvä hallita edes auttavasti. Kutsumusammatissaan työskentelevä tuskin myöskään pyytäisi nykyisenlaisia suhteettomia palkkoja ja antaisi oman taloudellisen hyödyn painaa vaakakupissa enemmän kuin kanssaihmisten terveyden ja hyvinvoinnin. Jokaisen lääkärin olisikin hyvä kysyä itseltään (mielummin joka päivä) onko hän osa työnsä ongelmakenttää ja taudin aiheuttaja vai onko hän osa tämän ongelman ratkaisua.

perjantaina 15.11.2013

Muutama huomio:

Pälve ihmetteli erinomaisesti eilen, että miksi se on lääkäreiden vika, jos potilas haluaa hakeutua hoitoon haluamaansa paikkaan.

Oikeustieteilijä itse ei varmaan halua optimoida tulojensa ja verorasitteensa suhdetta, vai kuinka on? Miksi esimerkiksi juristia, joka haluaa tehdä hyvän palkan työmääräänsä nähden ja maksaa verot, kuten lakipykälät edellyttää eikä yhtään enempää, pidetään järkevänä ja taloustajuisena ihmisenä?
Jos lääkäri, p**kele vieköön, yrittää samaa, hän on moraaliton verenimijä.
Ja nyt kun joku haluaa veistellä verorahoin kustannetulla koulutuksella, niin se joka tässä maassa on itse maksanut koulutuksensa nostakoon käden pystyyn. Ja edelleen, lääkäritkin maksavat veroja ja aika helvetisti maksavatkin, katsokaa verotilastoja. Vain pieni osa pystyy toimimaan niin sanotusti firman kautta.

Eikä lääkärin ammatti muuten ole puhtaasti palveluammatti. En ole vieläkään myynyt kenellekään makkaraa vaan antanut asiantuntijuuteni käytettäväksi.
Lääkäreiltä ei pidä saada "ostaa" hoitoja ja tutkimuksia "asiakkaan" fiilispohjalta. Se jos mikä syöksee yhteiset rahamme kankkulan kaivoon.
Olen vakaasti sitä mieltä, että nykyisestäkin sairaanhoidon tarjonnasta pitäisi leikata isolla kädellä kustannustehottomia hoitoja pois. Esimerkiksi laitan nivelrikkoisen polven tähystysleikkauksen. Se on tuoreimmissa tutkimuksissa osoittautunut täysin turhaksi. Silti Suomessa niitä tehdään kolme kertaa enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa. Näihin asioihin pitäisi pystyä paneutumaan.

perjantaina 15.11.2013

En voi käsittää, miksi lääkäreitä syytetään potilasjonoista ja väitetään hyötyvän hädän alaisten riistämisestä. Harva lääkäri päättää itse koska työnsä toteuttaa, vaan systeemi on se, joka kusee. Terveydenhuoltoon laitetaan liian vähän resursseja ja osa ohjautuu mahdollisesti vääriin uomiin. Ei lääkärikään voi olla töissä 24h/7 joka päivä, vaan hänkin on ihminen ja tarvitsee vapaa-aikaa. Näin ollen jonot muodostuvat lääkärien puutteesta, ei suinkaan yksittäisten lääkärien sadistisesta innosta saada kasvattaa jonoja.

Lääkärikoulutus on kallista ja ennen kaikkea lääkärin opintoja ei opita pelkästään oppikirjoista, vaan ammattiin kasvetaan vanhempien kollegojen tuella. Kukaan ei halua lääkärille, joka ei ole koskaan saanut opiskeluaikana laittaa lumbaalipunktiota tai injektoinut kortisonia olkapäähän. Kasvavat ryhmäkoot ilman kasvavia resursseja aiheuttavat kasvavat ryhmäkoot, toimenpiteiden naurettavan pienen määrän ja huonot valmiudet aloittaa praktiikan harjoittamisen. Jälleen kerran: mikä on tärkeää? Määrä vai laatu? Yleensä kannattaa ajatella molempia.

Toisin kuin monissa ammateissa, joutuvat lääkärit opiskelemaan kaikki suurissa kaupungeissa, mutta paineet jakautua ympäri suomea tämän jälkeen ovat suuret. Harva palaa enää syrjäkyliin, jos puoliso on jo löytynyt isosta kaupungista ja lapsiakin alkaa siunaantua. Sen sijaan esim. juristit ja ekonomit voivat hyvällä omalla tunnolla isoon kaupunkiin jäädä, koska heitä ei tarvita syrjäkylissä vastaavia määriä. Kun lääkäreitä ei syrjäkyliin mene, on heitä pakko sinne suostutella taloudellisilla keinoin. Mikä kohta tässä on vääryyttä?

Ihmisiä tuntuu ärsyttävän se, että lääkärien pitäisi olla pyhiä. Juristit ja ekonomit saavat kiskoa rahaa mielin määrin ja leveillä uusilla autoillaan. Lääkärit eivät.

Terveyden huoltoon pitää satsata lisää resursseja. Niin koulutukseen kuin toteuttamiseenkin. Hyvää ei saa halvalla, kannattaa varoa mitä tilaa.

perjantaina 15.11.2013

Jokainen kerta kun olen asioinut yksityisellä lääkäriasemalla, minua, tai työnatajaani, on ylilaskutettu. Aika laitetaan säännönmukaisesti yläkanttiin. 10 minuutin piipahdus ei mene <20 minuutin kohtaan, vaan se menee <30 minuutin kohtaan.

Useiden lääkäreiden moraalinen rappio on valitettava tosiasia. Liiketoiminta ei sovi terveydenhuoltoon.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa ei enää ei voi edes luottaa, että onko diagnoosi tehty aidosti potilaan tarpeen vuoksi, vai onko kyse siitä, että lääkäri haluaa muutaman jalan pidemmän veneen seuraavaksi kesäksi. Tämä ei sovi tilanteeseen, jossa toimitaan ammattilaisen ja maallikon välillä. Potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko lääkärin diagnoosi ja ehdottama hoito oikea ja tarpeellinen.

Kun tehdään liiketoimintaa, niissä tilanteissa, joihin liiketoiminta sopii, molemmilla puolilla pöytää on tyypillisesti asiantuntemusta. Ostaja tietää tärkeissä asioissa, että mitä on ostamassa ja ei ole myyjän armoilla. Terveydenhuollossa näin ei ole. Potilas ei ole lääketieteen osaaja. Nyt lääketieteenosaajat, joiden koulutuksen potilaat ovat maksaneet, pyrkivät maksimoimaan potilailtaa saamansa rahan, sillä mikään ei tunnu riittävän.

Julkisen terveydenhuollon kehitystehtäviin tulee palkata myös muiden alojen osaajia. Sairaalat ja terveyskeskukset ovat siitä harvinaisia organisaatioita, että niitä johtavat pääsääntöisesti yhden ammatin osaajat - lääkärit. Muiden alojen ammattilaisia on hyvin vähän. Näin ollen ei ole ollenkaan ihmeellistä, että jonoja ei osata hallita ja aikatauluttaminen ja kapasiteetin hallinta ovat epä-ammattimaisesti hoidettuja. Prosessit ovat epävarmoja, epämääräisiä ja virhealttiita. Niitä voitaisiin parantaa, mutta tämä ei lääkäreille yleensä sovi. Eräs TKK:n professori, joka oli pitkään yrittänyt parantaa kyseisiä prosesseja, totesi turhautuneena televisiossa, että "Lääkärit ovat primadonnia". Hän lopetti kehittämisyritykset. Primadonnat eivät kritiikkiä kuuntele. Yhteistyöhön heidän ei myöskään tarvitse ryhtyä muiden alojen osaajien kanssa, sillä eihän yhteistyöstä kieltäytymisestä aiheudu mitään muuta "kuin vain" terveydenhuollon heikon tason jatkuminen, monen terveyden heikkeneminen ja muutamia kuolemia. Mitäpä niistä.

perjantaina 15.11.2013

Kiitoksia mielenkiintoisesta keskustelusta. Vähän tuntui vain jäävän varsinainen taustasyy ongelmiin käsittelemättä. Nyt lääkärit riitelivät siitä, miten jakaisivat muiden rahoja keskenään.

Lääkäreitä koulutettava lisää, jotta kilpailua syntyy. Pälve selitti jo n. 13 vuotta sitten lääkärilakon aikaan kuinka heitä ei tulisi kouluttaa lisää, vaan liian pienet palkat olivat syy lääkäripulaan! Toki pitää toimintaa järkeistääkin, sillä sekä julkisella että yksityisellä puolella ovat omanlaisiansa tehokkuusongelmia. Lääkärien määrän pullonkaula on kuitenkin kustannuspaineen suuri taustasyy maksettiin rahat sitten julkiselle puolelle tai yksityiselle.

Jos bussikuskit rajoittaisivat määräänsä samaan tapaan, riitelisivät he nyt lääkärien sijaan TV:ssä siitä, miksei myös julkisellakin puolella voisi tulla miljonääriksi ja onko bussifirmojen rahojen piilottaminen Cayman-saarille epäeettistä.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä