Nykyajan nuoriso tekee mitä huvittaa mutta nämä vanhemmat miehet kertovat mikä on ollut heidän kohdallaan nuoruus. Koulukiusaajat saa nykyään tehdä mitä vaan eikä joudu siitä vastuuseen.
PS. Tänäpäivänä ei nuorisolle tarjota kuin lääkkeitä joka on väärin. Pitäisi laittaa nuoret ajattelemaan mikä on tärkeämpää kuin koulukiusaaminen tai "Bilettäminen"!!!!!!

– Anonyymi (ei varmistettu)

Suomi on ollut laitosten luvattu maa ja tämä lapsibisnes on tuottoisaa,kun yhdestä lapsesta saa jopa 150000,00 euroa vuodessa. Tälläkin säätiöllä on kymmeniä laitoksia Suomessa. Tässä on tap ahtunut suuri virhe yhteiskunnalta,kun se tukee näitä lapsivankiloita. Tulisi paljon halvemmaksi tukea näitä lapsiperheitä, ettei tapahtuis huostaanottoja. Mutta näyttää,että köyhät lapsiperheet köyhtyy entisestään. Myös Suomi ottaa ulkomailta lisää väkeä tänne elätettäväksi ja oman maan lapsiperheiden ahdinko vain syvenee. Kyllä näissä lapsivankiloissa on törkeästi rikottu ihmisoikeuksia. Sosiaalilautakunnilla on ollut liikaa valtaa ja se kyllä näkyy entisissä lapsivangeissa osa kuoli laitoksesta päästyä osa jäi pysyvästi työkyvyttömyys eläkkeelle. Näitten lapsivankien kuolleisuus on ollut hyvin suurta eikä ihme, koska heitä on kidutettu. Näyttää siltä, että päättäjät odottaa,että kaikki kuolisi niin ei tarvitsisi ollenkaan valtion maksaa kärsimyksistä,eikä edes tunnustaa rikosta ihmisyyttä vastaan.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Niin, aikaisemmin lapset ovat joutuneet kaltoinkohdelluiksi laitoksissa. Nyt omassa kotonaan. Viittaan 8-vuotiaaseen Eerikaan, jonka karuista oloista lastensuojeluun tehtiin lukuisia ilmoituksia. Välinpitämättömyyden lopputulos oli karmiva.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Pitääpä katsoa =( . Kiitos ja kunnioitus ohjelmassa mukana oleville!
Lastenkodissa asuin 70-80luvun Suomessa ja ennen lastensuojelulain voimaantuloa oli olot usein helvetin esikartanosta.
Oikein turvapaikkojen turvapaikka kotona kaltoin kohdelluille =(. Ei tosiaankaan, kyllä se oli muutto kotihelvetistä laitoshelvettiin. Anteeksi kiroilu, suun pesu saippualla ei auttanut eikä potkimiset keltaisilla puukengillä eikä muutkaan rangaistukset jotka tulivat tyhjästä.

– Lastenkotilainen (ei varmistettu)

Kyllä on hyvä, että nämä tulevat julkisuuteen. saadaan vähän perspektiiviä nykyajan ongelmiin. Toisaalta vahvistus sille, että väkivaltaa vastaan pitää taistella, kodeissa ja laitoksissa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Kiitos Teille rakkaat ihmiset, tulitte ja sanoitte julkisesti käsittämättömän kauheuden. Sanat eivät riitä kertomaan tunnetilaani Että tälleen suomessa - kyllä. Oma äitini suljettiin mielisairaalaaan suljetulle osastolle kuukauksiksi, kylän sosiaalitoimiston tätien vuoksi- Kyseiset tädit edelleen porskuttaa ja päättää asioista. Ylelle terkkuja, mikäli Ari Lehikoinen on pohjois-karjalasta, olemme vanhoi koulukavereuta:)

– Jaana (ei varmistettu)

Ohjelma oli tosi hyvä. Mutta haluaisin yhteyden Severi Novalaan. Itse olin Koivikon koulukodissa vuosina 62-65 jolloin pääsin pois.Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostiin tai puhelimeen eteen tulee ruotsin suunta ja sitten no: 0705159994. Terveisin Markku Koskela.

– Markku Koskela (ei varmistettu)

Olinhan siellä minäkin lähes 2 vuotta vuosina 1961 - 1963. Moneen kertaan paikatuissa rääsyissä kuljimme, paitsi niinä parina päivänä vuodessa, kun STM:n? tarkastaja kävi johtajan kanssa kansliassa kahvilla. Ilmoitus tarkastuksesta tuli hyvissä ajoin, koska pahimpien epäkohtien peittely aloitettiin jo useita päiviä ennen tapahtumaa. Vaikka eihän sillä mitään merkitystä ollut, ei kyseinen tarkastaja koskaan käynyt kansliaa pitemmällä laitoksessa.
Näissä jutuissa tällä sivulla on kerrottu vankeusaikojen pituuksista. Pitkäaikaisin tietämäni oli yli 12 v. En tiedä miten pitkään jatkuikaan, koska hän jäi laitokseen vielä kun minulle koitti vapaus orjuudesta. Hän joutui sinne 5-vuotiaana, syystä että vanhemmat telkesivät hänet kanojen verkkoaitaukseen joskus useitakin päiviä kestäneiden juopotteluretkien ajaksi. Kumpi lienee parempi, en tiedä, mutta lukutaitoakaan hän ei laitoksen koulusta ehtinyt sinä aikana saada.
Olisihan niitä tarinoita minunkin "lyhyeltä" kokemusajaltani, mutta ehkä joku joskus ottaa asian vakavasti, aikoinaan kun yritin näitä kertoa, ei minua uskottu, joten vaikenin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Nykyisen kehnon ja monitulkintaisen, lapsibisneksen, oikeusturvarikkomuksien ja huostien räjähdysmäiseen kasvuun johtaneen lastensuojelulain samoin kuin lasten ja vanhempien yhteydenpitoa entisestään vaikeuttavan perhehoitolain junailivat tietämättömän yleisön kunnioitusta nauttivat lapsibisnestoimijat; isot lastensuojelu- ja kansalaisjärjestöinä esiintyvät liikekonsernit ja sosiaalitoimen ja sijaishuollon edustajat lapsia , perheitä ja oikeusoppineita kuulematta.

Olen satavarma, että julkisesti lapsen etua huutelevat, vaikutusvaltaisiin lastensuojelun asiantuntija- ja kehittäjäryhmiin nimetyt toimivat samaan tapaan kuin korruption vastaiset työryhmät- toistelevat julkisuudessa kauniita tavoitteita mutta estävät salassa niiden toteutumisen ja asioiden selvittämisen. Eli tekevät salassa myyräntyötä julkitavoitteiden vaikeuttamiseksi.

Tee palvelus Suomen kansalle ja vuoda julkisuuteen Maria Guzenina, ketkä sosiaalihallinnon johdossa vastustavat kiivaimmin sijaishuollon olosuhteiden selvitystä ja lasten ja perheiden oikeuturvan korjaamista!

– Kerro, Maria! (ei varmistettu)

Minulta on kuluneiden parin viikon aikana kysytty kysymyksiä, joita esitettiin kahdessa haastattelussakin dokumenttia varten. Monet kysymykset vastauksineen eivät rajoitetun ajan puitteissa mahtuneet valmiiseen ohjelmaan ja ymmärrän sen. Olihan kyse laajemmasta kokonaisuudesta, kuin yksin allekirjoittaneesta. Jos ohjelma onnistuu saamaan oikeutta jo kolhituille ja estää yhdenkään uuden kaltoinkohtelun toteutumisen, se on mielestäni saavuttanut tavoitteensa.

Kysyttiin mm, mitä itse toivoisin valtiovallan edustajilta. Vastasin haluavani lupauksen, ettei vastaavia enää koskaan tapahtuisi. Kysyjääkin vastaus nauratti.

Kysyttiin myös, voisinko antaa anteeksi? Vastasin, etten tiedä, kun kukaan ei ole anteeksi pyytänytkään. On mielestäni hieman ylimielistä alkaa jaella anteeksiantoja, tai evätäkään niitä, ellei ole anteeksi pyydetty. Lisäksi pakotettu anteeksipyyntö ei ole mielestäni anteeksipyyntö lainkaan. Se on pikemminkin häpeärangaistus. Itse kannatan laajaa keskustelua asioista.

Pidän itseäni selviytyjänä, joka ei odota itselleen korvauksia. Moni ei selvinnyt, eikä ole toipunut vieläkään. He tarvitsevat kaiken avun. Sen olen myös kirjoittanut ja sanonut useissa yhteyksissä. Sanoin sen myös vappupäivän suorassa radiolähetyksessä klo 13.00-14.00. Ohjelma nauhoitettiin ja on kuunneltavissa http://yle.fi/puhe/ohjelmat/perttu_hakkinen/

Terveisin,

severi

– severi novala (ei varmistettu)

Minä en pidä Suomea turvallisena maana,koska olen jo lapsena joutunut lapsivankilaan kidutettavaksi pienestä poissaoloista koulusta. Ja myöhemmin olen joutunut sortotoimenpideiten uhriksi vaikka en ole syylistynyt rikoksiin. Jos olosuhteet olisi toiset muuttaisin takaisin Ruotsiin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Mielestäni kyse on paljosta muusta(kin), kuin huonosta aineksesta, joka tuli poistaa. Tutkija Vesa Puuroselle ja ohjelman tekijöille toimittamissani maakunta-arkiston itseäni koskevissa papereissa minua luonnehditaan useissa kohdin:: "Älykäs, vaikeasti hallittava, johtajatyyppi." Vaikeudet lisääntyivät, kun olin käynyt itsepuolustukseksi isäni kimppuun. Hän koki arvovaltansa menneen ja hylkäsi minut lopullisesti. Viranomaiset asettuivat mielellään samalle kannalle, koska "älykkäänä, vaikeasti hallittavana johtajatyyppinä" olin heidän mielestään huono esimerkki "muille" - lastenkotiin! Kun dokumentissa kerron vaikeista tunteista ja tapahtumista seurauksineen, tarkoitan hetkiä jolloin perhe ja yhteisö hylkäsi hyväksyntää hakevan jäsenensä.

Kodin ja viranomaisten toiminta ei ollut kovin fiksua. Heidänhän olisi itsestään tullut tietää, että älykkäät johtajat aniharvoin ovat itse helposti hallittavia! Olisi tullut keskustella, neuvotella ja sopia asioista siten, että kaikilla olisi ollut tila oman elämänsä sankarina. Ei keskusteltu eikä neuvoteltu. Hyväksynnän sijaan päätettiin ottaa "luulot pois" lapselta, joka kuvitteli olevansa Jotain! Lastenkodissa kuitenkin tajusin, että selviytyisin. Olen aina ollut sosiaalinen ja touhunnut mielelläni ihmisten kanssa. Parin kunnon laitostappelun jälkeen otin paikkani koulukodissa ja tulin toimeen toisten poikien kanssa. Omanarvontuntoinen mieli- ja väkivallan alle alistumaton mielenlaatu piti järjissään henkilökunnankin suhteen. Mainittu asenne on usein tehnyt minusta "kelvottoman", mutta kestän sen.

Mielestäni luonnehdinta "heikosta aineksesta", jotka tuli "tuhota" on jo lähtökohtaisesti väärä. Se on kestämätön ja samaa olemusta kaikkien muidenkin vastaavien tuhoamisperustelujen kanssa.

severi

– severi (ei varmistettu)

Minutkin päätettiin vangita lapsena koulusta pienten poissaolojen takia ja viedä käsiraudoissa Muhoksen pakkotyövankilaan hoitoa saamaan. Mutta kuinka ollakkaan siviilikoulussa lapset oli jo koulussa, vaan miten me lapsivangit Muhoksella? Päivät olimme pakkotyössä orjana vankivaatteissa isolla perunapellolla tai juurikaspellolla aina lumen tuloon asti. Kaikki muuaika me lapsiorjat olimme putkassa nyrkeillä hakattavana ja raiskattavana.
Työturvallisuudesta ei ollut puhettakaan,koska meidät oli tuotu eristettäväksi tai ? Lukija saa itse arvata. Työmaalle meitä vankeja vietiin traktorilla peräkärrissä, jossa oli raskaita perunalaatikoita ja me lapsivangit niiden päällä kuormaa ei ollut sidottu millään naruilla eikä kuormaliinoilla ja kuorma oli korkea kyllä pelotti olla kyydissä sellaisen kuorman päällä, mutta oli pakko, kun vartija käski. Niinpä me jouduimme kolariin matkalla ja peräkärri kallistui mutkassa ja me vangit ja osa henkilökuntaa teimme pitkän ilmalennon raviojan pohjalle ja isot puulaatikot meidän päälle.
Henkilökunta vietiin sairaalaan vaan meidät lapsivangit perunapellolle,vaikka meillä jokaisella oli aivotärähdys ja oli mustelmia joka puolella kehoa. Vasta muutamien tuntien päästä meidät lapset vietiin vain sairashuoneelle ja sitten putkaan nyrkeillä hoitoa saamaan henkistä ja fyysistä kidutusta.

– entinen lapsivanki (ei varmistettu)

Sekä Järvilinnassa että Kotiniemellä valvojista suuri osa oli lähiseudun asukkaita, eikä heitä oltu koulutettu nuorisotyöhön muuten kuin omassa kotikasvatuskoulussaan. Oli valtiovallan taholta väärin viedä lapsia laitoksiin ja pestata sinne ihmisiä heille soveltumattomiin töihin. Yhteiskunnan velvoite on suojella lapsia, eikä itse laskelmoiden kohdella heitä kaltoin. Päättäjissä oli todella heikkoa ainesta! Varsinkin Kotiniemi oli lähes onmavarainen maanviljelystila hevosineen, sikaloineen jne. Paja sekä muut verstaat oli suunniteltu palvelemaan suuren maatilan tarkoituksia. Valvojat olivat pätevöityneet lähinnä maatalouden töihin, tai sitten vain vartijoiksi, kuten eräs valvojana ollut entinen sotapoliisi. Saattoi olla, että heitä oli kotona itseään lapsena kurmutettu, teetetty ennen kaikkea työtä koulusta viis veisaten, ja lyöty heidän ilmaistua tunteitaan ja eriäviä mielipiteitä omasta kohtelustaan. Nyt oli tarjolla tilaisuus laittaa väkivalta kiertämään. Monilla valvojista oli omiakin lapsia. Laitoslapset saattoivat joutua ottamaan lyöntejä vastaan myös näiden puolesta. Mielivalta rehotti niin, ettei kukaan meistä voinut koskaan tietää, mikä olisi uuden, alkaneen päivän paras selviytymismenu. Kenestä tahansa saattoi tulla valvojan vitutuksen kohde ja pahan olon kaatopaikka. Suurin osa meistä oli kaupunkilaispoikia, osa pääkaupunkiseudulta ja muistakin suuremmista kaupungeista, mikä ei parantanut tilannetta, päin vastoin. Oli tilanteita, joissa juuri stadilaisuus laukaisi valvojan aggressiot, tai jopa tamperelaisuus, vaikka Hämeessä olimmekin: "Kuules jannu, nyt sää et oo Pispalassa, perkele!"

severi

– severi (ei varmistettu)

Muhoksen pakkotyölaitoksen lapsivankilan putka oli tosi kauhea kaltereineen ja rautaovineen 60-70 luvulla. Nyt kuvattu putkaosasto oli saneerattu arkistoksi, joten emme saaneet todellista kuvaa putkaoloista tässä laitoksessa, jolloin se oli kovassa käytössä.
Sinne putkaan joutui myös pieniä poikia, koska heidän oli tunnustettava isojen poikien kolttoset tai tuli turpaan jos ei totellut.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Nämä rikokset lapsia kohtaan johtivat ennenaikaiseen hautaan, työkyvyn menetykaeen ja elinaikaiseen kärsimyksiin. Tätäkö yhteiskunta halusi ?

– Anonyymi (ei varmistettu)

Toimitin jo vuonna 2002 allaolevat tiedot Sosiaali- ja terveysministeriöön sekä sen ylläpitämälle Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan keskustelu-sähköpostilistalle. Samalla ilmoitin, että poikien nimet ja syntymäajat, sekä rangaistukset täytäntöönpanneiden tiedot on saatavissa allekirjoittaneelta, jos joku haluaa asiaa tutkia. Juttu sai aikaan syvän hiljaisuuden. Ainoa vastaus tuli eräältä naiselta - Italiasta! Toivottavasti vielä elossaolevat koulukotilapset, myös kyseisessä koulukodissa olleet ja kärsineet, saavat nyt sen huomion, joka heille olisi kuulunut jo kauan sitten. Jos joku tunnistaa itsensä, tai jollain on muuta tietoa päiväkirjan kertomasta, niin ota yhteyttä Varastettu lapsuus-dokumentissa esiintyvään tutkija Vesa Puuroseen, tai dokumentin tehneeseen Ari Lehikoiseen: ari.lehikoinen@yle.fi. Heille allaolevat tarinat ja jutuissa esiintyneiden poikien tiedot olen toimittanut jo aiemmin. Rangaistuspäiväkirja kertoo dokumentissakin mainitun Leppäniemen oloista ja elämästä siellä.

severi

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta - Man-sähköpostilista
www.tane.fi/fi/jaostot/miesjaosto/man‎

07.Nov.2002.

Olen saanut joskus haltuuni erään koulukodin rangaistuspäiväkirjan, jonka merkinnät ja tarinat sijoittuvat 60-luvulle. Valitsin tähän muutamia lyhyitä. Jutut ovat muuten alkuasussaan, jätän vain pois poikien nimet ja syntymäajat. Haluan osoittaa, kuinka laajalti ruumiillinen kuritus ja siitä vaikeneminen on hyväksytty virallisestikin tässä maassa. Tämä olkoon samalla huomionosoitus laitoksessa kerran olleille pojille. Jos heidänlaisensa ja "kurissa kasvaneet" yleensäkin saavat elämänsä eheytymään kokemustensa jälkeen, niin onko se heidän itsensä vaiko kasvatuksen ansio?

Eduskunnan oikeusasiamiehen näkemys rangaistuksista 24.6.1964 ilmenee merkinnästä: "KÄVI EDUSKUNNAN OIKEUS-ASIAMIES.
Hän muistutti, että jokaiseen rankaistukseen pantaisiin selvästi ikä!"

Sitten asiaan:
14.2. K. R. ulkona lumityössä häntä alkoi työ ("vituttaa") kuten hän sanoi.
12.2. koppiin lämmittelemään
14.2. vapautuu kopista
Koulukodin johtaja

T. R. Synt. 20.2. -
Alkoi huutaa kopissaan, VERTA. Todisteli, että on syyllinen yövartijan pahoinpitelyyn, siten että teki lyöntiin käytetyn pampun. Sai 10 lyöntiä vitsoilla rumasta käytöksestään virallista kuulustelijaa kohtaa.
Koulukodin johtaja

KARKURIT
R. T. Ikä 16 v.
I. T. A. Ikä 15 vuotta.
Ruumiillinen rangaistus.
Yllä merkityt oppilaat karkasivat perjantaina 28.4. kouluvälitunnin aikana. Välitunti venyi poikkeuksellisen pitkäksi (40 min.) sen vuoksi, kun L:n tuli valtion polttopuu- ja lämpötarkkaaja ja hänen kanssaan neuvottelu kesti kattilahuoneessa kerrotun ajan.
Oppilaat käyttivät pakotienään muuria vasten nostettua punnusta ja nurkan ulkonevaa. Ylittäen tällätavoin muurin ja pakenivat. J:sta kutsutun koiran avulla palautettiin oppilaat samana päivänä. Ehtivät kuitenkin tällä matkallaan M:n metsämaastoon.
Syy: T: Kun on niin pitkään ollut laitoksessa, sekä L:n uhkaukset.
A: Vain meneminen, kun V. kysyi, että pelkäätkö mennä ja myöskin L:n pelko.
Oppilaat T ja A saivat kumpikin piiskat 10 lyöntiä vitsoilla ja koppirangaistus.
Alkaa 28.4., päättyy, 3.5.
Koulukodin johtaja
Paikalla: R. , P. ja P. S

3.3.-64
S. A.I. s. -
S. A. I. valimossa ei totellut valvojaa, vaan kielloista huolimatta lähti viemään valsseja pajalle,
vaikka asia ei hänelle kuulunut, eikä häntä oltu siihen käsketty.
Rang.
Koppiin 3.3.64 illalla
Vapautuu 5.3.64 aamulla
Koulukodin johtaja

7.2.
P. S. Sunnuntaina heti aamuherätyksen jälkeen (klo 9.00) huomasin makeispaperia kaikkialla. Paperit kehoitin ottamaan pois, mutta kenellekkään ei asia tuntunut kuuluvan. Joten annoin tehtävän heille joille lauantaina ostin kyseissä olevia makeisia. Ja näin asia saatiin järjästykseen.
Vaikka sunnuntaina nukutaan aina klo 9.00 saakka, ei pitkästä yöstä huolimatta S. päässyt ylös. Joten piti K. kaksi kertaa huomauttaa S. noususta.
Toin mukanani tukanleikkuukoneen, koska saunan jälkeen on hiukset puhtaana ja miellyttävämpi leikata, mutta kun kehoitin poikia leikattavaksi ei kukaan aikonut tulla. Täytyi alkaa kutsua nimeltä.
Ja näin vaikeasti leikkaus pääsi alkuun (pitkätukkaisuus on kuulemma muotia) S. kehoittaessani leikattavaksi kuului hänen kopistaan vastauksena hevosen naurua ja valtavaa yskimistä. Melkoisen onnetonta tylsäntuntuista mielenosoitusta. Kaikesta rumasta käytöksestä on päästävä ja niin S. muistutetaan, annetaan kopissaan miettiä 2 vrk..
Rangaistus alkoi 7.2. kello 9.00
päättyy 9.2. klo 10.00
Koulukodin johtaja

5.2.
Tutkimusten ja kurinpidollisten järjästelyjen yhteydessä ilmeni asioita joita ei voida hyväksyä, seuraavien oppilaiden kohdalla:
Oppilas R. T. ikä 14v, 3kk.12 pv.
Syy: On sotkenut housunsa ja jättänyt ne oppilas R. L. kämppään kieltäen koko ajan tekonsa, mutta tunnusti, kun asia todistettiin tarpeeksi selvästi.
Otti eräänä päivänä paloletkun ja leikki sillä kastellen niin, että vesi valui alakertaan. Aiheuttaen täten vahinkoa. Sinä päivänä hän jätti oman työnsä kokonaan tekemättä.
On kovin kovaääninen ja leuhka, sekä arvostelee joka asiaa omalta kannaltaan, joten vaikuttaa asiain kulussa laitoksessa häiritsevästi. Kiellot eivät viimeaikoina ole häneen tehonneet, on tehnyt niinkuin on halunnut.
On siivotessaan särkenyt koppien tähystys-ikkunoita.
Oppilas V. K. Ikä 15v. 10 kk. 1 pv.
Syy: Oppilas T. valitti, että oppilas K. kiusaa ja tukistelee häntä jatkuvasti.
K. itse tunnusti tekonsa ja kertoi samalla, että oppilas N. on myöskin sellainen kiusaaja ja aina valmis lyömään. K.on viimeaikoina ollut hyvin tyytymätön kaikkeen, esim. työtä ja koulua on ollut liikaa, mutta tupakkaa ja vapaa-aikaa liian vähän. Kun häneltä kiellettiin tupakka kokonaan, on hän jatkuvasti myrrännyt ja vedonnut huonotuulisuutensa johtuvan juuri siintä, kun hänelle ei anneta tupakkaa.
V. N. Ikä 15 v, II kk, 12 pv.
Syy: Paitsi edellä kerrottua pienempien kiusaamista, on hänen puheensa hyvin leuhkaa tyyliä. Kaikessa hän on sellainen "vetkuttelija" ja niin äärettömän laiska.
Huom. T. makaillut vuoteessa ilman lupaa. Otettu pois patja häneltä. On salatupakoinut oman tunnustuksensa mukaan.
Edellämainituista syistä, sekä T. ja K. kohdalla lisäksi sen vuoksi, että pojat kohta lähetetään
takaisin varsinaiseen kasvatuspaikkaansa, että he siellä muistaisivat olla tyytyväisiä ja sopeutuvia
on edellämainittuja rangaistu seuraavasti:
R. T.; 6 kertaa vitsaa ja eristystä 2 vrk.
V. K.: 9 kertaa vitsaa ja eristystä 2 vrk.
V. N.: Eristystä 4 vrk.
Rangaistuksen antoi omakätisesti
Koulukodin johtaja
Rangaistusta annettaessa oli läsnä R.

9.3.
R. E. A. H
Syy: Oli tehnyt rautalangasta tiirikan, jolla availi kanslian ovea tarkoituksella saada tupakkaa. On myöskin laiminlyönyt siivouksen käytävällä.
10.3. Ruumiillinen rangaistus 7 raippaa, sekä 1 vrk. erill. koppia.
Rangaistuksen määräsi
Koulukodin johtaja
Paikalla E. R.

14.1.
H. karkasi Jyväskylän raastuvanoikeudesta saattajaltaan. Hänet saatiin kiinni.
Rangaistus: sai valita 4 vrk. eristystä tai vitsarangaistuksen kertaa 10. Valitsi vitsan.
Tukka leikattiin.
Koulukodin johtaja

10.4.
S. L. valimossa klo 15.00 aikaan hyökkäsi oppilas S.valvoja K. päälle ja yritti lyödä sullomisraudalla K. minkä kuitenkin valvoja S. ehti estää.
L. S. kieltää kaiken ja jatkuvasti toistaa asiaa, ettei hän käy kenenkään päälle ellei ensin hänen päälleen hyökätä. Eikä tunnusta minkään olevan, niin kuin todellisuudessa pitäisi.
L. S.syytetään seuraavista rikkomuksista:
1. Kieltäytyi tottelemasta valvoja K.
2. Uhmasi valvojaa, näyttäen mieltään ja ollen koko oppilasjoukolle huono esimerkki.
3. Yritti estää valvojaa työssään, ryhtyen hänen kanssaan ilmi tappeluun ja käyttäen aseenaan sullomisrautaa mikä käydessään olisi voinut tappaa.
4. Vastusti hurjalla raivolla ja ilmitappelulla valvojia K. ja S. heidän tuodessaan L. S. rauhoittumaan.
11.4. Rangaistus. Ruumiillinen kuritus vitsalla 10 lyöntiä.
Omakätisesti rangaistuksen antoi
Koulukodin johtaja
Rangaistusta edelleen:
Tukka leikataan,
tupakka kielletään,
vastustelusta vähennetään ruokaa,
lukeminen pois,
12 vrk. erillistä koppia
Rangaistus alkoi 10.4. päättyy 21.4.
Koulukodin johtaja

16.2.
A. luvatta tupakalla.
Tupakit kuljettanut isänsä 15.2. illalla kun kävi tapaamassa poikaansa.
Isälle tehty selko, ettei A.ole tupakka lupaa, koska hän ei ole täyttänyt 16 vuotta, mutta tästä huolimatta hän toi silti pojalle tupakkaa.
Rangaistus: Tupakit takavarikoitiin.
Koppirangaistus alkaa 16.2. -64
Vapautuu 18.2. -64
Koulukodin johtaja

10.3. R.. L.
Syy: Valimossa oleva tasoitesekoittaja huomattiin 9.3 illalla rikotuksi siten, että johto oli poljettu liittimestä irti ja oli samalla myöskin yksijohto katkennut.
10.3. Aamulla kun tiedusteltiin kuka oli vahingon aiheuttaja ei saatu vastausta.
Kaikki pojat olivat kuulusteluja varten kopissa ja kuulusteluja jatkettiin iltapäivään. Tällöin vasta R. tunnusti tekonsa.
10.3. Rangaistus.
Epärehellisten todistelujen vuoksi ja vahingon salaamisesta. Saa R. L. kouluajallaan mennä valimoon sekoittamaan betonimassaa käsin. Kone korjataan vasta ensiviikolla.
Rangaistuksen määräsi
Koulukodin johtaja
Toimeen antaja E. R.

8.10.
K. J. ikä 15 v.
Vastusti valvoja L. kun hän kehoitti roska astian tyhjentämään.
Rang. 4 vrk. omaa koppia.
Vapautuu 11.10.
Koulukodin johtaja

28.4.
E. O. L. Ikä 16 v.
S.P. Ikä 17 v.
R.V. Ikä 15 v.
Yllämerkityt oppilaat olivat samalla välitunnilla kuin karkurit, mutta eivät sanoneet tietävänsä mitään heidän lähdöstään, vain V. kertoi omalta kohdaltaan totuuden.
P. sitäpaitsi alkoi sopimuksen vuoksi L. kanssa kieltää kaiken esittäen oikein hölmöä ja tietämätöntä kysyen monet kerrat: "Anteeksi en käsitä mistä on kysymys ja mihin pyritään."
Vasta sen jälkeen hän alkoi puhua totuutta, tai ainakin läheltä sitä, kun sai jonkun kerran vitsoja.
Kun alettiin taas keskustelu alkoi hän kieltää ja kiertää tosiasioita sekoittaen ne mahdollisimman mutkikkaaksi. Sai jälleen vitsaa, tämän jälkeen hän puhui asiat niin kuin ne olivat.
............................................................

– severi (ei varmistettu)

Pätkä eräästä pitkästä Järvilimnnassa tehdystä luonnearvioinnista. "Ei pyri johtoon, arvojärjestyskokeen määräämä status ylittää fyysiset edellytyksensä. Kokeen perusteella, joka suoritettiin välittömästi Järvilinnaan tulonsa jälkeen - kolme kuukautta myöhemmin suoritetusta kokeesta ilmenee, että on fyysisiin ominaisuuksiinsa ja ikäänsä nähden saavuttanut tavattoman korkean statuksen ollen koko populaation kolmas." Minkälaisesta kokeesta oli kyse, ei selviä, mutta "populaatio"-ilmaus on paljastava. Se myös selittää joitain selittämättömiä päivittäisiä tuntemuksiani Järvilinnassa, joita tänä päivänä luonnehdittaisiin aivopesuyrityksiksi.

Me elimme, asuimme ja nukuimme ahtaasti. Vain hetkittäin ulkoillen, ulkotyötä lukuunottamatta - lomaa ei koskaan. Olimme kuin laboratorioon vangitut. Meitä tarkkailtiin ja testattiin yötä päivää ja tehtiin erilaisia psykologisia ja fyysisiä kokeita.
Itse jouduin Järvilinnaan tultuani luopumaan myös nimestäni. "Sain" uuden nimen heti kansliassa, kun tulin taloon, "koska talossa jo on nimiseni poika!" Se tuntui siltä, kuin talon verkkarivirkapuvun rintaan olisi painettu vankinumero, joka oli sen jälkeen kutsumanimeni. Koko laitosajan tuntui kuin vieras ihminen olisi muuttanut nahkoihini. Kirjeet tulivat "vanhalla" nimelläni, mutta kaikkien kirjeet avattiin ja luettiin. Entistä minääni kiellettiin kirjoittamasta eräille ystäville, koska johtaja ei kelpuuttanut heitä. Järvilinnan johtaja oli etäinen toimija ja tarkkailija, jonka kanssa puhuin vain kahdesti koko Järvilinna-aikanani. Johtajalla ei ollut hiventäkään ymmärrystä tunteiden kirjolle, eikä ylipäätään erilaisuudelle. "Vieras" kulttuuri ja "vieraat" lapset olivat hänelle oikeasti vieraita! Hänen vaimonsa hoiti palikkatestit ja kaiken "kenttätyön" - toimistossaan. Toimistonsa ulkopuolella hänkään ei poikien kanssa jutellut.

Juttelin äskettäin erään Järvilinnassa ja Kotiniemellä olleen miehen kanssa. Hän muisti ensimmäiseksi Järvilinnan mielivaltaisen ilmapiirin ja poikien epäoikeudenmukaisen kohtelun lauantain varustarkastuksessa. Tarkastus oli johtajan ja henkilökunnan mielivallan ja kiusanteon juhlahetki. Periaatteessa lauantain olisi pitänyt olla vapaapäivämme, mutta sen sijaan käytimme siitä osan varusteidemme puhdistukseen. Säntillisesti valvojan vahtiessa harjasimme taskujen pohjilta nukatkin, sillä muutahan siellä ei voinut olla, koska kaikki oli riistetty. Sitten viikkasimme ja laitoimme varusteemme ojennukseen yläkerran salin lattialle ja itse asetuimme luomuksemme taakse sotilasasentoon. Sen jälkeenkin tarkastus oli kiusanteon ja mielivallan riemua henkilökunnalle sekä tarkastusta tarkkailemaan saapuneelle johtajalle. Jos kaksi poikaa läpäisi tarkastuksen ongelmitta, niin se oli tarkoitettu vain korostamaan kaikkien muiden epäonnistumista. Poikia puukotettiin riittämättömyyden tunteella ja tarkkailtiin osuman saaneiden kitumista.

Johtaja osallistui aikanani henkilökohtaisesti vain yhteen testiin, kikkelirefleksitestiin. Eräänä iltana vuorotellen astelimme johtajan ja hänelle läheisen hoitajan eteen, nostimme paidan ylös ja venytimme verkkahousujen vyötärönauhasta niin, että tutkijapari saattoi kurkistaa housuihin. Sitten tuli yskäistä! Tutkijapari havainnoi, vilkaisi toisiinsa, nyökytteli ja hieman hymyili, tai sitten ei, kuten me pojat keskenämme asiasta juttelimme. Tutkijapari suoristautui ja hoitaja kirjasi käsivarrelleen nostamaansa kansioon jotain, jota ei kerrottu. Sitten seuraava poika.
Järvilinnassa oli nauru kortilla, mutta tästä pompputestistä naurut yskittiin vielä monena päivänä myöhemminkin.

Järvilinnan sekä Leppäniemen johtajat olivat aikanaan hyvinkin arvostettuja johtajia. Jos he olivat parhaasta päästä, niin kuinka heikoilla muut sitten olivatkaan.

Luin Darwinini jo Keravan nuorisovankilassa. Järvilinnan "populaation" arvioijan uskon ajattelevan darwinistisesti korkeintaan: "Kaikkihan me eläimistä polveudutaan - paitsi minä!"

severi novala

– severi novala (ei varmistettu)

Työtahti ja motivaatio saattoi olla laitoksessa murhaavakin. Eräänä aamuna minut johtajan määräyksellä pantiin valvoja "Kuikan" kanssa peltotöihin. Olin juuri noussut putkasta tihkusateiseen päivään. Putkareissulla minut hakattiin tekaistun syytöksen perusteella. Valvojat vetelivät johtajan mäyräkoiran ketjulla paljaaseen selkääni - johtajan käskystä ja katsellessa. Raukkamaista, ja ainoa kerta, kun minut laitoksissa hakattiin henkilökunnan toimesta. Poikien kanssa tapellessa sentään sai ja antoi turpaan. Syyn vainoon arvelin olleen salasuhteeni paljastuminen erääseen palvelustyttöön, joka asui johtajan talossa. Hänelle johtaja ei voinut mitään, mutta minä olin suojaton.

Traktori ja sen vetämä kylvökone kiinnitettiin toisiinsa V-muotoon hitsatuilla raudoilla. Istuin kiinityksen kapeassa päässä, seläkkäin kuljettajan kanssa. Hinattavassa koneessa oli ylimpänä siemensäiliö ja peltoa vasten painautui lautasrivi, joka kynsi matalia vakoja, jonne siemenet säiliöstä putosivat. Tehtäväni oli tyrkkiä istualtani pitkällä seipäällä pois lautasten väliin kertyvä multa, jotta kylvö sujuisi. Ajoimme peltoa päästä päähän. Käännös tapahtui riuskasti. Kuski lukitsi toisen traktorin takapyöristä ja polkaisi toiseen täyden vedon. Kylvöyhdistelmä kääntyi jyrkästi hetkessä. Sitten taas toiseen päähän ja sama juttu. Pelkäsin väsyessäni yhä enemmän, että putoan.., kunnes niin tapahtuikin. Keskipakoisvoimasta sinkouduin peltoon, kylvökoneen ja traktorin väliin. Kun tajusin Kuikan vetävän kylvökoneen ylitseni, niin ehdin ajatella kuolevani, kunnes upposin pelastavaan peltoon. Kuoleman tuttu tunne palaa usein mieleeni.

Pehmeä pelto pelasti minut. Seisaalleni kömmittyäni näin Kuikan pysähtyneen vasta pellon toiseen päähän. Katselimme toisiamme, kunnes näin traktorin alkavan liikkua minua kohden. Rämmin pakoon pellon reunaan. Kuikka nousi traktorista eteeni. Hän näytti pettyneeltä. Oliko hän pettynyt, etten pystynyt jatkamaan töitä, vaiko siksi, etten kuollut enkä edes vammautunut? Sinänsä se on yhdentekevää, sillä hänen asenteensa oli jo murhaava. "Kylvän pellon loppuun, sitten lähdetään!" hän urahti ja kiipesi traktoriin takaisin.

Istua kökötin tihkusateessa ojan reunalla ja kivut kovenivat. Kyntölautaset eivät olleet uponneet minuun, mutta lautasten ylityskohdat kehossani turposivat nopeasti. Kuikan saatua lopulta pellon kylvettyä palasimme laitokseen, minä istuin peräkärrin reunalla. Perillä nilkutin sairaanhoitajaan ja jouduin jäämään sairastaloon. Sateessa istuminen oli tehnyt sekin tehtävänsä. Kuume nousi nopesti. Toivuttuani punttasin yöllä johtajan talolle ja kiipesin ikkunasta palvelustytön huoneeseen. Sain lohdun lisäksi kuulla Leppäniemiuhasta. Ennen hänen luotaan poistumistani seisoin hetken talon yläkertaan johtavien portaiden alarapulla ristiriitaisin ajatuksin. Myöhemmin olen miettinyt, kuinka jotkut kaikkivoipaisuuden tunteessaan menettävät itsesuojeluvaistonsakin.

Karkasin seuraavana päivänä. Karkureissulla onnistuin hankkimaan vankilatuomion ja pääsin Keravan nuorisovankilaan Kotiniemeä, sen mielivaltaista johtajaa, sekä hänen käskyläisiään hetkeksi pakoon. Johtaja nimittäin junaili minut Keravalta takaisin Kotiniemelle. Karkasin heti uudelleen. Autovarkauden ja kiivaan takaa-ajon jälkeen olin pian taas Keravalla turvassa. Sitten vihdoin siviiliin. Vuosien jahti oli syönyt miestä ja maailmakin oli kovin muuttunut laitosvuosien aikana, mutta elämä kuitenkin sai jatkua..!

severi

– severi novala (ei varmistettu)