Köyhyys – miksi?

Julkaistu maanantaina 19.11.2012 11 91

Rafea haluaa opiskella aurinkoenergian asiantuntijaksi.

TV1 esittää Köyhyys – miksi? (Why poverty?) -hankkeen pitkiä kansainvälisiä dokumentteja viikon ajan 26.11. - 2.12.

Aiheeseen liittyviä ohjelmia ja dokumentteja esitetään myös Yle Teemalla ja Yle Fem -kanavalla sekä Ylen radiokanavilla. Köyhyyttä käsitellään Hyvä joulumieli -keräyksessä Ylen Aamu-tv:ssä ja Puoli seitsemän -ohjelmissa jouluun saakka.

Dokumentit on käännetty suomeksi ja ruotsiksi.

 

Köyhyys – miksi? Aurinkoenergiaäidit

TV1 maanantaina 26.11. klo 21.30 - 22.25

Yle Areenassa 30 päivää

Dokumentin (Why poverty? Solar Mamas) Rafae on kolmekymppinen neljän lapsen äiti, joka elää pienessä jordanialaiskylässä autiomaan naapurissa.

Maansa ympäristöministeriön rohkaisemana hän lähtee ensi kertaa kylästään opiskellakseen Intiassa aurinkoenergia-asiantuntijaksi.

Koulussa opiskelee naisia muun muassa Keniasta, Burkina Fasosta, Kolubiasta ja Guatemalasta, ja tarkoituksena on kouluttaa maailman köyhiä yhteisöjä ja auttaa heitä näin auttamaan itseään. Rafae on koulun ensimmäinen jordanialaisopiskelija.

 

Perhettä suostuteltava

Pari kuukautta ennen koulutuksen alkua Rafaen aviomies alkaa vaatia, että vaimo pysyy kotona, tai hän ottaa heti avioeron ja vie lapsetkin.

Rafaella ei juuri ole valinnan varaa, joten hän alkaa suostutella aviomiestään ja perheenjäseniään: opinnot Intiassa koituisivat koko perheen hyväksi.

Viimein opiskelemaan päässyt Rafae palaa kyläänsä kouluttautuneena naisena, joka pystyy ansaitsemaan elantonsa ja auttamaan kotikyläänsä.

Ohjaus: Mona Eldaief ja Jehane Noujaim. Tuotanto: Plus Pictures ApS ja ITVS International 2012.  

 

 

Köyhyys – miksi? Kiinalaisia unelmia

 

Wan Chao on yksi vastavalmistuneista, joka käy tuloksetta lukuisissa työhaastatteluissa.

TV1 tiistaina 27.11. klo 21.50 – 22.45

Yle Areenassa 30 päivää

Kiinassa on perinteisesti arvostettu korkeasti koulutettuja ihmisiä, ja viime vuosien talouskasvu on saanut monen toivomaan, että opiskelemalla köyhäkin voi rikastua.

Onko opiskelu sittenkään tae rikkaampaan elämään?

Dokumentti (Chinese Dream / Education, Education) osoittaa, että kiinalainen järjestelmä kouluttaa enemmän ihmisiä, kuin mille on kysyntää työmarkkinoilla. Joka vuosi kaksi miljoonaa opiskelijaa suorittaa loppututkintonsa, joten taistelu työpaikoista on hurjaa.

 

Haastattelusta toiseen

Wan Chao on yksi vastavalmistuneista, joka käy tuloksetta lukuisissa työhaastatteluissa.

Edes hyvät arvosanat, itseluottamus ja kunnianhimo eivät takaa toimeentuloa, jolla selviäisi elinkustannuksista – opintolainan takaisinmaksusta puhumattakaan.

Wan Chao lannistuu lopulta ja muuttaa rahattomana takaisin vanhempiensa luo. "Tuntuu kuin olisin muuttunut hyödyttömäksi", hän sanoo.

 

Syrjäkylillä hyväuskoisia

Tunku valtiollisiin opiskelupaikkoihin on valtava, ja jos opiskelupaikka jää saamatta, ainut vaihtoehto on hakeutua yksityiskouluihin.

Dokumenttiin haastateltu Wang Zehziangia edustaa yhtä "yksityiskouluista". Kyseessä on voittoa tavoitteleva yritys, ei koulu, eivätkä sen työntekijät opeta opiskelijoilleen mitään.

Arvottomien todistusten myyminen opiskelijoille on osoittautunut tuottoisaksi liiketoimeksi, ja Wang Zehziang kumppaneineen rummuttaa ilosanomaa maaseudun nuorison parissa.

Heillä on mukanaan tekaistuja kuvia hienosta koulusta, jossa muka opettaa pitkä liuta opettajia. Syrjäkylistä löytyy eniten huijattavia.

 

Jos toivottomuus leviää?

Koska koulutus ei enää johda automaattisesti parempaan elämään, ei Kiinan köyhillä ole enää mitään keinoa nousta köyhyydestään. Mitä seurauksia voi toivottomuuden leviämisellä olla Kiinan yhteiskunnalle?

Ohjaus: Weijun Chen. Tuotanto: Steps International, Kiina ja Etelä-Afrikka 2012.

 

Yle Fem esittää 27.11. pitkän dokumentin Köyhyys - miksi? Me poloiset (Stackars oss). Ylen radiokanavat järjestävät 27.11. teemapäivän, joka sisältää Yle Radio Suomessa mm. suoran kontakti-illan Leipäjonoilta, ja aihe on läsnä myös Ajantasa- ja Taustapeili-ohjelmissa. Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskustellaan kansainvälisestä köyhyydestä, ja Yle Radio Vega ja Yle X3M käsittelevät ohjelmissaan köyhyysteemaa.

 

 

Köyhyys – miksi? Afrikkaa ryöstämässä

 

Paikallinen asukas esittelee kuvausryhmälle kaivostoiminnan jälkiä Sambian Mopanissa.

TV1 keskiviikkona 28.11. klo 22.00 - 22.55

Yle Areenassa 30 päivää

Sveitsissä lähellä Zürichiä sijaitsee rauhaisa pikkupaikka, jossa talojen hinnat ovat pilvissä, työttömyyttä ei käytännössä ole lainkaan, ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat harvinaisia. Rikkaisiin suhtaudutaan hienotunteisuudella, eikä kukaan pröystäile omaisuudellaan.

Yksi uusimpia tulokkaita on kaivosalalla toimivan Glencore-jättiyrityksen toimitusjohtaja Ivan Glasenberg.

 

Sambia ei hyödy kaivoksista

Sambiassa ollaan vähemmän onnekkaita, sillä maa ei juuri hyödy kansainvälisten suuryritysten omistamista kuparikaivoksista.

Sambiassa on maailman kolmanneksi suurimmat kuparivarannot, mutta maan asukkaista 80 prosenttia on työttöminä.

 

Luonnonvaroja lähes ilmaiseksi

Kun kuparin hinta oli 2000-luvun alussa alimmillaan, Glencore tarttui tilaisuuteen ja neuvotteli itselleen mahdollisimmat edulliset ehdot käyttää kuparikaivoksia.

Se merkitsi, että yritys sai lähes vapaasti hyväksikäyttää Sambian luonnonvaroja maksamatta maan hallitukselle juuri mitään.

Sitten kuparin hinta lähti hurjaan nousuun. Taloudellisten tappioiden lisäksi kaivostoiminta saastuttaa myös seudun ilmastoa ja vesistöä.

Vaikka väitteiden tueksi on kerätty tutkimustietoa puolueettomilta tutkijoilta, Glencore vakuuttaa dokumentissa (Why poverty? Stealing Africa), että sen toiminta ei saastuta Sambiaa.

Ohjaus: Christoffer Guldbrandsen. Tuotanto: Guldbrandsen Film, Tanska 2012.

 

 

Köyhyys – miksi? Unelmien umpikuja

 

Yhdysvalloissa on aina ollut juopa yhteiskunnan rikkaiden ja köyhien välillä, mutta viime vuosikymmenien aikana juopa on levinnyt kuiluksi.

TV1 torstaina 29.11. klo 22.00 - 22.55

Yle Areenassa 30 päivää

New Yorkissa asuu Yhdysvaltain rikkaimpia ihmisiä, mutta vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä loistoasunnoista asuu kaupungin köyhälistöä.

Heillä on vaikeuksia päivittäisen toimeentulon kanssa, ja alaikäisten kuolleisuus on 20 kertaa suurempi kuin rikkaiden asuinalueella.

 

Kenen unelma?

Viimeisen 30 vuoden aikana epätasa-arvo on kasvanut räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa.

Kuuluuko amerikkalainen unelma tasavertaisista mahdollisuuksista vain niille, joilla on tarpeeksi rahaa ja vaikutusvaltaisia ystäviä?

 

Juopa levinnyt kuiluksi

Dokumentin (Why poverty? Park Avenue) ohjannut Alex Gibney toteaa, että toki Yhdysvalloissa on aina ollut juopa yhteiskunnan rikkaiden ja köyhien välillä, mutta viime vuosikymmenien aikana juopa on levinnyt kuiluksi.

"400 rikkainta amerikkalaista kontrolloi enemmän omaisuutta kuin väestön vähävaraisempi puolisko vuonna 2010. Ja vähävaraisempi puolisko tarkoittaa 150 miljoonaa amerikkalaista. Kysymys kuuluu, mitärikkaat tekevät rahoillaan."

New Yorkin rikkaimmat tapaavat säännöllisesti maan vaikutusvaltaisimpia poliitikkoja, joille he lupaavat runsasta rahallista tukea verohelpotusten toivossa.

 

Kurjimmilla vain äänioikeus

Kaupungin kurjimmilla on vain äänioikeutensa, mutta ei vaikutusvaltaa maan mahtavimpiin. Julkisia palveluita leikataan, jotta varakkaiden veronalennukset saataisiin katettua.

Vanhempien varallisuus vaikuttaa erityisesti perheen teini-ikäisten asenteisiin. Millaiseksi Yhdysvallat muuttuu näiden teini-ikäisten perittyä vanhempiensa rahat ja vaikutusvallan?

Ohjaus: Alex Gibney Tuotanto: Jigsaw Productions, Yhdysvallat 2012.

 

 

Köyhyys – miksi? Ydintä etsimässä

TV1 torstaina 29.11. klo 23.00 - 23.50, ohjelma uusintaan sunnuntaina 2.12. klo 12.00 - 12.50

Yle Areenassa 30 päivää

Talouskasvusta huolimatta köyhyydestä on tullut pysyvää ympäri maailman. Miksi köyhyyttä ei saada kuriin?

BBC Worldin tuottamassa keskustelussa Johannesburgista on mukana muun muassa Englannin entinen pääministeri Tony Blair.

Keskustelun vetäjänä toimii Zeinab Badavi (kuvassa).

 

 

 

 

  

 

 

Köyhyys – miksi? Tervetuloa maailmaan

 

Sierraleonilaiselle Baindhu-äidille ja isä Moiwa-isälle on syntynyt Rachel-vauva.

TV1 perjantaina 30.11. klo 22.00 - 22.55

Yle Areenassa 30 päivää

Vuosittain maailmaan syntyy 130 miljoonaa vauvaa, mutta heidän elinmahdollisuutensa riippuu vahvasti siitä, mihin ja miten he syntyvät, ja keitä heidän vanhempansa ovat.

Dokumentti (Why Poverty? Welcome to the World) kertoo, millainen tilanne on Kambodzassa, Sierra Leonessa ja Yhdysvalloissa?

 

Kambodzassa toimeentulo kadulta

Kambodzassa tyypillinen vauva syntyy perheeseen, jonka on pärjättävä alle eurolla päivässä ja löydettävä toimeentulonsa kadulta.

12-vuotias poika kerää kadulla muovijätteitä myydäkseen ne ja saadakseen rahaa riisiin. Pojan raskaana oleva äiti on eronnut miehestään, joka tartutti häneen HIV:n. Äiti haaveilee, että hänen lapsensa pääsisivät kouluun, eivätkä jäisi oppimattomiksi, kuten hän itse.

 

Sierra Leonessa eliniänodote 48 vuotta

Sierra Leonessa Hawa on viidettä kertaa raskaana. Hänen maansa tunnetaan timanteistaan ja muista luonnonrikkauksista, mutta Hawa ei usko, että hänen lapsillaan on tulevaisuutta kotimaassaan.

Sierraleonelaisten keskimääräinen eliniänodote on vain 48 vuotta, ja äiti toivoisi lastensa muuttavan aikuisena ulkomaille töihin ja auttavan äitiään.

 

Yhdysvalloissa tilanne huonontunut

Yhdysvaltoihin syntyneiden lasten tilanne on huonompi kuin vuosikymmeniin. Kansa kärsii liikalihavuudesta, ja maassa on 1,6 miljoonaa koditonta lasta.

Sierra Leone on yksi maailman huonoimpia paikkoja vastasyntyneelle. On arvioitu, että heillä on suunnilleen samanlaiset mahdollisuudet selviytyä kuin eurooppalaisvauvoilla oli vuonna 1760.

Vain 78 kätilöä auttaa synnyttäjiä maassa, jonka väkiluku hipoo kuutta miljoonaa ja jossa vain 17 prosenttia naisista käyttää ehkäisyä.

Karu totuus on, että useimmat synnytykseen kuolleista vauvoista ja äideistä olisivat selvinneet hengissä, jos he olisivat syntyneet Yhdysvalloissa.

Mutta toivoa on. Hoitohenkilökunnan lisääminen ei ole kohtuuttoman kallista, ja se vähentäisi radikaalisti synnytykseen kuolleiden määrää.

Ohjaus: Brian Hill Tuotanto: Century Films, Iso-Britannia 2012.

 

 

Köyhyys – miksi? Rahat tiskiin

 

Bono kampanjoi USA:n presidentti George W. Bushille keräystä maailman köyhien auttamiseksi.

TV1 lauantaina 1.12. klo 22.00 - 22.55

Yle Areenassa 30 päivää

Live Aidista alkaen julkkikset ovat kampanjoineet ahkerasti hyväntekeväisyyden puolesta.

Irlantilaiset Bob Geldof ja Bono ovat kenties tunnetuimmat poptähdet, jotka keräävät musiikillaan rahaa maailman köyhille, mutta ovatko he oikeasti onnistuneet vähentämään köyhyyttä maailmasta?

 

Kauppaa poptähteydellä

Dokumentti (Why poverty? Give us the money) kertaa, kuinka 1980-luvun alussa musiikki ja viihde kykenivät vetämään suuren yleisönhuomion maailman köyhien tilanteeseen. Poliitikotkaan eivät voineet ummistaa siltä silmiään.

Pienestä alusta kasvoi tuntuva lobbaajien joukko. Bono kertoo, että huomattuaan, että he pystyivät vaikuttamaan asioihin, he eivät enää voineet lopettaa.

Geldof toteaa, että poptähteys oli muuttunut rahanarvoiseksi tavaraksi, ja sillä voitiin ostaa poliitikoilta tukea hyväntekeväisyyskampanjalle.

 

Tiedettäisiin vähemmän

Soraääniäkin kuului. Kun popparien vaikutusvalta kasvoi, kriitikot ihmettelivät, miksi julkkiksista oli tullut Afrikan köyhien puolestapuhujia.

Eikö afrikkalaisten poliitikkojen ja valtionjohtajien olisi pitänyt huolehtia omista köyhistään?

On silti varmaa, että ilman Live Aidia ja muita tukikonsertteja ihmiset tietäisivät vähemmän Afrikan köyhien tilanteesta, avustusten määrä olisi ollut pienempi eikä valtionvelkoja olisi annettu anteeksi näin nopeasti.

 

Kumpi käytti kumpaa hyväksi – Bono vai Bush?

Äärimmäinen köyhyys on keskimäärin vähentynyt Afrikan maissa. Mutta pyhittääkö tarkoitus keinot?

Geldof, Bono ja muut poptähdet kosiskelivat avoimesti huippupoliitikkoja, mutta oliko heillä vaihtoehtoja?

Bono tiesi, että monen mielestä presidentti Bush käytti hänen julkisuuskuvaansa hyväkseen, mutta poppari oli sitä mieltä, että hän itse käytti presidenttiä hyväkseen – eikä se haitannut Bushia vähääkään.

 

Kuinka lobata tehokkaasti?

Muistot pitkistä neuvotteluista kulissien takana, lehdistötilaisuuksista ja julkisuustempuista herättävät nyt huvittuneisuutta, vaikka tulokset eivät aina tyydyttäneet.

Geldof, Bono ja Bill Gates kertovat avomielisesti, kuinka lobata tehokkaasti ja käyttää hyväksi poliitikkojen viehtymystä glamouriin ja suosioon.

Ohjaus: Bosse Lindquist Tuotanto: Momento Film, Ruotsi 2012.

 

 

Köyhyys – miksi? Kuka korjaa sadon

 

Massa asuu Teinin kylässä ja kannattaa hanketta peltojensa muuttamisesta sokeriruokoviljelmiksi.

TV1 sunnuntaina 2.12. klo 21.55 - 22.50

Yle Areenassa 30 päivää

Malin väestöstä 75 prosenttia on maanviljelijöitä, vaikka maan pinta-alasta kaksi kolmasosaa on aavikkoa.

Niger-joen suistossa maa on hedelmällistä, ja seutu on Malin vilja-aitta. Pienikin viljelyspalsta on paikallisille tärkeä toimeentulon lähde.

 

Pikkutilat ahtaalla

Viime vuosina esimerkiksi Kiina ja Saudi-Arabia ovat ostaneet Malin maita ja vuokranneet niitä teollisuuden käyttöön.

Dokumentti (Why poverty? The Land Rush) kertoo, kuinka isossa mittakaavassa tapahtuva maanostaminen pakottaa perinteisen pienviljelyn ahtaalle.

Monessa Afrikan maassa sisällissotien ja sotilaallisten yhteenottojen syynä ovat olleet kärsityt vääryydet maanomistuksessa, ja näin on käynyt Malissakin.

 

Yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Koska hirssin viljely ei ole enää kannattavaa, amerikkalainen sokeriteollisuuden kehittäjä Mima Nedelcovych haluaa saada muutosta aikaan.

Toisin kuin kilpailijansa, Mima haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten kanssa. Tarkoitus on saada paikalliset pienviljelijät kasvattamaan sokerijuurikasta ja tulla kukin pienellä panoksellaan osaksi isompaa, tuottoisampaa teollisuudenalaa.

 

Suunnitelma romahtaa

Hanke kangertelee rahavaikeuksissa, eikä Mima onnistu vakuuttamaan paikallisen maanviljelyjärjestön johtoa hankkeensa toimivuudesta.

Vastustajat paheksuvat sitä, että valmiita toimintasuunnitelmia haalitaan Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, vaikka olot ja kulttuuri ovat siellä aivan erilaiset.

Sitten Miman koko suunnitelma romahtaa Malin sotilasvallankaappauksen myötä maaliskuussa 2012.

 

Afrikka ei enää omavarainen

Siirtomaavallan päätyttyä Afrikan maat olivat ruuan suhteen omavaraisia ja veivät joka vuosi 1,3 miljoonaa tonnia ruokaa ulkomaille vuosina 1966 -1970.

Nykypäivänä Afrikkaan tuodaan 25 prosenttia sen tarvitsemasta ruuasta.

Kykeneekö maapallo ruokkimaan itse itsensä?

Ohjaus: Hugo Berkeley ja Osvalde Lewat. Tuotanto: Normal Life Pictures, Yhdysvallat 2012.

 

Muualla netissä:

Köyhyys – miksi? Vakava aihe puhuttaa Ylen kanavilla

Why Poverty? -nettisivut

 

Ykkösdokumentti: Velkavangit

Aamusydämellä: Köyhyysloukussa

Yle Uutiset: "Kyllähän minä köyhä olen, mutta en jokapäiväisessä elämässä"

 

Elävä arkisto: Köyhyys – miksi?

Elävä arkisto: Suomen vähäosaiset

Elävä arkisto: Avun antajat