Ohjaaja Kari Paljakka: Totuutta on katsottava silmiin

Julkaistu keskiviikkona 08.02.2012 6 194

Santtu Salminen (Tommi Raitolehto, vas.) ja Jaska Lonkanen (Juhani Niemelä) – vastarintaliikkeen miehiä.

Lentolehtisiä ja dynamiittia: Tampereen vastarintaliike puolusti rauhaa sabotaasein.

Tampereella syntyi jatkosodan (1941 - 44) aikana nuorten vastarintaliike, joka räjäytteli muuntajia ja junia vastalauseena sille, että Suomi kävi sotaa Hitlerin rinnalla.

Ryhmä ehti toimia 17 kuukautta kesästä 1941 alkaen, kunnes eräs jäsenistä antoi porukan ilmi Valtiolliselle poliisille.

Perustuu Salaman romaaniin

Kirjailija Hannu Salama kertoo romaanissaan ”Siinä näkijä missä tekijä” suomalaisista kommunisteista ja heidän tuhoon tuomitusta vastarinnastaan jatkosodan oloissa.

Ohjaaja Kari Paljakka on ohjannut kaksiosaisen televisiodraaman vuonna 1972 ilmestyneen romaanin pohjalta. Käsikirjoituksen on tehnyt Raija Talvio.

Toinen puoli sodasta

Palava halu katsoa totuutta silmiin ajoi ohjaaja Kari Paljakan muokkaamaan Salaman yhteiskuntaeepoksen televisioon.

Paljakan mukaan jatkosodasta on vallalla virallinen sankaritarina, jossa Suomi taisteli itsenäisyydestään ja "voitti".

”Jotta totuus ei unohtuisi, on syytä kertoa myös vaietusta puolesta. Siitä, että Suomen johtajat ajoivat Suomen sotaan, eivätkä kaikki suomalaiset tätä purematta nielleet. Vastarintaliike pyrki irrottamaan Suomen sodasta.”

”Historialliset tapahtumat ovat useimmiten monimutkaisia vyyhtejä – eivät pelkkiä sankaritarinoita.”

Tarve toimia

Suomeen säädettiin vuonna 1940 sensuuri, jolla pyrittiin estämään hallituksen ulkopolitiikan arvostelu. Hallituksen halventaminen oli rikollinen teko.

”Hitlerin rinnalla taisteltavaa sotaa vastustaneet heitettiin turvasäilöön”, Paljakka mainitsee.

Maanalaiseen toimintaan osallistuneet olivat nuoria ja kiihkeitä. He uhmasivat maltillisuuteen kehottaneita ohjeita ja halusivat radikaaleja tekoja.

Paljakka näkee suomalaisessa vastarinnassa yhtymäkohtia nykyajan terrorismiin.

”Jos ihmiseltä kielletään toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuus, tarve purkautuu väistämättä jotakin kautta. Väkivalta synnyttää väkivaltaa – jopa terrorismia.”

Mitä on petturuus?

Maanalainen vastarintaryhmä uskoi ihanteisiinsa ja joutui kohtaamaan niin Ohranan kuulustelut, sellit ja pahoinpitelyt. Porukassa oli petturikin.

”Petos on petos ennen ja nyt. Solidaarisuus omaa luokkaa kohtaan oli työväestölle aikaisemmin itsestäänselvyys. Nyt ollaan keskiluokkaisia ja solidaarisuutta riittää lähipiirille, joskus vain itselle”, Paljakka tuumaa.

”Salamakin kysyy, mitä on petturuus? Kenelle tulee olla uskollinen: isänmaalle, aatteelle vai itselle?”

Aate kuulee huonosti

Unelma paremmasta on ajanut eteenpäin työväestöä ja suomalaista vasemmistoa. Nyt punakone yskii pahasti.

”Aate on tyhjentänyt itsensä, kun työväenaate muuntui hyvinvointivaltioksi. Itse aate on tätä nykyä vanha, lihava ja kuulee huonosti”, Paljakka kuvailee.

”Keskiluokka on köyhtynyt, ja havahtunut kysymään, miten asioita on ennen hoidettu. On huomattu, että oikeuksista on tapeltava eikä vain imitoitava yläluokkaa.”

Paljakan mielestä esimerkiksi pääoman liikehdintää suomalaiset eivät enää yksinään pysty hallitsemaan.

”Ongelmat ovat globaaleja ja sellaisia pitäisi ratkaisujenkin olla. Mitä on oikea isänmaallisuus tai isänmaan petturuus näinä aikoina?”

Hiljainen kansa

Historian kipupisteistä ovat aikaisemmin saaneet puhua harvat ja valitut. Mieluusti niistä on vaiettukin.

”Kansalaissodassa 1918 voittaneet armahdettiin, hävinneistä tuli lainsuojattomia, mutta heidän tarinansa elivät omien joukoissa.”

Paljakan mielestä suomalainen on opetettu pelolla hiljaiseksi ja tottelevaiseksi.

”Jos haluaa olla aikuinen, on katsottava totuutta silmiin ja lakattava uskomasta sankaritarinoihin – olivatpa ne sitten valkoisia tai punaisia”, Paljakka kiteyttää.

Teksti: Päivi Suikkanen

Ahteinen (Jyrki Mänttäri, oik.) palaa Neuvostoliitossa koulutettuna ja alkaa johtaa metsäkaartilaisia kohti suuriskua. Mukana mm. Lahdelma (Janne Kallioniemi).

Kotikatsomo: Siinä näkijä missä tekijä

TV1 sunnuntaina 12.2. ja 19.2. klo 21.05 - 22.10 (osittain mustavalkoinen)

YLE Areenassa 7 päivää

TV1 sunnuntaina 19.2. klo 10.00 - 10.55 Suomalainen kirjailija – Hannu Salama

Siinä näkijä missä tekijä (12) on kirjailija Hannu Salaman romaaniin perustuva kaksiosainen tv-elokuva.

Kari Paljakka on ohjannut kaksiosaisen televisiodraaman Salaman vuonna 1972 ilmestyneen romaanin pohjalta. Käsikirjoituksen on tehnyt Raija Talvio.

Totuus kotirintaman tapahtumista Tampereella 1942 on monisyinen ja monitulkintainen punos poliittisia ja yksityisiä intohimoja.

Hannu Salaman kertomus on tarina "virallisen totuuden" kääntöpuolelta. Siinä näkijä missä tekijä haastaa meidät ihmisyyden peruskysymysten äärelle.

Vastarintaa Suomessa

Jatkosodan aikana Suomi oli liittoutunut Hitlerin Saksan kanssa. Maanalainen vastarintaryhmä uskoi, että Neuvostoliitto voittaisi sodan ja Suomessa koittaisi porvarivallasta vapaa, uusi aika.

Vastarintaryhmän toiminta on salaista: lentolehtisiä ja sabotaasi-iskuja Tampereen seudun sotateollisuutta ja sähköntuotantoa vastaan.

Vaikka tarkoituksena on pitää mahdollisimman matalaa profiilia, joukko kiihkeitä nuoria uhmaa ohjeita, haluaa radikaaleja tekoja ja piiloutuu metsiin.

Kokoonnutaan Salmisilla

Pääosissa Santtu Salmisena ja hänen vaimonaan Maijana nähdään Tommi Raitolehto ja Saija Lentonen. Muissa keskeisissä rooleissa näyttelevät muun muassa Seela Sella, Henna Tanskanen (Pirkko) ja Juhani Niemelä.

Sodassa kaatuneeksi uskottu Ahteinen (Jyrki Mänttäri) palaa Neuvostoliitossa koulutettuna ja alkaa johtaa metsäkaartilaisia kohti suuriskua. Vastarintaryhmä kokoontuu Salmisilla Tampereen Pispalassa.

Santtu Salminen työskentelee rakennusmiehenä ja hänen vaimonsa Maija on toisen polven kommunisti. Harri-poika kuuntelee aikuisten kuiskintaa ja joutuu todistamaan yllättäviä pidätyksiä, pommituksia ja vanhempiensa avioliiton kariutumisen.

Vuosien jälkeen Harri löytää ryhmässä toimineen ilmiantajan kuolinvuoteellaan Santulle kirjoittaman tunnustuksen.

Pikkusisaren käsikirjoittaja

Raija Talvio on aikaisemmin käsikirjoittanut muun muassa elokuvan "Pikkusisar" (2001) ja näytelmän "Viimeinen juna länteen" (2006).

Kari Paljakan aiempia ohjaustöitä ovat muun muassa elokuvat "Veturimiehet heiluttaa" (1992), "Eläville ja kuolleille" (2005) sekä Salama-oikeudenkäynnistä kertonut tv-draama "Katso ihmistä" (2008).

Tuottaja: Liisa Akimof / Production House, Erkki Astala / Yle.

Muualla netissä:

Kotikatsomo

YLE TV1 Facebookissa

YLE TV1 Twitterissä