Inhimillinen tekijä: Miksi nuori haluaa kuolla?

Julkaistu maanantaina 04.11.2013 17 55

Mauri Marttunen, Anne Flinkkilä, Helinä Joenperä ja Mari Vainio keskustelevat nuorten itsemurhista.

TV1 perjantaina 8.11.2013 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 10.11. klo 17.10

Yle Areenassa vuoden ajan.

Kun nuori ihminen tekee itsemurhan, on jäljellä lukemattomia kysymyksiä. Miksi nuori haluaa kuolla, kun koko elämä on edessä? Miksi en huomannut mitään? Miksi en pystynyt pitämään lastani hengissä?

Näyttelijä Mari Vainio ja psykoterapeutti Helinä Joenperä ovat kysyneet itseltään näitä kysymyksiä kerta toisensa jälkeen. Marin vanhin poika teki itsemurhan reilu vuosi sitten. Helinän tyttären kuolemasta on aikaa 20 vuotta.

 

Mari Vainio: Jesse koki itsensä ulkopuoliseksi

Mari Vainio sanoo, että Jesse-poika oli ihana, mutta haastava lapsi. Kouluiässä oli todettu adhd keskittymisvaikeuksineen.

Äidillä ja pojalla oli suorat ja lämpimät välit, ja kavereita oli paljonkin, mutta Mari sanoo, että Jesse jollakin tavalla koki itsensä ulkopuoliseksi tässä maailmassa. Ajatus itsetuhosta ei tullut äidin mieleenkään.

 

Helinä Joenperä: Katja oli kympin tyttö

Helinä Joenperän Katja oli äidin mukaan täydellisyyttä tavoitteleva kympin tyttö. Hoitoalalla työskentelevä Helinä huolestui, kun tytär yhtenä päivänä oli tyhjentänyt huoneensa kaikista muistoista ja esineistä.

Helinä sanoo, että ei osannut olla riittävän päättäväinen, kun patisti tyttöä hakemaan apua. Muutaman päivän päästä Katja löytyi tajuttomana ja kuoli myöhemmin sairaalassa.

 

Mauri Marttunen: Miksi-kysymys auttaa!

”Kuin putoaisi mustaan aukkoon, josta ei ole ulospääsyä”, kuvaa Mari sitä hetkeä, kun sai kuulla poikansa kuolemasta. ”Alkukantainen huuto”, sanoo Helinä.

Seurasi musertava syyllisyys, halu lähteä lapsen mukaan, ikävä.

Nuorisopsykiatri Mauri Marttunen on tutkinut nuorten itsetuhoisuutta ja sanoo, että vaikka moniin kysymyksiin ei tulekaan koskaan vastauksia, silti ne pitää kysyä.

On tärkeätä, että läheinen saa jonkinlainen selvyyden tapahtuneesta, silloin pääsee suremaan menetystä.

 

Monen asian summa

Marttunen sanoo, että nuoren itsemurha on usein monen asian summa, on alttius, on kasautuvia huolia, on laukaiseva tekijä. Usein pohjalla on joku psyykkinen ongelma, kuten masennus.

Mutta kuten Mari sanoo, jos hän itse on mestari peittelemään omia huoliaan, niin Jesse oli siinä vielä taitavampi. Usein lapset myös suojelevat vanhempiaan omilta murheiltaan.

Marilla on yhteensä seitsemän lasta ja hän sanoo, että arki ja ystävät vetivät pikkuhiljaa takaisin pimeydestä. Hänellä on turvalause: yksi lapsi on taivaassa, mutta kuusi muuta vielä täällä maan pinnalla, ja heidät on hoidettava aikuisiksi.

 

Avoimuus vähentää häpeää

Helinän kokemukset ympäristön suhtautumisesta ovat aivan päinvastaiset. Hänet leimattiin huonoksi äidiksi, ja perhe huonoksi perheeksi.
Mauri Marttunen sanoo, että nuoren itsemurha herättää niin voimakkaita tunteita, että ihmisten on sitä vaikea käsitellä. Hän kannatta avointa puhumista, se on paras keino vähentää häpeää.

Entä vihan tunteet?

Mauri Marttunen sanoo, että lapsen tekoa voi kyllä vihata, mutta ei lasta. Mari sanoo, että Jessen sisarukset ovat huutaneet myös vihaansa.

Helinä sano, että lapsen kuoleman myötä suree myös tulevia menetyksiä: merkkipäiviä, lapsenlapsia, tulevaisuutta. Samaa sanoo Mari: isänpäivänä hän itkee sitä, että Jessestä ei koskaan tule isää.

 

Asian kanssa oppii elämään

Voiko lapsen itsemurhasta jotenkin selvitä? ”Ainakin sen kanssa oppii vuosien myötä elämään”, sanoo Helinä.

Mari sanoo, että tällä hetkellä hän haluaa vaalia jokaista Jessestä kertovaa muistoa, vaikka ne tekevät kipeääkin. Nyt äidille riittäisi tieto, että pojalla on kaikki hyvin.

Ohjelman toimittaa Anne Flinkkilä.

 

Muualla verkossa

Inhimillinen tekijä

 

Suosittele55 Suosittelee

Kommentit

keskiviikkona 06.11.2013

Inhimillinen tekijä käsittelee todella tärkeitä asioita. Kiitos tekijöille ja vieraille!

perjantaina 08.11.2013

Minulta kuoli 25 v.poika n. kuukausi sitten.Löytyi hukkuneena kahden päivän etsintöjen jälkeen.Isäni löytyi kuolleena ,kun menimme ilmoittamaan hänelle pojan kuolemasta.
On paljon kysymyksiä,joihin täällä ajassa ei tule vastausta.

perjantaina 08.11.2013

Meillä oli vielä tänä keväänä rauhallinen ja tunnollinen poika, vasta ammattiin valmistunut, joka haki koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Yhdestä paikasta luvattiin töitä, mutta työpaikka peruttiin kun he saivat kokeneemman työntekijän. Poika jatkoi työpaikan etsintää, löysi työpaikan, oli onnellinen ja suunnitteli tulevaa, mm. oman vuokra-asunnon hankintaa opiskelija-asumisen jälkeen. Hän oli onnellinen tavallinen nuori, jolla oli ystäviä, harrastuksia ja joka odotti armeijan alkamista.

Pojalle kävi huono tuuri, hän aiheutti vahinkoa työnantajan omaisuudelle. Työnantaja suuttui silmittömästi ja irtisanoi pojan välittömästi. Paikalla oli muitakin aikuisia, mutta KUKAAN EI AUTTANUT POIKAA: Hänet jätettiin yksin selviytymään tilanteesta. Poikamme teki itsemurhan 4 päivän kuluttua.

Olemme valmistelemassa rakkaan poikamme hautajaisia. Työnantalla oli vakuutus joka korvasi hänen taloudelliset vahinkonsa. Me saamme käydä poikamme haudalla, mikään ei korvaa sitä, että menetimme poikamme.

perjantaina 08.11.2013

Otan osaa suruunne ja mikään tai millään vakuutuksella ei korvata ihmiselämää :( Ihmettelen työnantajan käytöstä tilanteessa nuorelle pojalle, jonka elämä on vielä hakusessa ja tarvitsee sitä ymmärrystä myös epäonnistumisten jälkeen, että jaksaa taas sieltä nousta. Työnantajan tappion vakuutus korvasi, että hänellä ei ole mitään hätää, mutta nuoren ihmisen elämä loppui hänen takia. Ehkä pysähtyy miettimään mitä tuli sanottua.

perjantaina 08.11.2013

Mitä suurin osanotto. Hyvin äkkipikainen ja ajattelematon reaktio työnantajalta, varsinkin kun kyseessä aloittelija työmaalla :( Toivottavasti muut ottaa oppia tästä ja oikeasti ajattelee ajatuksella, mitä on tapahtunut ajan kanssa, ennenkuin allkaa syyttä suotta syyttelemään.

perjantaina 08.11.2013

Minulla poika joka on kertonut ettei hän ole kiinnostunut mistään. Hän ihmettelee mikä on elämän tarkoitus, miten voi tietää mitä haluaa isona tehdä kun mikään ei kiinnosta. Hän on erittäin lahjakas ja fiksu. Taiteellinen ja herkkä.
Isältän kuulin että on harkinnut itsemurhaa mutta ei halua aiheuttaa tuskaa minulle, äidilleen.
On käynyt nuorisopsykologilla, mutta siellä sanottu ettei poikaani mikän vaivaa. Lääkettä varten saa reseptin jos haluaa. Apua on siis haettu, mutta sitä ei saa koska pojalla ei ole mitään vikaa.
Hän on 21v.
Ja minua pelottaa että jonain päivänä häntä ei enää ole.

perjantaina 08.11.2013

Psykiatri Mauri Marttunen mainitsi ohjelmassa itsemurha-alttiuden riskitekijänä "vaikean temperamentin". Kuulostaa loukkaavalta, että jotkut ihmiset stigmatisoidaan synnynnäisesti vaikeiksi. Mikä on temperamentin "vaikeuden" kriteeri? Eivätkö kaikki ihmiset ole jollakin tavalla vaikeita ja jollakin tavalla helppoja? Eikö se ole kasvattaja, joka on vaikea, jos hän ei pysty ymmärtämään lapsensa temperamenttia ja sitä, miten kyseistä lasta pitää käsitellä? Minusta "vaikea" on täysin subjektiivinen ilmaus eikä mitään temperamenttia voi objektiivisesti sanoa vaikeaksi. Marttusen lausuma voi saada jonkun tuntemaan itsensä niin huonoksi ja ei-hyväksytyksi, että itsemurha kannattaakin tehdä.

lauantaina 09.11.2013

25-vuotias tyttäreni teki itsemurhan. Muutamia kuukasia ennen hän kertoi, että sukulaismies oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyvksi ja alle kouluikäisenä. Ihan pienenä hänellä ei ollut vaikeaa tempperamenttia, myöhemmin kyllä. Syy siis tähän "vaikeaan tempperamenttiin" selvisi vasta vähän ennen kuolemaa. Hän ei ollut syrjäynyt, mutta parisuhde ei onnistunut, se särki sydämen.

lauantaina 07.12.2013

Tuli tunne, että psykiatrin mielestä jonkinlaisella temperamentilla varustettujen ihmisten on syytäkin poistua elävien kirjoista.

perjantaina 08.11.2013

Hieno jakso, joka herätti kipeitä tunteita. Varsinkin Marille suuri kiitos haastattelusta. Voisin olla hyvin sinun tilanteessaMinulla on itselläni 7lasta, kuopus pian 4v ja esikoinen 19v. Viime keväänä esikoinen yritti itsemurhaa, selvisi, oli pitkään psykiatrisissa hoidossa. Nyt näyttää voivan aika hyvin, mutta äidin huoli ei varmasti lopu koskaan. Pelko on ja elää sydämessä.

lauantaina 09.11.2013

Ehkä ne, joiden temperamenttia sanotaan asiantuntijoidenkin auktoriteetilla "vaikeaksi", tekevät itsemurhia siksi, että heidät on leimattu vaikeiksi.

lauantaina 09.11.2013

Kiitos asiallisesta ohjelmasta. Minulla itsellä on oman pojan itsemurhan jälkeen ollut monenlaisia ajatuksia, mietteitä paljon samoja mitä oli keskustelijoilla. Me vanhemmat ja sisarukset tarvitsemme tällaista. Kenenkään itsemurha ei mielestäni voi olla vain yhdestä asiasta johtuva, vaan monen tapahtuman summa. Nuori mieli on vielä niin herkkä ja sama voi tapahtua kenen tahansa lapselle.

lauantaina 09.11.2013

Samanlaisia kipeitä menetyksiä kokeneena kiitän vaikean asian esilletuomista ja sille kasvojen antamista. Jakson asiantuntijapsykiatri osoitti kuitenkin ymmärtämättömyyttä ilmaisemalla, että vihaa ei saa tuntea nuorta kohtaan... Se, millaisia tunteita kokee ja mihin suuntaan ei ole hallittavissa eikä kukaan voi sanoa, mitä tunteita saa tai ei saa olla. Toivottavasti kaikki herkät iseään muutenkin syyttelevät vastaavia asioita läpikäyneet osaavat ohittaa moiset asiattomat vaatimukset.

lauantaina 09.11.2013

Itsemurhan kautta lähimmäisen menettäneenä, vaikka en ole lastani menettänyt, menetin puolisoni, neljän poikani isän, omakohtaisena voimakkaimpana tunteena on syyllisyys. Syyllisyys siitä, että lapset menettivät hyvän isän vaiheessa, jossa kaikki varmasti isää eniten olisivat tarvinneet samoin kuin hänen vanhempansa menettivät poikansa. Omat tunteet menetykseen liittyen ovat jääneet elämättä. Tuntuu, että minulla ei ole oikeutta suruun, ikävään, kaipaukseen ja muistotkin tuntuvat kadonneen...

sunnuntaina 10.11.2013

Ohjelma on hyvin vaikuttava. Ja nykyisyyttä kuvaava. Kaikesta meidän on selvittävä ihmisvoimin.
Eikö noin rankassa, kaikkein rankimmassa hetkessä, eikö ihminen huuda Jumalan puoleen?

Lohdutamme itseämme ja sanomme siellä hän on taivaan kodissa, nyt hänellä on hyvä olla, siellä tapaamme. Taivas = ihana lepotila , otetaan käyttöön puheessamme, kun lohdutamme itseämme tai läheistämme. Se on kuin turvalaatikko, mihin lähetämme rakkaamme...

Hauta on tyhjä.

Taivaaseen menemme vain Kristuksen kautta.

sunnuntaina 10.11.2013

Jumalalle kohdistin sisäisen tuskanhuutoni, kun sain tiedon puolisoni kuolemasta.Olin kylmässä, kliinisessä sairaalassa yksin vakavasti sairaan lapseni kanssa, kun sain tiedon. Itselläni on ollut ja on edelleenkin usko Jumalaan, lempeään syliin, joka ei torju eikä tuomitse ahdistunutta, särkynyttä "sielua". Uskon hänen armahtavan myös meitä läheisiä, jotka kuka milläkin keinoin yrittää selviytyä omasta elämästään tämän kauhean kokemuksen jälkeen. Miten rankkana ja ahdistavana läheisemme onkaan elämän kokenut, ei niinkään Jumalan antamaa elämän lahjaa, vaan ihmisen rakentaman yhteiskunnan ja sen jäsenet, jotka toteuttavat itseään ja rakentavat mielestään oikeudenmukaista ja tasa-arvoista hyvinvointivaltiota. Ihmisenä voimamme ovat rajalliset, mutta niiden varassa raamatun ohjeiden mukaan meidän tulisi olla tässä elämässä Jumalan käsinä ja jalkoina, silloin kun pelkät sanat eivät riitä. Anne Friediä lainaten Jumala on luonut maapallon ja ihmisen,olennon, jolla on vastuu elämästä maapallolla.
Itselläni on kulunut 20 vuotta tapahtumasta, koska lapsemme ovat poikia, itselläni ei ole ollut päivääkään, etteikö tämä tapaus olisi ollut mielessä sen myötä, mitä päivittäin eteen tulee tilanteita, jossa isää kaivattaisiin, isän neuvoa tai miehistä näkökulmaa asioihin ja apua ja tukea kunkin elämän erilaisissa vaiheissa. Lohtua on vaikea tällaisessa tilanteessa vaikea antaa ja vaikea saada, mutta älkäämme silti tuomitko ketään.

maanantaina 25.11.2013

En toivo kenenkään päätyvän tämän kaltaiseen ratkaisuun, jokainen tapaus on liikaa. Asiaan liittyvää tuskaa ja ahdistusta kokeena,ratkaisuun päätyneen on tarvinnut tuntea ylipääsemätöntä tuskaa ja ahdistusta, jota ei ole voinut kertoa muille/jakaa kenenkään kanssa.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä