BBBBBBBBBBBBBBBBBBCBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB. etsi virhe!
Enkun kokeen jälkitunne tiivistyy otsikkoon: montako beetä voi monivalintarivissä olla? Ihmettelin riviäni aika pitkään mutta päätin luottaa siihen. Onneks, tsekkasin just oikeet rivit ja aika kivasti meni :)
Kuitenki, mulla on kroonisen ylioppilaskoeallergian lisäks vissiin toinenki tauti. Sen nimi on ainepaniikki. Eilinen enkun aine oli suora toisto syksyn saksankirjoituksista - sata versiota, miljoona kiloa epätyytyväisyyttä ja viimesekunnin kumitukset, ettei pituudesta tulis pistevähennyksiä.. No, täytyy toivoa, että aine näyttää paremmalta sensorin silmiin kuin omiin.
Mutta tärkeintä on, että pitkä kieli oli ohi ohi ohi ohiiii <3 Voisin sambailla tyytyväisyydestä!
Kirjotusten kieliosio ei kuitenkaan lopu tähän, lyhyet kielet ja toinen kotimainen on vielä tulossa. Viimeset kertaukset kielten kokeita varten tuntuu liian hirmu epätoivosilta. Niiden oppien arvo ei asu hikisissä yo-kirjotussaleissa vaan jossain ihan muualla. Eikä siellä muualla niitä yo-arvosanoja kysellä vaan sitä, miten sitä kieltä oikeesti käytetään. Joten ei stressii babes!
Esimerkkinä elämästä, EYP, Euroopan nuorten parlamentti, on tyhmiä päähänpistoja, ihania ihmisiä ja paljon lisärohkeutta englannin kieleen ja sen käyttämiseen. Tässä mission patjanpumppaus ;)
-ainoo
