Paketti kasassa!
Nyt se sitten on ohi! Kolme vuotta ahkeraa työskentelyä tuloksena valkolakki. Olen itsestäni ylpeä, vaikka olisihan ne L:n paperit olleet ihan mukavat... Parhaani kuitenkin tein ja se on tärkeintä! Korottamaan en lähde yhtään mitään. Liikuntadiplomin suoritin toisiksi parhaalla arvosanalla ja siihenkin olen todella tyytyväinen.
Mitä juhlapäivään, tai oikeastaan juhlapäiviin tulee..
La 4.6.2011
Herään aamulla noin kahdeksan aikoihin, varttia vaille kymmenen pitäisi olla valmiina juhlapaikalla muiden lakkilaisten kanssa. En tiedä yhtään, miten laitan hiukset. Paras ystäväni Alisa kuitenkin tuli ajoissa meille ja kihartelimme sitten niitä aikamme. Kengätkin vaihtuivat vielä ennen lähtöä. Käytännössä mikään ei siis ollut valmista mekkoa ja lakkia lukuunottamatta.
Noin kymmeneltä kuumottelemme vajaan 50 muun, sanottaisiinko tässä vaiheessa vielä abiturientin, kanssa. Pian on aika lähteä salin puolelle lakkeja ja todistuksia vastaanottamaan.
Reilu tunnin session jälkeen oli aika ottaa ryhmäkuva ulkona ja siitä lähdettiinkin sitten omiin koteihin, tai missä kukin juhlansa pitivät.
Minun juhlani pidettiin minun ja kihlattuni kotona, 55 neliön kaksiossa. Voitte vain kuvitella sitä kuumuutta. Onneksi tilan vuoksi tehty jaottelu minimoi edes vähän kuumuutta. Päivällä luonamme vieraili kaikki muut, paitsi äidin puolelta oleva suku ja ystävät. Käytännössä siis pääasiassa isän suku, muita tuttavia ja opettajia yms. (Kuvassa siskonpoika, minä ja isosiskoni)
Päiväjuhlat menivät erinomaisesti ja illalla oli vuorossa yhdistetyt tuparit ja ylioppilasjuhlat. Sieltähän lähdettiin jatkoille baariin.
Su 5.6.2011
Noin kahden maissa päivällä äitini puoleinen suku saapuu. Tätä olen jännittänyt mielettömästi; saavatko paperini hyväksynnän vaiko täydellisen lyttäyksen. Lujalle kiitos, ei negatiivista palautetta havaittavissa.
Päivä jolloin kuvia otettiin varmasti enemmän kuin ikinä ja ruusuja ja lahjoja tuli enemmän kuin osasin ikinä kuvitella. Sain myös toivomani keittiövaa'an, sekä sen hetkiseen olotilaan nähden varsin hyödyllisen kirjan: Kuinka parantaa krapula. Tänään oli kilistellessä ihan vain Pommacin vuoro...
Myös serkkuni tuli lauantaina ylioppilaaksi. Juhlimme käytännössä molempien saavutuksia. Olen ylpeä meistä molemmista ja myös kaikista muista, jotka nyt lakin päähänsä saivat.
Tsempit kaikille opiskeluihin ja töihin! :) Nyt on yksi arvostettu etappi elämässä takana päin ja monta suurta vielä edessä. :)
Meri-Tuuli
